

Nimet ovat nyt kiky-sopimuksessa – Lindström: ”Ovi suuremmille veronalennuksille on vielä auki”
Historiallinen kohahdus kävi Kesärannan aurinkoisessa iltapäivässä tiistaina, kun työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen – sopimuksen Suomen ensimmäisestä sisäisestä devalvaatiosta.
Ja ovi jäi yhä auki vielä suuremmille veronalennuksille.
– Ovi on vielä auki, oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) kannusti.
Liitoille annettiin vielä kaksi kuukautta aikaa neuvotella kiky-sopimuksesta, jotta saavutettaisiin 90 prosentin kattavuus ja sen mukana 100 miljoonan euron viimeinenkin veronkevennys. Takaraja on budjettiriihen alussa.
”Onko aihetta hymyyn?”
Sopimuksen allekirjoittivat Juha Sarkio Valtion työmarkkinalaitoksesta, Sture Fjäder Akavasta, Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitosta, Antti Palola STTK:sta, Jarkko Eloranta SAK:sta, Markku Jalonen Kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta ja Vuokko Piekkala Kirkon työmarkkinalaitoksesta.
Allekirjoitus sujui vakavan ja juhlallisen hiljaisuuden vallitessa. Allekirjoittajia pyydettiin vielä hymyilemään valokuvaajia varten.
– Onko syytä hymyyn, SAK:n Eloranta kysyi.
– Tämä on vakava päivä, STTK:n Palola vahvisti.
Terveisiä komissiosta
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiitti allekirjoittajia suuresta työstä ja kertoi terveisistä, joita hän oli saanut ulkomailta.
– Tämä on huomioitu ulkomaillakin. Edellisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa kohtasin komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin. Hän sanoi, että hänellä oli jotakin asiaa minulle, jotakin positiivista suomalaisista, mutta hän ei muista, mitä. Arvuuttelin muutaman asian kunnes kysyin, että oliko se kilpailukykysopimus? Hän vastasi, että se se oli!
– Hän halasi ja sanoi, että on uskomatonta, kuinka suomalaiset onnistuvat löytämään vakavissa tilanteissa aina viimeisen sopimisen tahdon, Sipilä muisteli ja sanoi, että nyt on hyvä jatkaa ponnisteluja kohti 72 prosentin työllisyysastetta.
Kaksi kuukautta on vielä aikaa
Siihen liittyy myös hallituksen porkkana verohelpotuksista. Työmarkkinajärjestöjen laskelmien mukaan sopimuksen kattavuus on nyt 86,52 prosenttia eli hallituksen porkkana 415 miljoonan euron veronalennuksista on nyt täytetty. Mutta mahdollisuuksia on enempäänkin.
– Annamme uusille neuvotteluille aikaa kaksi kuukautta eli budjettiriihen käynnistymiseen saakka, jotta saisimme 90 prosenttia täyteen ja voisimme hyödyntää loputkin 100 miljoonaa euroa veronalennuksista, Sipilä totesi.
Neuvotteluita käyvät vielä apteekki- ja rahoitusala, joiden onnistuminen riittää kattavuuden nostamiseen 90 prosenttiin. AKT:n mukaantulo ei siis ole välttämätön tavoitteen onnistumiseksi.
Toki se voi olla AKT:kin joka nostaa sen 90 prosenttiin, Sipilä kannusti.
Orpo: veroaleen valmistaudutaan
Tuleva valtiovarainministeri, kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo vahvisti valmistautuvansa siihen, että budjettiriihen yhteydessä valmistaudutaan 90 prosentin täyttymiseen.
– Se on selvää, että jos 90 prosenttia tulee täyteen niin silloin päästään veronkevennykseen. Kiritän myös niitä jotka eivät vielä mukana ole, jotta siihen päästään, Orpo nohitti.
Ovi on yhä auki
Lindström sanoi, että nyt on neuvotteluiden jälkeen hieno fiilis.
– On tämä iso juttu! Aika raskas prosessi on takana ja siinä mielessä olen tyytyväinen, että ollaan maalissa. Hieno juttu, Lindström totesi tiedotustilaisuuden jälkeen.
Lindström kertoi, että järjestöt itse katsoivat kattavuuden, että 90 prosenttiin on vieläkin mahdollisuus.
– Me annoimme tässä kiriapua. 100 miljoonaa on kuitenkin paljon rahaa. Ja se on yhä mahdollista, Lindström totesi.
– Niissäkin pöydissä on tiettyjä ongelmia ja haasteita, mutta käsittääkseni neuvotteluyhteys on olemassa ja se onn hyvä merkki. Ovia ei ole lyöty lukkoon, Lindström tuumaili.
AKT:n kohdalla taas voi tilanne olla synkempi, mutta Lindström toivotti AKT:nkin halutessaan tervetulleeksi mukaan.
– Ovi on auki tietenkin heillekin – kannustan joka tapauksessa. Olisihan se todella iloinen yllätys, jos he mukaan tulisivat, Lindström kehotti.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








