
Nöyryytysryöstöistä lievät rangaistukset – Halla-aho kirjoitti ongelmasta jo 2006
Ruotsissa keskustellaan nöyryytysryöstöistä, joissa ruotsalaisen uhrin alistaminen ja nöyryyttäminen tuntuu olevan maahanmuuttajataustaisille ryöstäjille jopa tärkeämpää kuin saaliin määrä. Poliitikot vähättelevät ja ymmärtävät, mutta poliisit vaativat kovempia rangaistuksia. Jussi Halla-aho kirjoitti Ruotsin nöyryytysryöstöistä jo vuonna 2006.
Suomen Uutiset kertoi äskettäin Ruotsissa laajaa keskustelua herättäneestä raa’asta väkivallanteosta, jossa kaksi maahanmuuttajataustaista ryöstäjää oli pahoinpidellyt uhriaan lyönnein ja potkuin ja lopulta virtsannut uhrinsa kasvoille ja suuhun.
Poliitikot yrittivät pistää teon tavalliseen tapaan ”syrjäytymisen” tai ”köyhyyden” piikkiin, mutta Göteborgissa työskentelevä poliisitarkastaja astui julkisuuteen ja totesi yleisönosastokirjoituksessaan, että nämä nöyryytysryöstöt johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Ruotsiin on otettu liikaa turvapaikanhakijoita.
Rangaistukseksi nuorisohoitoa
Nyt jutussa on langetettu tuomiot, uutisoi SVT. Samassa oikeudenkäynnissä tuomittiin kaikkiaan neljä 16-vuotiasta nuorta useista eri ryöstöistä, vapaudenriistosta ja pahoinpitelyistä. Rangaistukseksi tuli nuorisohoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että nuori otetaan lastensuojeluviranomaisten huostaan ja sijoitetaan joko lastensuojelulaitokseen tai perhekotiin.
– Jos syytetyt olisivat olleet aikuisia, oikeus olisi langettanut heille vankeustuomiot, kommentoi oikeuden puheenjohtaja Feryal Mentes.
Syyttäjä ei tiettävästi vaatinut, että jutussa olisi käytettävä rasistista motiivia tuomion koventamisperusteena, vaikka pahoinpitelijät olivat solvanneet uhriaan hänen ruotsalaisuutensa takia.
Kissa on nyt nostettu pöydälle – keskustelua vaikea enää hiljentää
Nöyryytysryöstöinä tunnettu ilmiö on herättänyt Ruotsissa valtavasti keskustelua tämän jutun tultua julkisuuteen. Poliitikot ovat yrittäneet vähätellä ongelmia ja kiistää niiden liittymisen maahanmuuttoon, kun taas poliisin työtä tehneet henkilöt ovat korostaneet sitä, että kyse on nimenomaan epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena syntyneestä ongelmasta.
Kaikkein mielenkiintoisin keskustelu käytiin viime sunnuntaina Ruotsin television Agenda-keskusteluohjelmassa.
Ohjelman aluksi näytettiin toisen ryöstöstä tuomitun maahanmuuttajanuoren vanhempien haastattelu. Perhe kertoo tulleensa Ruotsiin pakolaisina kuusi vuotta sitten ja saaneensa hyvän vastaanoton. Molemmat vanhemmat käyvät osa-aikatöissä.
– En olisi ikinä uskonut, että minun poikani tekee tuollaista, sanoo äiti.
Köyhyys ei ole ryöstöjen syy
Poliitikot ovat vedonneet siihen, että maahanmuuttajanuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska ovat niin köyhiä. Pojan isä korostaa, että hänen poikansa on aina saanut kaiken tarvitsemansa.
– Minun pojalleni on ostettu hieno kännykkä ja merkkivaatteita, jotta ei tarvitse kadehtia toisten tavaroita, isä sanoo. Ruokaan on annettu rahaa ja poika saa viikkorahaa. Häneltä ei puutu mitään.
Taustalla selkeä etninen aspekti
Agenda-ohjelman studiossa keskustelemassa olivat Tukholman yliopiston kriminologian professori Felipe Estrada Dörner, entinen poliisi Mustafa Panshiri ja entinen jengirikollinen Jacob Fraiman.
Maahanmuuttajataustainen kriminologi puhuu tyypilliseen tutkijan tapaan ilmoituskynnyksestä ja siitä, että tilastot eivät näytä ryöstörikollisuuden kasvaneen. Kokemusasiantuntijana toimivalla entisellä jengirikollisella ei tunnu olevan juuri mitään sanottavaa, mutta ex-poliisi Mustafa Panshiri ei säästele sanojaan. Jossain vaiheessa tuntuu, että toimittaja yrittää jopa vähän hyssytellä Panshirin puheita.
Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri selittää toimittajalle, että nöyryytysryöstöt ovat aivan omanlaisensa ilmiö, jonka taustalla on selkeä ”etninen aspekti”.
– Nämä nuorukaiset etsivät aktiivisesti ruotsalaisia, joiden kimppuun käydä.
Halla-aho kirjoitti aiheesta jo vuonna 2006
Panshiri kertoo toimittajalle, että aiheesta on tehty tutkimus jo vuonna 2005 Lundin yliopistossa. Tutkimuksessa haastateltiin yhtätoista maahanmuuttajapoikaa, joilla oli tapana ryöstää muita lapsia. Pojat kertoivat erittäin selkeästi, että he jahtaavat nimenomaan ruotsalaisia, ja saavat vallantunnetta nähdessään ruotsalaisten makaavan maassa heidän edessään ja suutelevan heidän jalkojaan.
– Pojat kokivat, että ruotsalaiset ovat pelkureita, koska eivät tee vastarintaa ja antavat heidän viedä tavaransa, Panshiri sanoo.
Kyseinen Petra Åkessonin nuorista ryöstäjistä tekemä tutkimus on nimeltään ”Vi krigar mot svenskarna” (”Me käymme sotaa ruotsalaisia vastaan”). Perussuomalaisten nykyinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho käsitteli kyseistä tutkimusta heti tuoreeltaan vuonna 2006 blogikirjoituksessaan ”Keskustelua meillä ja naapurissa”. Tuolloin Halla-aho ei vielä vaikuttanut politiikassa, vaan oli Helsingin yliopistossa jatko-opiskelijana, tutkijana ja tuntiopettajana.
”Ruotsalaiset ovat kuin isättömiä lapsia”
Ex-poliisi Panshiri sanoo, että maahanmuuttajataustaiset ryöstäjät eivät välttämättä valitse uhrejaan rasistisin perustein, vaikka uhrit lähes aina ovatkin ruotsalaisia.
– Tekijät etsivät sellaisia uhreja, joilla ei ole ”väkivaltapääomaa” ja jotka eivät siis voi kostaa heille. Eli sellaisia, joilla ei ole tukenaan klaania, suurta sukua tai serkkuja, jotka voisivat kostaa.
– Useimmiten tällaiset henkilöt ovat ruotsalaisia, ex-poliisi toteaa. Eikä valtiollakaan ole kapasiteettia auttaa rikosten uhreja.
Ruotsalais-iranilainen runoilija Mohamed Omar kuvailee blogikirjoituksessaan samaa ilmiötä sanomalla, että ruotsalaiset ovat kuin ”isättömiä lapsia”, joita kukaan ei kunnioita, koska heillä ei ole ketään, joka voisi kostaa heidän puolestaan.
Maahanmuuttajat tuovat mukanaan kotimaansa ongelmat
Afgaanitaustainen ex-poliisi Panshiri ei kaihda vaikeistakaan aiheista puhumista. Hän ottaa esille maahanmuuttajien yliedustuksen seksuaalirikoksissa ja kertoo omien maanmiestensä olevan erityisesti yliedustettuina poikiin kohdistuvissa raiskauksissa.
– Minun kotimaassani on tällainen ongelma, joka on tullut sieltä muuttaneiden mukana Ruotsiin.
Ruotsissa avattiin miespuolisille raiskauksen uhreille tarkoitettu tukikeskus vuonna 2015, kertoo Ruotsin radio. Miesten raiskaustukikeskus toimii Tukholmassa.
Ainoa pelote on karkotus
Afghanistanissa vuonna 1986 syntynyt Panshiri tuli Ruotsiin perheensä kanssa 11-vuotiaana. Hän on kirjoittanut paljon massamaahanmuuttoon liittyvistä ongelmista.
Nykyään Panshiri kiertää työkseen kouluissa ja muualla pitämässä esitelmiä ja puhumassa maahanmuuttajanuorille. Kun hän kysyy heiltä, mikä on se rangaistus, jonka tuomioistuin voi antaa, joka pelottaisi eniten, vastaus on selvä.
– Kaikki sanovat, että karkottaminen. Karkotetuksi tuleminen pelottaa heitä eniten.
– Paitsi että karkotettu menettää mahdollisuutensa rakentaa tulevaisuuttaan Ruotsissa, hän joutuu myös kotimaassaan häpeään klaaninsa ja sukulaistensa silmissä.
Ex-poliisi: Klaaniyhteisö kaipaa kollektiivisia rangaistuksia
Ruotsin kansalaisuuden saaneita ei tietenkään voida karkottaa, mutta silloin pitäisi käyttää sosiaalisia sanktioita: leikata sosiaalitukia ja asumistukia. Ja rangaistusten pitää koskea koko perhettä.
– Monet Ruotsissa asuvat elävät kollektivistisen ajatusmaailman mukaan, Panshiri sanoo. Tätä ruotsalaiset eivät välttämättä ymmärrä.
Kun toimittaja kauhistelee ajatusta ”kollektiivisista rangaistuksista”, Panshiri selittää, että kyseessä ei ole hänen ehdotuksensa, vaan nimenomaan maahanmuuttajanuorten oma näkemys siitä, millaiset rangaistukset olisivat kaikkein toimivimpia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mohamed Omar Petra Åkesson Jacob Fraiman Mustafa Panshiri Felipe Estrada Dörner SVT Agenda raiskaustukikeskus nöyryytysryöstöt maahanmuuttajarikollisuus Turvapaikanhakijat Ruotsi Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ongelmalähiöiden valvontaan satoja uusia kameroita Ruotsissa – poliisille myös oikeus murtaa rikollisten salattu viestiliikenne

Oudon räjähdyksen syy selvisi Ruotsissa: Hienostokaupunginosan voimakkaan pommin kohteena oli huumeiden jakelupiste

Purra: Ruotsin väestönmuutosta ei voi enää pysäyttää

Ruotsin imaamit ilmiriidassa – sisällissota kytee muslimien välillä

Herttaista Ruotsi-meininkiä? Voodoomafia Black Axe herättää kauhua brutaaleilla teloitusvideoilla

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: ”Wallah tappakaa se”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








