

Oulun oikeustalo. Oikealla kuvakaappaus Suomen Kuvalehden sivuilta. / LEHTIKUVA, SK
Naistutkimuksen professori näreissään liian laajasta seksuaalirikosuutisoinnista – pitää mediaa turvallisuusuhkana
Mediatutkija ja sukupuolitutkimuksen professori Anu Koivunen on eräs median kaikkein useimmin käyttämistä kommentaattoreista. Hän moittii Suomen Kuvalehden kolumnissaan rankoin sanakääntein liian runsaasta seksuaalirikosuutisoinnista.
”..osassa mediaa katoavat mittasuhteet”
” Myös Yle osallistui paniikkiin..”
” Volyymi on ollut valtava..”
” .. millainen kansallinen turvallisuusuhka on tolkkunsa kadottava media.”
Anu Koivunen ei löytänyt hyvää sanottavaa suomalaisen median toiminnasta Oulun seksuaalirikossarjan paljastuttua.
”Kun seksuaalirikosepäilyt, turvapaikanhakijat ja perussuomalaisten kyselykannatus kohtaavat, myös osassa mediaa katoavat mittasuhteet. Niin Iltalehti kuin Ilta-Sanomat julkaisivat viikon aikana printtiversioissaan teemasta yli 20 sivua. Iltalehti teki erikoispainoksen, ja Ilta-Sanomien kannessa seksuaalirikokset olivat seitsemän päivää peräkkäin”, Koivunen moittii Suomen Kuvalehdessä.
Koivunen puuttuu myös Ylen osuuteen – ”Yle osallistui paniikkiin julkaisemalla viikon aikana yli 50 verkkojuttua Oulun seksuaalirikosepäilyistä ja seksuaalirikoksista. Lisäksi aihe oli esillä Ylen ajankohtaisohjelmissa”.
”Parempi kysymys olisi, millainen kansallinen turvallisuusuhka on tolkkunsa kadottava media.”
Koivusen sensuurihakuisen kolumnin tekee erityisen kummalliseksi se, että hän on julkisuudessa toistuvasti puolustanut seksuaalihäirintään puuttuvaa #metoo-kampanjaa ja erilaisin sanakääntein vaatinut aihetta näkyvämmin esille.
Professorin ulostulo jättää lukijan omituiseen ristiriitaan: Oulun seksuaalirikossarja on paljastanut julkisuuteen silmittömän törkeitä, hyvin nuoriin lapsiin kohdistuneita joukkoraiskauksia. Miksi näistä pitäisi pitää VÄHEMMÄN meteliä, ja metoo-kampanjasta ENEMMÄN meteliä?
Koivunen näkee median kadottaneen tolkkunsa, ja muodostavan jopa kansallisen turvallisuusuhan. Lausunto ei sanottavasti poikkea Yleisradion oikeustoimittaja Päivi Happosen ulostulosta, josta Suomen Uutiset kertoi viikko sitten. Happosen mukaan Oulun poliisin tiedottaminen seksuaalirikoksista lietsoi vihaa.
Toimittajan kommentti
Aamulehden kesällä tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa epäilee tutkijoiden kannanottoja henkilökohtaisten näkemysten värittämiksi.
Koivunen on erittäin näkyvä media-alan, sukupuolentutkimuksen ja Ruotsin tilanteen arvioija, jolta pitäisi voida edellyttää tasapuolisuutta niillä alueilla, joita hän julkisesti kommentoi. Koivusen ristiriitaiset ulostulot pakottavat kysymään: missä kantimissa on suomalaisen valtamedian kyky nostaa julkiseen keskusteluun kuvottavia rikossarjoja, jos kaikkein arvostetuimmat mediaetiikan vartijat vaativat rikosten himmaamista tai suoranaista piilottelua?
Ongelma ei ole Koivusen itsensä. Hän voi olla juuri sitä mieltä kuin hyväksi katsoo. Kyseessä on median oma ongelma. Jos haastatteluihin kutsutaan neutraaleina asiantuntijoina hahmoja, joilla on enemmän poliittista suuntautuneisuutta kuin varsinaisilla politiitikkovierailla, ei pitäisi syvästi hämmästyä, jos haastattelukokonaisuuksien lopputulos on juuri sen näköinen kuin se on.
Onko tämä median nimenomainen tarkoitus?
Riippuu varmaan mediasta. Intersektionaaliseen feminismiin hurahtanut HS voi käyttää gender-professori Anu Koivusta ja toista yhtä ideologista tutkijaa Johanna Vuorelmaa pesemään puhtaaksi omaa kilpeään ja väittämään, ettei lehden journalismissa ole kummoistakaan värittyneisyyttä.
Ylen kanssa tilanne on toinen. Ylestä säädetyn lain mukaan yhtiön on tarjottava monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja.
3 luku Oy Yhtiön tehtävät: Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
Ideologisesti fiksaantuneiden asiantuntijoiden kuljettaminen ohjelmasta toiseen ei täytä monipuolisuuden vaatimusta.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho HS:n sikagatesta: ”Elämme mielisairasta aikaa. Reiluuden, tasapuolisuuden ja yleisesti pätevien periaatteiden käsitettä ei yksinkertaisesti ole”

Pääkirjoitus: Miksi media suhtautuu kansalaisten mielipiteisiin niin vihamielisesti?

Nettikirjoittelu vei työttömyyspäivärahan katkolle – Kela bannaa julmemmin kuin Facebook
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








