

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Monikulttuurista kerrostaloelämää: Meteliä ympäri vuorokauden, naapuri hyökkäsi Hannelen kimppuun kuin hyeena, poliisit paikalle – ”Katso ensin talon nimitaulua ennen kuin vuokraat asunnon”
Pääkaupunkiseudulla kerrostalossa vuokralla perheineen asuvan Hannelen elämä muuttui painajaismaiseksi viime vuonna, kun asunnon yläkertaan muutti monikulttuurisia asukkaita.
Hannele (nimi muutettu) kertoo Suomen Uutisille, että aiemmin suhteellisen rauhallisen kerrostalon ilmapiiri muuttui välittömästi, kun monikulttuurinen perhe muutti Hannelen kodin yläkertaan.
Jatkuva meteli on kestänyt jo yli vuoden.
– Meteli on liki yhtäjaksoista asunnossa juoksemista, jumputusta, tavaroiden viskelyä kovalle laminaattilattialle, huonekalujen siirtelyä lattiaa pitkin vetämällä, naputtelua, rummuttelua, ovien paiskontaa sekä jatkuvaa ravaamista rappukäytävässä eri kerroksien asuntojen välillä. Perheen pienimmät lapset ilmeisesti ovat myös asialla yötä myöten, sillä he juoksevat ympäri kämppää puolille öin. Kyllä siitä ääntä lähtee. Eivät ilmeisesti käytä lapsia juurikaan ulkona, Hannele kertoo.
Kommunikointi naapurien kanssa on hankalaa kielimuurin vuoksi. Aluksi Hannele kuitenkin pyrki, muiden talon asukkaiden tapaan, toivottamaan uudet asukkaat tervetulleeksi.
– Toivotin perheen tervetulleeksi taloon ja kysyin montako lasta heillä on. Perheen äiti ei osannut suomea muutoin, mutta hän sanoi lapsia olevan kaksi: teini-ikäiset tyttö ja poika. Melko pian kävi selväksi, että talossamme jo aiemmin asunut monikulttuurinen perhe on tätä samaa klaania. Heillä on ainakin kolme alle 4-vuotiasta lasta.
Raikuva meteli vei yöunet
Yläkerrasta raikuva meteli on haitannut monella tavoin Hannelen perheen elämää. Hannele sanoo, että tv-ohjelmien seuraaminen asunnossa on mahdollista yleensä vain korvakuulokkeiden avulla.
– Olen hankkinut meille kalliit ammattilaistason kuulosuojaimet ja useita erilaisia korvatulppia. Katson ja kuuntelen televisiota laitteeseen yhdistettyjen kuulokkeiden kautta. Tosin nekään apuvälineet eivät peitä töminää ja paukutusta.
Hannelen mukaan hän ei ole ikinä nukkunut niin huonosti kuin nykyisessä asunnossaan. Vaikka meteli on jatkuvaa, se on erityisesti voimistunut uskonnollisten juhlien, kuten ramadanin aikaan. Hannele sanoo, että huonosti nukutun yön jälkeen töissä jaksaminen on hankalaa.
– Jokaöinen meteli tekee ihmisestä väsyneen, kärttyisen ja keskittymiskyvyttömän. Tosin myös päiväsaikaan kuuluvat äänet, kummallinen pauke ja kolina häiritsevät normaalia elämää. Kerrostaloasunnoissa on ohuet seinät ja naapurin ääniä ei pääse karkuun.
Metelistä kärsivät myös Hannelen opiskelevat ja koulua käyvät lapset, jotka toisinaan ovat lähteneet sukulaisten ja tuttavien luokse esimerkiksi valmistautumaan kokeisiin.
– Tyttäreni käy lukiota toista vuotta, ja hän etäopiskelee kotona. Hän on usein joutunut siirtymään kotoaan sukulaisten nurkkiin tai vanhemman siskonsa luokse meteliä pakoon.
Isännöitsijä viittaa kintaalla
Hannele on usein ilmoittanut häiritsevistä naapureista myös talon isännöitsijälle sekä vuokranantajalle. suhtautuminen yhteydenottoihin on ollut välinpitämätöntä.
– Olen soittanut ja kertonut tilanteestamme, lähettänyt usein sähköpostitse kuvauksen tapahtumista sekä kirjallisia valituksia, mutta mikään ei ole muuttunut. Saamani vastaukset ovat olleet vähätteleviä. En ole varma, onko kyse siitä, että tapaukseen ei haluta puuttua vai onko kyse uskalluksen puutteesta.
– Isännöitsijä oli puhelimessa kovin ylimielinen ja ilmoitti, että lähettämäni kirjalliset valitukset on suunnilleen heitetty suoraan roskiin, koska en ole hakenut muiden asukkaiden nimiä papereihin.
Syyttäjää ei kiinnostanut
Naapurit ovat kohdatessa suhtautuneet tylysti ja jopa aggressiivisesti Hanneleen ja hänen perheeseensä. Viime syksynä Hannele joutui ensimmäisen kerran ottamaan yhteyttä poliisiin.
– Lokakuussa 2020 eräänä viikonloppuna meno yläkerran asunnossa oli ollut taas aivan käsittämätöntä yöaikaan. Äänistä päätellen yläkerrassa marssittiin ja hypittiin ja ehkä myös tavaroita paiskottiin seinille. Lähtiessäni aamulla koiramme kanssa ulos, yläkerran perheen tytär tuli talon ulko-ovella vastaan. Kysyin häneltä, miksi heidän asunnostaan on kuulunut moinen möykkä ja sanoin hänelle, ettemme ole nukkuneet tyttäreni kanssa koko yönä.
Tyttö kimmastui Hannelelle ja alkoi huutaa ja kuvata puhelimellaan. Hannele reagoi tilanteeseen yrittäen kuvata tyttöä omalla puhelimellaan.
– Sitten tyttö yhtäkkiä löi minua käsille. Yritin estää häntä lähtemästä ennen kuin poliisit tulisivat paikalle. Mutta hän painui kotiinsa. Tein siitä rikosilmoituksenkin, joka eteni syyteharkintaan. Syyttäjä päätti kuitenkin olla syyttämättä.
Tapahtumat eskaloituivat väkivaltaan
Sittemmin Hannele pyrki välttämään kohtaamisia hankalien naapurien kanssa. Pari viikkoa sitten perjantaina tapahtumat eskaloituivat väkivaltaisiksi.
– Minä yritin viettää perjantai-iltaa koirani, kutimeni ja telkkarin kanssa. Yläkerrassa vaan ei ollut hetken hiljaisuutta. Vähän ennen kello yhtätoista lopulta koputin harjanvarrella kattoon, että älyäisivät jo rauhoittua. Arvasin kyllä, että saavat vain lisää vettä myllyynsä, ja niinhän siinä kävi, että varmaan koko klaani alkoi meuhkata ja hyppiä entistä kovempaa.
Hannele muisti, että hän on tulostanut paperille talon järjestyssäännöt, ja hän päätti lähteä huomauttamaan naapureita.
– Alleviivasin punakynällä säännöistä kohdat, joissa mainitaan hiljaisuusajasta ja toisille asukkaille annettavasta asumisrauhasta. Menin portaita ylöspäin tarkoituksenani soittaa ovikelloa ja laittaa järjestyssäännöt heidän postiluukustaan, mutta toisin kävi: äiti ja tytär olivatkin portaikossa, ja eräs toinen nainen asunnon ovella.
Hannele kuvaa, että naiset kävivät hänen kimppuunsa kuin hyeenat.
– Äiti ja tämä jo minua aiemmin lyönyt tyttö alkoivat meuhkata ja huutaa ja kävivät kimppuuni. Äiti löi minua päähän ainakin kahdesti, tyttö löi vartaloon ja alkoi vetää minua kaulahuivin toisesta päästä, jolloin liina kuristui kaulani ympärille. Aloin huutaa apua, jolloin he loittonivat. Eräästä asunnosta kurkkasi nainen, mutta hän pani oven äkkiä kiinni. En tiedä, soittiko hän poliisille. Mutta minä pääsin kotiin ja soitin hätäkeskukseen.
Rikosilmoitus seuraavana päivänä
Järkyttävän välikohtauksen jälkeen Hannele joutui odottamaan poliisia toista tuntia.
– Poliisit tulivatkin suoraan ovellemme soittaen ovikelloa. Kysyin, miten he pääsivät alaovesta. Heillä on kuulemma keinonsa. No sitten selvisi, että yläkerran naapurit olivat myös soittaneet hätäkeskukseen ja menneet poliiseja ovelle vastaan. Poliiseilta kuulin, että he olivat siis menneet ensin yläkerran naapureille. Siinä puhuessamme poliisi mainitsi, että naapurit olivat väittäneet minun raapineen heitä ja että me muka metelöimme perheemme asunnossa. Melkein tärisin raivosta ajatellessani, että miten ne kehtaavat valehdella.
Hannele teki seuraavana päivänä rikosilmoituksen naapureistaan. Hannelella ei ole vielä tietoa, miten asian käsittely etenee. Hän otti myös välittömästi yhteyttä talon asuntojen vuokranantajayhtiöön. Samalla Hannelen mielessä oli jo kypsynyt päätös siitä, että hän ei voi enää asua talossa.
– Esitin vuokranantajayhtiölle, että meidän on pakko muuttaa pois asunnostamme vaikka aiemmin ajattelin, että olemme tässä vaikka hammasta purren siihen saakka, kun tyttäreni saa lukion loppuun. Mutta ei, kokemamme jatkuva ja aivan tahallinen häirintä naapurien taholta ja nämä päälle käymiset ovat saaneet meidät niin väsyneiksi ja pelokkaiksi, ettei tästä tule enää mitään.
Hannele korostaa, että vuokranantajayhtiössä on oltu jo pitkään tietoisia talon tilanteesta. Hannele esitti yhtiölle sen verran vastaan tulemista, että hän saisi perheineen lähteä asunnosta niin pian kuin mahdollista joutumatta maksamaan seuraavan kuukauden vuokraa.
Vuokranantaja ”seuraa tilannetta”
Hannelen saama vastaus oli yllättävä.
– Vuokranantajayhtiö ilmoitti vain ryhtyvänsä seuraamaan asiaa. Yhtiön edustaja kehotti välttämään kohtaamista kyseisen naapurin kanssa kunnes asia on saatu selvitettyä ja hoidettua. Vastauksena kysymykseeni, voimmeko muuttaa niin pian kuin löydämme uuden asunnon, siten ettei meidän tarvitse maksaa huhtikuun vuokraa, meille kerrottiin, että voimme muuttaa yhtiön toiseen kohteeseen ja saamme viikon ilmaista asumisaikaa. Emme todellakaan ole muuttamassa kyseisen yhtiön asuntoon enää ikinä.
Hannelen perhe etsii parhaillaan uutta kotia.
– Yhden asunnon olisimme jo saaneet yksityiseltä vuokranantajalta nykyistä taloamme vastapäätä. Mutta emme halua nähdäkään enää tätä gettoa. Edellisen vuokranantajayhtiön tarjous oli naurettava. Heidän vuokransakin ovat järjestään kalliimpia kuin yksityisillä. Muillakin yhtiöillä taitaa olla halvempia.
Hannelella on hyödyllinen käytännönohje jokaiselle vuokra-asunnon etsijälle, jos vain haluaa välttyä joutumasta ongelmiin.
– Käy ensin katsomassa talon nimitaulua, ennen kuin vuokraat asunnon.
Suomen Uutiset pyysi kommenttia vuokranantajayhtiöltä saamatta minkäänlaista vastausta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vuokralainen vuokranantaja monikulttuuristuminen rikosilmoitus syyttäjä Häiriköinti Pääkaupunkiseutu Turvallisuus Väkivalta Poliisi Asuminen maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vantaalla jopa 62 prosenttia pakolaistaustaisista saa toimeentulotukea – harvempi kuin joka kolmas käy töissä

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Itäinen Helsinki ei houkuttele enää suomenkielisiä lapsiperheitä – ”Kaupungin asuntoihin asutetaan humanitaarisia maahanmuuttajia”

Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Helsingin johtoon pyrkivä Halla-aho tahtoo kaupungista viihtyisän ja turvallisen omille asukkailleen – antaa kritiikkiä nykyiselle pormestarille: ”Maahanmuutto on hänelle sokea piste”

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Muslimiäidin vaatimus Ruotsin yleisradiolle: Ramadan kuuluu lastenohjelmiin kristittyjen joulun lailla

Julkisoikeuden professori: Vaalimainontaan puuttumisen tulisi olla korkean kynnyksen takana – ”Kysymys on demokraattisten oikeuksien toteutumisesta”

Vihervasemmistolle vaalikarjaa vieraskielisistä: Suomen suurten kaupunkien väestö vaihtuu vuoteen 2040-mennessä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








