Mitä tapahtuu hyvinvointivaltiolle, kun iso osa aikuistuvasta väestöstä ei pysty jatko-opintoihin tai käymään töissä

Pisa 2022 -tutkimuksen ensitulokset julkaistiin joulukuussa 2023. Tutkimuksen yhteydessä tarkasteltiin erillisen yliotoksen avulla tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Edellinen vastaava tarkastelu tehtiin 2012.

Suomen maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa oli Pisa-määritelmän mukaan heikkoja osaajia.

Matematiikassa heikkoja osaajia oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 58 prosenttia ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia.

Kantaväestön oppilaista heikkoja matematiikan osaajia oli 22 prosenttia.

Luettua ei ymmärretä

Maahanmuuttajataustaisilla oppilailla heikkojen matematiikan osaajien osuus ei ollut muuttunut tilastollisesti merkitsevästi vuodesta 2012. Sen sijaan lukutaidossa heikkojen osaajien osuus oli kasvanut.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista peräti 61 prosentilla ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 39 prosentilla oli heikko lukutaito 2022. Heikosti ja välttävästi lukevia oli heistä yhteensä 82,2, prosenttia.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden lukutaito oli kaikkien suomalaisoppilaiden tavoin heikentynyt vuoteen 2012 verrattuna.

Kantaväestön oppilaiden osaaminen heikkenee

Matematiikassa ja luonnontieteissä osaamiserot maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön oppilaiden välillä olivat kaventuneet. Erojen kaventuminen johtuu kantaväestön oppilaiden tulosten voimakkaammasta heikkenemisestä.

Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset oppilaat menestyivät kaikilla arviointialueilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita paremmin.

Osaamistasoltaan heikoilla oppilailla ei OECD:n määritelmän mukaan katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.

10 000 oppilaan osaaminen tutkittiin

Tutkimukseen osallistui Suomesta 241 koulua ja 10 239 oppilasta. Aineistossa oli yhteensä 1 866 (noin 18%) maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista 1 060 oli ensimmäisen sukupolven ja 806 toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisia oppilaita.

Yliotos ei vaikuta itse Pisa-tuloksiin, koska maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuus palautetaan Suomea koskevissa tuloksissa vastaamaan suhteellista osuutta (noin 7 %) koko oppilasaineistossa.

Sosioekonomisessa taustassa eroja

Toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 14 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista vain 8 prosenttia sijoittui Suomessa korkeimpaan sosioekonomiseen neljännekseen.

Kantaväestön oppilailla tämä osuus oli 26 prosenttia. Matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuului toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista 43 prosenttia ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista yli puolet eli 52 prosenttia. Kantaväestössä osuus oli 23 prosenttia.

Ruotsin tiellä ollaan

Ruotsissa on maan Tilastokeskuksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan 780 000 työikäistä 16–65-vuotiasta ihmistä, joiden luku- ja kirjoitustaidot ovat vajavaiset. Tutkimus on tosin jo vanha ja uudet tulokset tulevat tämän vuoden lopussa.

Yleisesti arvioidaan, että uudet luvut ovat entisiäkin selvästi synkemmät.

Lukutaidottomuus johtaa väistämättä syrjäytymiseen. Arki ei suju, jos ihminen ei pysty maksamaan laskuja, käymään kaupassa, varaamaan aikaa lääkärille tai ylipäänsä hankkimaan tietoa uudesta kotimaastaan.