

KUVAKAAPPAUS/YLE
Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”
Suomen Nato-jäsenyys otti tällä viikolla tärkeän askeleen, kun puolustusliitto päätti keskiviikkona Madridin huippukokouksessa kutsua Suomen ja Ruotsin jäseniksi liittokuntaan. Hakijamaiden erimielisyydet Turkin kanssa ratkesivat päivää ennen kokouksen alkamista yhteisymmärrysasiakirjalla. Perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Halla-ahon mukaan on turhaa pohtia, kuka voitti tai hävisi neuvotteluissa. – Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Turkin aiheuttama viivytys saatiin siis ratkaistua yhteisymmärrysasiakirjalla, joka allekirjoitettiin tiistaina, ennen varsinaisen huippukokouksen alkamista. Kyseessä on löyhä ja monitulkintainen tahdonilmaus.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi eilen Ylen A-studiossa, että epävirallinen asiakirja oli parasta, mitä tilanteessa oli saatavissa, sillä Turkin toiveet ja vaatimukset olivat aluksi kaukana siitä, mihin Suomi ja Ruotsi olivat valmiita tulemaan vastaan.
– Paperi on kompromissi, joka ilmeisen tarkoituksella on jätetty niin väljäksi, että osapuolet voivat kotiyleisön edessä tulkita sitä suotuisalla tavalla. Turkin johto voi kertoa saaneensa mitä halusi, toisaalta Suomi ja Ruotsi voivat sanoa, että eivät antaneet periksi.
– Mielestäni on kuitenkin turhaa tässä tilanteessa kiistellä, kuka neuvottelussa voitti eniten. Laiha sopu on parempi kuin lihava riita, Halla-aho sanoi.
Ei syytä huoleen
Vaikka kyseessä ei ole varsinainen valtiosopimus, sen sisällöstä saattaa syntyä jatkossa tulkinnallisia erimielisyyksiä, ja jo nyt Turkki on esittänyt useiden terroristeiksi epäiltyjen henkilöiden luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.
Halla-ahon mukaan asiasta ei ole syytä suuremmin huolestua.
– Suomen ja Turkin allekirjoittamassa paperissa selvästi todetaan, että Suomi käsittelee viipymättä Turkin luovutuspyynnöt, mutta ei olla sitouduttu suoraan luovuttamaan Turkin pyytämiä henkilöitä. Selvää lienee, että Suomi ei tule luovuttamaan niitä henkilöitä, joiden osalta on olemassa oikeuden päätös siitä, että ei voida luovuttaa. Luotan siihen, että turkkilaiset järkevinä ihmisinä tämän ymmärtävät.
Halla-aho huomauttaa, että asiakirja ei myöskään kasaa painetta muuttaa Suomen lainsäädäntöä tai muitakaan käytäntöjä. Asiakirjassa esimerkiksi todetaan, että Suomi ja Ruotsi sitoutuvat olemaan tukematta järjestöjä, joita Suomi ei ole tähänkään mennessä tukenut.
– Arvioisin, että Ruotsille tiedossa on enemmänkin poliittisia ongelmia koska Ruotsin hallitus tällä hetkellä istuu yhden kansanedustajan enemmistön varassa, ja se yksi ääni kuuluu kurdiaktivistille, jonka kanssa Ruotsin hallitus on sopinut tukevansa kurdijärjestöä.
Turkki havahtui tosiasioihin
Halla-aho arvioi, että sopimus saatiin aikaan osittain myös siksi, että Turkki ymmärsi, että sen julkisuuteen esittämät aiemmat vaatimukset muun muassa lakien muuttamisesta eivät voi toteutua.
– Epäilemättä Turkissakin ollaan realisteja sen suhteen, mikä Pohjoismaissa on mahdollista ja mikä ei. Toisaalta Turkissa lienee ymmärretty, että jossain vaiheessa poliittinen pääoma Naton jäsenenä loppuu, eli jonkinlainen ratkaisu oli saatava aikaan.
Turkin huolet terrorismista saavat nyt huomiota, sillä asiakirjan mukaan sopimuspuolten välille myös perustetaan yhteistyömekanismi, jonka tarkoitus on tiivistää terrorismin torjuntaa.
Toisaalta useat Turkin alkujaan esittämät vaatimukset olivat hyvin epämääräisiä.
– Ehkä Turkin tosiasiallisena tavoitteena oli vain nostaa esille omia turvallisuushuoliaan ja toiveitaan keskusteluun Naton sisällä. Suomi ja Ruotsi olivat tässä vain työkaluja, joiden avulla asiat oli mahdollista nostaa agendalle, Halla-aho sanoi.
Yhdysvallat ei julkisesti ottanut kantaa Turkin erimielisyyksiin Suomen ja Ruotsin kanssa, mutta kulissien takana tapahtui paljon asioita. Tiedetään esimerkiksi, että USA:n presidentti Joe Biden soitti turkkilaiselle kollegalleen Recep Tayyip Erdoganille tiistaiaamuna ja kehotti tätä hakemaan ratkaisua. Eilen USA ilmoittikin tukevansa Turkin halukkuutta hankkia uusia F-16-hävittäjiä.
Halla-ahon mukaan ei kuitenkaan ole vielä selvää, hyväksyykö USA:n kongressi asekaupan.
– Toistaiseksi asiasta on vain presidentti Bidenin julistuksenomainen lausunto, joten asiasta voi tulla ongelmia kongressissa.
Vanha maailma tuli takaisin
Madridin kokouksessa Nato on sopinut uudesta strategiasta, joka määrittelee Venäjän olevan suora uhka liittokunnalle.
Halla-ahon mukaan linjaus on itsestäänselvyyden toteamista.
– Venäjä on ainoa Eurooppaan kohdistuva sotilaallinen uhka. Ylipäätään vielä kymmenen vuotta sitten Naton tehtävät ja rooli ajateltiin täysin toisenlaisina, eli että suuret sotilaalliset konfliktit ovat menneisyyttä, ja että uhkakuvat liittyisivät vain terrorismiin. Tämän vuoksi monessa Nato-jäsenmaassa sotilaallista suorituskykyä ajettiin alas. Nyt ollaan herätty vanhan maailman paluuseen.
Halla-ahon mukaan uusi tilanne vaatii uudenlaista ajattelua ja toimia Euroopassa.
– Ennen kaikkea Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu joka tapauksessa vasta sen jälkeen, kun jäsenyydet on hyväksytty jäsenvaltioiden parlamenteissa. Tämä tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta, mutta voi hyvin kestää jopa ensi kevääseen saakka.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- luovutuspyynnöt Nato-jäsenyys sotilaallinen uhka asekauppa Joe Biden sopimus jäsenvaltiot Recep Tayyip Erdoğan Eurooppa Turkki Suomi Turvallisuus Yhdysvallat Ruotsi Venäjä Jussi Halla-aho maanpuolustus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaatii, että suomalaiset sotilasarvot on yhtenäistettävä Länsi-Euroopan järjestelmien kanssa – Purra: Nato-maissa tuijotetaan sotilasarvoa

Antikainen: Suomen lopetettava turistiviisumien myöntäminen venäläisille

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Halla-aho Suomen ja Turkin Nato-neuvotteluista: Aserajoitukset aihepiiri, jonka tiimoilta lähentymistä voisi tapahtua

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Junnila ja Kauma vaativat lisää apua Ukrainalle ja Venäjän sotarikosten tutkimista

Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen puolustustarviketuotannon merkitystä

Myrkytettyjä piirakoita ja junapommeja – Ukrainan vastarintaliikkeeltä tappavat terveiset venäläismiehittäjille ja kollaboraattoreille

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








