Muistatko Koulukoneen? Se kertoo osaltaan Suomen väestönrakenteen nopeasta muutoksesta – pääkaupunkiseudulla ulkomaalaistaustaisten kasvu erityisen voimakasta

Vantaan asukkaista joka neljäs on ulkomaalaistaustainen. Espoossa nyt joka viides. Kun 20 vuotta on kulunut, joka toinen. Yle väittää, ettei demografinen muutos ole totta. Jos poliitikko erehtyy käyttämään sanaa ”väestönvaihto”, hänet leimataan Yleisradiossa juutalaisvastaisen salaliiton kannattajaksi ja väkivaltaiseksi ääriajattelijaksi.

Ei siitä kovin kauaa ole, kun Koulukone ravisutti suomalaista mediakenttää. Ylen julkaisemasta Koulukoneesta näki suoraan, paljonko kussakin koulussa oli maahanmuuttajataustaisia S2-oppilaita, ja melkoinen äläkkähän siitä nousi. Silloinen opetusministeri Li Andersson moitti julkaisua kovin sanoin.

Koulukoneen hakukoneesta näki kaikkien Suomen peruskoulujen päättötodistuksen keskiarvon, oppilaaksiottoalueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän.

Eniten kohua on herätti se, että Yle julkaisi S2-oppilaiden osuuden koulujen oppilaista. S2-oppilas tarkoittaa maahanmuuttajataustaista koululaista, joka opiskelee suomea toisena kielenään.

Monessa pääkaupunkiseudun kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä oli huomattavan korkea.

Kuva: Helsingin ja Espoon koulut, joissa eniten S2-oppilaita:

Koulukoneen julkaisusta syntyi melkoinen metakka, ja julkisuudessa vaadittiin

Tutkimuslaitos ETLAn johtaja Hanna Virtasen mielestä tietojen julkaiseminen olu ”ihan järkyttävän vastuutonta toimintaa”, joka kannustaa ”koulushoppailuun”. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen piti Ylen koulukonetta ”peruskoulujen leimaamisena”, joka ”kostautuu alueiden lapsille”. Hän pyysi Yleä harkitsemaan, onko hakukone eettisesti kestävä. Vanhempainliitto yhtyi lapsiasiamies Pekkarisen vetoomukseen.

Onko demografinen muutos tosiasia?

Julkisuudessa on viime päivinä väitelty kovasti siitä, muuttuuko Suomen väestörakenne – ja jos muuttuu, onko oikein puhua väestön suoranaisesta vaihtumisesta.

Media on tuominnut äärimmäisen rajusti jokaisen, joka on jossain elämänsä vaiheessa erehtynyt käyttämään sanaa ”väestönvaihto”.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) totesi, että ”Tilastojen osoittama väestöpaine Eurooppaan ja sitä seuraava demografinen muutos on tosiasia.”

Yle julkaisi maanantaina uutisen, tyrmätään demografinen muutos ”absurdina”. Tätä ajatusta tuputetaan lukijoille kahden asiantuntijan voimin.

Juttua varten haastateltu vihreä kaupunginvaltuutettu totesi, että ”noin 80 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajia on alle viisi prosenttia väestöstä. Vain 13 kunnassa maahanmuuttajia on yli 15 prosenttia väestöstä.”

Tämä lienee totta, mutta tällainen tarkastelu peittää enemmän kuin paljastaa. On yleisessä tiedossa, että maahanmuuttajat keskittyvät pääosin pääkaupunkiseudulle, joten miksi tarkastella koko maata?

Toinen haastateltu kertoi, että ”Suomessa asuvista 36-vuotiaista oli vuonna 2000 ulkomaalaistaustaisia 3,6 prosenttia ja viime vuoden lopussa noin 18 prosenttia. Väestöilmiöissä muutokset tapahtuvat yleensä hitaasti ja vievät vuosikymmeniä.”

Jos noin joka viides 36-vuotias on nykyään ulkomaalaistaustainen, voisi joku päätyä siihenkin ajatukseen, että muutos on ollut erittäin nopeaa.

Tutkitaan lisää tilastoja.

Tilastokeskus kertoo, että vuonna vieraskielisten määrä kasvoi viime vuonna lähes 38 000 henkilöllä. Määrä ei ole aivan pieni. Samana vuonna Suomessa syntyi 44 951 lasta. Maahanmuuttoa on lähes yhtä paljon kuin syntyviä lapsia.

 

 

Vieraskielisten määrä Suomessa 1990-2022. Kuva: Tilastokeskus.

– Kaikkiaan Suomessa asui vuoden 2020 lopussa vakituisesti 444 031 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on kahdeksan prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisista oli 367 417 henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven 76 614, kertoo Tilastokeskus.

Puole ulkomaalaistaustaisista asuu pääkaupunkiseudulla

– Ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä on Uudellamaalla, 15,7 prosenttia. Matalin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,7 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

– Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä puolet asui pääkaupunkiseudulla. Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osuus oli Manner-Suomen kunnista korkein Vantaalla, 23,4 prosenttia, Espoossa, 20,1 prosenttia sekä Närpiössä 19,6 prosenttia.

Espoon toiseksi suurin kaupunki on Espoo. Äskettäin kaupungilta kysytiin, minä vuonna vieraskielisten osuus ylittää 50 % osuuden. Kaupunki vastasi: vuonna 2053. Siihen on enää 20 vuotta.

Kiitos kysymästä! Nyt vieraskielisiä on Espoon työikäisestä väestöstä (20-64-v.) n. 19 % ja ennusteen mukaan v. 2030 n. 30 %. Jos oletetaan, että nykyinen kehitys jatkuisi, osuus ylittäisi 50 % v. 2053.

— Espoon kaupunki (@EspooEsbo) April 26, 2018

Kerrataan vielä:

Vantaan asukkaista joka neljäs on ulkomaalaistaustainen. Espoossa joka viides. Molemmat kuuluvat Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

Kahdenkymmenen vuoden päästä joka toinen espoolainen on ulkomaalaistaustainen.

Valtillinen yleisradioyhtiömme väittää, ettei demografinen muutos ole totta.

Jos poliitikko erehtyy käyttämään sanaa ”väestönvaihto”, hänet leimataan Yleisradiossa juutalaisvastaisen salaliiton kannattajaksi ja väkivaltaiseksi ääriajattelijaksi.