

PS ARKISTO
Moni koulutettu viisikymppinen kohtaa työllistymisen vaikeudet – Purra kehottaa myös työnantajapuolta katsomaan peiliin: ”Ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille”
Valtiovarainministeri Riikka Purra pohtii Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa alityöllistymisen ongelmia ja työllistymisen haasteita. Työllisyysaste ei kerro koko totuutta Suomen työllisyystilanteesta, sillä Suomessa on tälläkin hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät joko ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä.
Suomen työmarkkinoilla työvoiman tilanne on viime vuosina muuttunut erikoiseksi, sillä työllisyysaste on pysynyt näennäisen korkealla tasolla, vaikka samaan aikaan työttömiä on TEM:in tilastojen mukaan satojatuhansia.
Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä on 36 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Laajan työttömyyden nousu johtui työttömien työnhakijoiden määrän lisääntymisestä.
Uusi hallitus tekee työllisyyttä vahvistavaa politiikkaa ja puuttuu samalla kannustinloukkuihin, eli pyrkii eri keinoilla poistamaan työnteon kannustinongelmia. Jatkossa työnteko siis on entistä kannattavampaa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra onkin korostanut, kuinka työmarkkinoilla tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, kuinka paljon työn tai lisätyön tekeminen kannattaa työntekijälle itselleen.
Alityöllistymisen ongelmat heijastuvat laajalle
Suomessa on tällä hetkellä satojatuhansia ihmisiä, jotka eivät joko ole työmarkkinoiden piirissä tai joiden työvoimapanos ei ole täysin käytössä. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa tänään vieraillut valtiovarainministeri on huolissaan työvoiman vajaakäytöstä.
Valtiovarainministeri korostaa, että kyseinen joukko ei ole yhtenäinen, vaan mukana on ihmisiä hyvin monenlaisista tilanteista.
– Osa heistä saattaa olla heikossa kunnossa tai muuten sellaisissa ongelmissa, etteivät pysty osallistumaan työmarkkinoille. Joillakin työkyky on sellaista, että he voisivat osallistua työelämään vähän, mutta syystä tai toisesta mahdollisuutta ei ole, Purra sanoo.
Alityöllistymisen ongelmana on se, että palkka ei usein ole riittävä elämisen kustannusten kattamiseen, jolloin henkilö joutuu turvautumaan tulonsiirtoihin palkan ohella. Julkisen talouden kroonisen alijäämätilanteen takia ei kuitenkaan voida pitää toivottavana, että Suomessa yhä kasvava joukko työllisiä pysyvästi on tulonsiirtojen varassa.
Ruotsissa kokemusta arvostetaan työmarkkinoilla
Myös työntekijän ikä saattaa vaikeuttaa työllistymistä. Purralle tulee henkilökohtaisesti paljon palautetta yli 50-vuotiailta työnhakijoilta, jotka ovat kertoneet työllistymisen vaikeuksista.
– Hyvälläkin CV:llä varustettujen yli 50-vuotiaiden on työttömäksi jäätyään vaikea saada työtä. Pidän tätä huolestuttavana, koska tässä ryhmässä on suuria osaajia, joilla on paljon annettavaa työmarkkinoille. Monilla ei ole myöskään enää pieniä lapsia, joiden sairaspoissaolojen takia tarvitsisi jäädä työpäivän ajaksi kotiin, Purra sanoo.
Kouluttautuneiden ja osaavien työnhakijoiden kokemusta olisi syytä nostaa arvoon työmarkkinoilla. Purra kehottaakin myös työnantajapuolta katsomaan peiliin asiassa. Valtiovarainministeri huomauttaa, että jo naapurimaassamme Ruotsissa yli viisikymppisten työpanosta arvostetaan hyvin eri tavalla kuin meillä.
– Kun Ruotsissa avaa television tai käy palveluissa – katselee ympärilleen, niin nopeasti huomaa, että siellä töissä on hieman vanhempaakin ikäluokkaa.
Hallitus puuttuu nuorten mielenterveyden ongelmiin
Nuorempien ikäluokkien esteenä osallistua työelämään on tänä päivänä yhä useammin mielenterveyden ongelmat. Eri tutkimusten mukaan jopa noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä – ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.
Mielenterveyden ongelmat voivat estää myös opiskelut. Purra pitää tilannetta suurena inhimillisenä tragediana.
– Se on tragedia myös kansantaloudellisesti, koska nuorilla olisi edessään vielä vuosikymmenien työura. Kansantalouden osalta puhutaan siis valtavista menetetyistä summista. Oleellista olisikin, että mielenterveyden ongelmiin saisi apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ongelmia voisi ehkäistä ennalta.
Hallitusohjelmassa on kirjauksia matalan kynnyksen mielenterveysavun ja -palveluiden saatavuuden parantamisesta myös lapsille ja nuorille, eli niin sanotusta terapiatakuusta.
– Kaikki olisi kotiinpäin, kun ihmisiä saataisiin takaisin työmarkkinoille edes vähän. Toiset tarvitsevat enemmän apua, toiset vähemmän. Tällä hallituksella ja nykyisellä työministerillä on selviä haluja korjata asioita, valtiovarainministeri Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alityöllistyminen ikääntyneet työntekijät terapiatakuu kansantalous työnantajat mielenterveysongelmat Työllisyysaste Työmarkkinat tulonsiirrot Nuoriso TEM Riikka Purra Hallitusohjelma Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Valtiovarainministeri Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ratkaise ikääntyvän väestön ongelmia – Suomessa on liikaa ihmisiä työvoiman ulkopuolella

Purra: Liitoille ei anneta veto-oikeutta työmarkkinauudistuksissa – ”Hallituksella on poliittinen mandaatti viedä uudistuksia läpi”

Talouden tilanne kääntynyt jälleen heikompaan suuntaan: ”Suomen julkinen talous on tienhaarassa”

Julkisen talouden tasapainottaminen vaatii kaksi vaalikautta – ”Suomella ei ole varaa siihen, että neljän vuoden jälkeen vaihdettaisiin taas velkavetoiseen kulutusjuhlaan”

Keskituloiselle palkansaajalle yli 500 euroa vuodessa enemmän käteen – ”SAK pillastuu ja käynnistää lakkotoimet”

Koskenkylä: Suomen talouden ongelmat ovat haastavia, rakenneuudistuksia syytä tehostaa – ”liian suuri julkinen sektori uhkaa maamme hyvinvointia”

Huhtasaarelta ehdotus psykoterapiajonojen purkamiseksi: Lyhytterapiaa tulisi hyödyntää tehokkaammin

Piisinen: Hallitus parantaa työttömien palveluja
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








