

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Norjan, Tanskan ja Ruotsin kotouttamistoimet selvitetty: Turvapaikan saaneet työllistyvät kehnosti ja palkka harvoin riittää elämiseen
Vankoista kotouttamistoimista huolimatta turvapaikan saaneiden työllisyys on surkealla tolalla ainakin Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa. Kymmenen vuotta maassa oleskeltuaan miehistä töissä on runsaat puolet, naisista vieläkin harvempi. Mahdolliset ansiot jäävät nekin selvästi jälkeen muusta väestöstä. Tiedot selviävät työmarkkinatutkimukseen erikoistuneen IFAU:n raportista.
Selvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden työllistyminen vie kolmessa Pohjoismaassa runsaasti aikaa, erilaisista kotouttamisstrategioista huolimatta. IFAU:n (Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering) raportin mukaan 10 vuoden maassa oleskelun jälkeen miehistä on työllistynyt 55–65 prosenttia ja naisista 45–55 prosenttia.
Yhteiskunta maksaa
Huonoin tilanne oli Tanskassa, josta esimerkkinä käynee Odensen Vollsmosen alue, jossa 77 prosenttia asukkaista on taustaltaan Euroopan ulkopuolelta. Kokonaista 95 prosenttia alueen työikäisistä on työttöminä eli he käytännössä elävät tuilla.
Monilla työllisiksi luokitelluilla palkkatulot olivat alhaiset. Miehistä vain 35–40 prosenttia ja naisista 15–20 prosenttia ylsi kaikkien 20–64-vuotiaiden palkansaajien mediaanituloihin.
IFAU:n raportti perustuu Ruotsin Tilastokeskuksen sekä Norjan ja Tanskan vastaavien valtion laitosten tilastotietoon.
Koulutus työllistymisen perusta
Perus- tai lukiotason säännölliseen koulutukseen osallistuneilla on useammin työpaikka ja siten ansiotuloja jo kuuden vuoden kuluttua kotouttamisen alkamisesta.
Yhteys säännöllisen koulutuksen, työllistymisen ja sitä kautta tulojen välillä on selkeä ja positiivinen.
– Koulutus ei ole oikotie työhön, päinvastoin. Koulutus vie opiskelijan resursseja ja työn saaminen voi kestää kauemmin, sillä opiskelevat etsivät ehkä muita vähemmin töitä. Vertailumme kuitenkin osoittaa, että koulutus voi tarjota vakaamman perustan työllistymiselle pidemmällä aikavälillä, sanoo IFAU:n raportin tuottanut Linus Liljeberg järjestön tiedotteessa.
Kielitaito välttämättömyys
Turvapaikan saaneiden työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monentyyppisiä toimenpiteitä. Ratkaiseva tekijä on kielitaito. Jos se jää uupumaan ihmisten jumiutuessa maahanmuuttajien lähiöihin positiiviset tuloksetkin jäävät tulematta.
– Kielitaidon puute on rajoite monissa ammateissa. Pitkä kotoutumisaika ei välttämättä johdu huonosti suunnitellusta työmarkkinapolitiikasta vaan siitä, että väkeä saapuu maahan yhtä aikaa ja paljon, Liljeberg toteaa politiikkaan erikoistuneen Altinget-julkaisun haastattelussa.
Liljebergin mukaan ainakin Ruotsissa on ollut käytössä runsaasti myös tukityöllistämiseen liittyviä toimenpiteitä, mutta nekään eivät välttämättä ole tuottaneet toivottua tulosta 15 viime vuoden aikana. Se tosin voi hänen mukaansa johtua myös työnantajista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- mediaanitulot palkkatulot työllinen Linus Liljeberg Institutet för arbetsmarknads- och utbildningspolitisk värdering IFAU turvapaikanhakiijat tukityöllistäminen työnantajat työmarkkinapolitiikka kielitaito työllistyminen maahanmuuttajat Kotouttaminen Tanska Norja pakolaiset Ruotsi koulutus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Riikka Purra: Maahanmuutto on perustavanlaatuisin Suomea ja Eurooppaa koskeva uhka

Vuonna 2016 Yle hehkutti tutkimusta, jonka mukaan pakolaisiin satsattu raha palautuisi tuplana takaisin viidessä vuodessa – toisin kävi

Professori laski auttamiskertoimen: Afganistanista Suomeen tulleen pakolaisen kustannuksilla voitaisiin auttaa lähialueella 50 ihmistä, muista kriisimaista tulevilla luku vielä tätäkin suurempi

Tutkimus: Suomeen muuttava somali tai irakilainen käy kalliiksi veronmaksajalle – jopa miljoona euroa per maahanmuuttaja
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








