

LEHTIKUVA
Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa
Avustusvaroja haalivan järjestön johtaminen on vuodesta toiseen rahakasta tai vähintään kohtuullisen mukavaa puuhaa. Suomen Uutisten selvityksestä käy myös ilmi, että eräät järjestöpomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Suomessa toimii tuhansia niin sanottuja kolmannen sektorin järjestöjä ja muita organisaatioita, joiden toimintaa ohjaavat sosiaaliset tai muuten yhteiskunnalliset tavoitteet sen sijaan, että toiminta pyrkisi taloudelliseen hyötymiseen. Tällaisten organisaatioiden rahoitus ja toiminnan palkkakulut ovat yleensä enimmäkseen julkisten avustusten varassa.
Suomen Uutisten tuore selvitys osoittaa, että vaikka kolmannen sektorin järjestöjen johtohenkilöiden vuosituloissa on eroja, monet järjestöt maksavat johtajilleen huomattavan korkeaa palkkaa. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on ministeritason ansiot, osalla enemmänkin.
Vertailu perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin eli vuoden 2017 verotustietoihin. Selvityksestä käy myös ilmi, että eräät pomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Tuplasti isommat ansiot kuin pääministerillä
Erilaisia sosiaalipalveluja tarjoavan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström nousee tämän vertailun kärkeen. Holmströmin vuositulot ovat muhkeat 232 011 euroa, eli mies ansaitsee kuukaudessa lähes 20 000 euroa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) palkkio on 11 675 euroa kuukaudessa.
Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii tytäryhtiöitä. Rahoitusta tulee myös tytäryhtiöiden toiminnasta. Samalla Diakonissalaitos on huomattava julkisten avustusten saaja. Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakoi Diakonissalaitokselle avustusta 3,2 miljoonaa euroa.
Ex-järjestöpomo siirtyi jakamaan STEA:n rahoja
STEA:n johtajaksi nimitettiin vuonna 2017 liikuntatieteiden maisteri Kristiina Hannula. Nimitystä ihmeteltiin laajasti, sillä Hannula siirtyi tehtävään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä, joka on huomattava avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna EHYT saa STEA-rahaa reilut 3,1 miljoonaa euroa.
EHYT ry:n toiminta liittyy maanlaajuisesti terveiden elämäntapojen edistämiseen. Toimintaan kuuluu myös alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvä ehkäisevä työ.
Se, että STEA-pomo valittiin rahaa vastaanottavan järjestön sisältä, on nähty ongelmallisena ja tasapuolisuuden vastaisena. Tehtävänimityksen voi halutessaan myös nähdä poliittisena suhmurointina.
Hannula työskenteli vuodesta 2012 alkaen EHYT ry:ssä ensin johtajana ja vuodesta 2015 alkaen toiminnanjohtajana. Järjestössä toimiessaan Hannula kuului parhaiten tienaavien järjestöpomojen joukkoon.
Vuonna 2017 jolloin hän toimi lähes koko vuoden EHYT:n johdossa, Hannulan vuosiansiot olivat huimat 116 290 euroa.
Kaarnalaivamiehet saivat mukavan palkankorotuksen
Startup Refugees –hankkeesta tunnetuksi tulleille Riku Rantalalle ja Tuomas Milononoffille nauru kelpaa palkkapäivänä. Milonoffin vuositulot ovat uskomattomat 97 251 euroa.
Turvapaikanhakijoiden avustamiseen keskittyvä toiminta näyttää kannattavan, sillä Milonoffin tulot ovat kääntyneet nousuun. Jo vuonna 2016 hän tienasi 84 301 euroa, joka sekin on suuri summa rahaa.
Rantala ei jäänyt paljoa jälkeen, sillä hänen vuositulonsa ovat 95 953 euroa. Myös Rantalan tulot ovat kasvaneet mukavasti edellisvuoteen verrattuna, jolloin ansioita kertyi 80 591 euroa.
Rantala ja Milonoff pyörittävät Startup Refugees –hanketta Phoenix ry:n kautta. Startup Refugees esittää olevansa verkosto ja hanke, joka pyrkii eri tavoilla auttamaan Suomessa olevia turvapaikanhakijoita työllistymään. Julkisuudessa hanke on tullut tunnetuksi muun muassa kaarnalaivojen markkinoinnista
Phoenix ry on huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. STEA-avustusta yhdistykselle myönnettiin tänä vuonna huimat 296 706 euroa ja viime vuonna 180 000 euroa. Avustukset kanavoituvat pitkälti palkkakuluihin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön varoista.
Linnanmäen pomo tienaa liki 13 000 euroa/kk
Lasten Päivän Säätiö on vuosikymmenien ajan ylläpitänyt Linnanmäen huvipuistoa tarkoituksenaan kerätä varoja lastensuojelutyölle. Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin sijoittuu tässä vertailussa järjestöpomojen kärkeen.
Hänen vuositulonsa ovat 154 963 euroa, eli kuukaudessa lähes 13 000 euroa. Ansiot ovat huimassa nousussa, sillä edellisvuotena Adlivankin tienasi 134 941 euroa.
Sivistys- ja sosiaalityötä tekevän sekä asumispalveluja tarjoavan Suomen Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen ansaitsee vuodessa 94 619 euroa. Hänen kuukausiansionsa nousevat lähelle kahdeksaatuhatta euroa.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg taas ansaitsee johtamisesta vuositasolla 78 085 euroa. Kirkon Ulkomaanapu ilmoittaa olevansa Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö. Tänä vuonna se jäi vaille STEA-avustusta, sillä 379 649 euron avustushakemus ei mennyt läpi.
Plan-järjestön pääsihteerille mukava palkankorotus
Plan-järjestö pyrkii muun muassa kehitysmaiden lasten elinolosuhteiden parantamiseen. Suomessa toiminta on organisoitu Plan Suomi -säätiön kautta. Säätiölle myönnettiin tänä vuonna 462 000 euroa STEA-avustusta. Rahoitusta kerätään myös yksityisten lahjoitusten ja muun toiminnan kautta.
Plan Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen vuositulot ovat mukavat 83 596 euroa. Vuositasolla miehen ansiot ovat nousseet liki kymppitonnilla, sillä edellisvuotena Heinänen ansaitsi 73 863 euroa.
Ulkoasiainministeriön sekä STEA- rahoituksen varassa toimivan Suomen Pakolaisavun johtaja Annu Lehtinen ansaitsi vuodessa 57 605 euroa.
Viime vuonna Suomen Pakolaisapu pyrki rekrytoimaan viestintäharjoittelijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin. Tehtävässä edellytettiin valmiutta työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tehtävään valitulle henkilölle ei kuitenkaan ollut tarkoitus maksaa palkkaa tai muuta vastiketta.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on työskennellyt Ihmisoikeusliitossa eri tehtävissä jo useita vuosia ja vuodesta 2013 saakka liiton pääsihteerinä. Mattilan vuositulot ovat 51 787 euroa.
Seksuaalijärjestöjen pomojen ansiot vaihtelevat
Sexpo-säätiön toiminta keskittyy muun muassa erilaisten seksuaalineuvonta- ja terapiapalveluiden järjestämiseen. Sexpo myös usein esittää julkisuudessa kannanottojaan ajankohtaisiin aiheisiin. Viime vuonna Sexpo aloitti seksologian koulutuksen järjestämisen.
Sexpon toiminta nojaa täysin julkisiin avustuksiin, kuten STEA-rahoitukseen, jota myönnettiin tälle vuodelle 524 539 euroa.
Sexpon toiminnanjohtaja, seksuaalieetikko Tommi Paalanen ansaitsee vuodessa 42 836 euroa. Ansiot ovat nousseet muutaman tonnin. Edellisvuotena Paalanen ansaitsi 39 883 euroa.
Seta eli seksuaalisen tasavertaisuuden järjestö on perustettu jo 1970-luvulla. Järjestö ilmoittaa tavoittelevansa kaikenlaista tasavertaisuutta riippumatta henkilön identiteeteistä, ilmaisusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen perustuslaki jo nyt takaa yhdenvertaisuuden jokaiselle täysin riippumatta identiteeteistä ja seksihaluista.
Seta on niin ikään huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna Setalle ja sen jäsenyhdistyksille myönnettiin 1 054 310 euroa STEA-avustusta.
Setan pääsihteerinä on vuodesta 2015 saakka toiminut Kerttu Tarjamo. Hänen vuositulonsa ovat 32 226 euroa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Ihmisoikeusliitto Suomen Setlementtiliitto EHYT ry järjestöjohtajat julkinen raha palkka Helsingin Diakonissalaitos Suomen Pakolaisapu STEA Seta Sexpo-säätiö Plan Kirkon Ulkomaanapu Lasten Päivän Säätiö Startup Refugees
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Miljoonia julkista rahaa nyhtävä Suomen Pakolaisapu hakee työkokeilijaa – ei makseta palkkaa

Veteraanijärjestöjen johtajat tienaavat hyvin – tulot jopa yli 100 000€ vuodessa

Järjestöjohtajilla muhkeat tulot: SPR:n pääsihteeri tienaa liki 9 000 euroa kuukaudessa

Seksuaalijärjestöille muhkea avustuspotti veikkausvoittovaroista: Setalle vajaa miljoona, Sexpolle melkein 400 000 euroa

STEA-avustuksia nauttiville järjestöille iski ahdistus – ministeri Saarikko riensi apuun: Järjestöjen kassavajetta paikataan vaikka velkarahalla

Plan Suomi vaatii, että naisia pitää nyt alkaa kutsua menstruoiviksi ihmisiksi – Twitter-käyttäjiltä topakka kurinpalautus
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








