

LEHTIKUVA
Naton Madridin kokous oli viesti entistä vaarallisemmasta maailmasta
Naton Madridin huippukokous päättyi torstaina ja sen suurin saavutus oli yhteisrintama Venäjän akuuttia ja kasvavaa uhkaa vastaan. Laajeneva Nato ei halua sotaa mutta jäsenvaltiot ovat yhdessä valmiina, jos pahin käy toteen.
Naton johtajat nimesivät keskiviikkona Venäjän merkittävimmäksi ja suoraksi uhaksi puolustusliiton rauhalle sekä turvallisuudelle. Samalla Nato-maat kutsuivat Suomen ja Ruotsin virallisesti liiton jäseniksi ratifiointiprosessin jälkeen.
Jokaisen Naton 30 jäsenmaan parlamentin on erikseen hyväksyttävä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ja se vie aikansa. Juna on nyt liikkeellä, eikä lopputuloksesta pitäisi olla epäselvyyttä, vaikka muutama vaikkapa Turkin tai Unkarin esittämä kiemura saattaa matkaan tullakin.
– Tämä antaa Natolle mahdollisuuden yhteisen rintaman luomiseen Venäjän aggressiota vastaan ja se on ehdottomasti tämän kokouksen keskeisin tavoite ja saavutus, kirjoittaa asioita sivullisen silmin seuraava AlJazeera.
Nato ei halua sotaa
Nato vahvistaa julistuksensa mukaan merkittävästi sotilaallista voimaansa pitkällä tähtäimellä ja erityisesti Euroopassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on avannut aivan uuden sivun Nato-maiden yhteistyössä ja tämä viitoittaa tietä tulevaisuuteen.
– Tämä tarkoittaa sitä, että tarvittaessa olemme valmiita mutta emme missään nimessä halua yhteenottoa Venäjän kanssa, Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock totesi Madridissa.
– Me kaikki haluamme elää rauhassa Euroopassa ja siksi teemme kristallin kirkkaaksi sen, että olemme valmiit puolustamaan itseämme ja vahvistamme siihen tarvittavia rakenteita, Baerbock jatkoi.
Putin puristaa nyrkkiä taskussa
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi puolustusliiton päätöksiä tuoreeltaan valtiovierailullaan Turkmenistanissa. Vaikka Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaa suurimpia muutoksia Euroopan turvallisuuteen vuosikymmeniin, Kremlin kommentit ”Naton imperialistisista aikeista” ovat verhottuja ja liittyvät ajankohtaiseen tilanteeseen.
– Ruotsin ja Suomen kanssa meillä ei ole Ukrainan kaltaisia ongelmia. Jos ne haluavat Natoon, niin siitä vaan, Putin sanoi Venäjän valtion television haastattelussa.
– Mutta heidän täytyy ymmärtää se, että jos niiden alueelle pystytetään pysyviä sotilaallisia rakenteita, niin olemme pakotettuja vastaamaan samalla tavalla, kuin nyt vastaamme tuollaisilta alueilta meiltä vastaan kohdistettuun uhkaan. Ennen kaikki oli välillämme mainiosti, mutta nyt esiin nousee epäilyjä ja niitä tulee varmasti lisää.
Pakolaisongelma mainittu
Kiinan mahdollinen uhka mainittiin ja ilmastonmuutos mainittiin Madridissa. Pakolaisongelman, laittoman maahanmuuton ja Naton etelärajan ongelmat otti esiin viimeaikaisten tapahtumien valossa Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares.
Marokon naapurissa Espanjan Melillassa on Naton ja Afrikan välinen maaraja sekä eräs räikeimmistä elintasoerojen kuiluista maailmassa. Kymmeniä ihmisiä kuoli siellä viime perjantaina väkijoukon yrittäessä väkivalloin EU:n alueelle.
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin mukaan laiton ja kaikki muukin siirtolaisuus ovat asioita, joita Naton tulee seurata. Konkreettisia toimia ei ollut esillä.
– Maailmalla on ihmisiä pakon edessä liikkeellä enemmän kuin koskaan. Ja tämä tapahtuu kaikkialla maailmassa. Seuraamme useita sovittuja asioita ja yritämme työskennellä yhdessä niiden ratkaisemiseksi, Blinken kuvaili.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Melilla Naton eteläraja pakolaisongelma sotilaalliset rakenteet sotilaallinen voima yhteinen rintama José Manuel Albares Venäjän aggressio kutsu Naton jäseneksi Madridin huippukokous ratifiointi Ukrainan sota Venäjän hyökkäys Antony Blinken valmius laittomat siirtolaiset Annalena Baerbock laiton maahanmuutto Vladimir Putin Afrikka Suomi Ruotsi nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Antikainen: Suomen lopetettava turistiviisumien myöntäminen venäläisille

Halla-aho: Suomen aiemmalla valtiojohdolla oli asennevamma Venäjän suhteen

Turkin Nato-uhman kohteena on Yhdysvallat – Erdoğan havittelee maiden välistä suurta diiliä

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”

Nato linjasi Venäjän olevan suora uhka – Halla-aho: ”Euroopan on alettava kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan”

Junnila ja Kauma vaativat lisää apua Ukrainalle ja Venäjän sotarikosten tutkimista

Antikainen: Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa kotimaisen puolustustarviketuotannon merkitystä

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla

Perussuomalaiset: Kiina on lännelle vuosisadan suurin taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen haaste
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








