

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Nuorison tekemät ryöstöt lisääntyneet Ruotsissa jopa 700 prosenttia: ”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa nostaakseen omaa asemaansa”
Lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen määrä on tuplaantunut Ruotsissa viidessä vuodessa. Linköpingissä kasvu on ollut peräti 700 prosenttia. ”Alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta”, sanoo tutkija.
Ruotsin radion Kaliber-ohjelmassa on käyty läpi poliisin tilastoihin päätyneitä nuorisorikoksia. Tulosten perusteella nuorison tekemät ryöstöt ovat tuplaantuneet vuodesta 2015 vuoteen 2020. Ryöstöjä tehtiin koko maassa yhteensä 2 200. Pahin kehityskulku on ollut Linköpingissä, jossa kasvu on ollut 700 prosenttia.
– Yksinkertaisesti tilanne on se, että on olemassa lapsia ja nuoria, jotka ovat motivoituneita tekemään vakavia rikoksia, sanoo Linköpingin poliisissa esitutkinnasta vastaava Martin Hedberg.
– Joukossa on toki myös Ruotsissa syntyneiden vanhempien lapsia, mutta erityisesti Linköpingissä on kyseessä Skäggetorpin ongelmalähiö ja muut vastaavat alueet, joilla on sosiaalisesti levotonta.
Ryöstäjät yhä nuorempia
Ohjelmasta käy ilmi, että rikoksiin syyllistyneet ovat yhä nuorempia lapsia, sillä jo 15-vuotiaina nuoret siirtyvät rikollisella uralla eteenpäin.
– Juuri tällä hetkellä meillä on enemmän alle 15-vuotiaita epäiltyjä kuin sitä vanhempia. Oman käsitykseni mukaan 16–17-vuotiaat siirtyvät muun tyyppisiin rikoksiin, jotka ovat ehkä vieläkin vakavampia. Täällä 13–14-vuotiaat haluavat hankkia rikollisen identiteetin näyttääkseen muille. Ja eräänlaista vallannäyttöä muitten lasten ja nuorten ryöstäminen toki on, Hedberg pohtii.
Luvut nousevat toki muuallakin kuin Linköpingissä. Myös Botkyrka, Järfalla, Södertälje ja Eskilstuna ovat hyvin esillä. Lähes kaikki tuttuja paikkoja ongelmalähiöiden listalta. Tukholmassa tosin nyt pandemian aikana nuorison tekemien ryöstöjen määrä on vähentynyt.
”Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa”
Radiossa haastateltiin myös ryöstöihin osallistunutta nuorta. Ryöstön uhrilla ei ole rikollisille mitään merkitystä tai inhimillistä arvoa ja tavarat myydään heti, jotta niitä ei voitaisi yhdistää rikokseen.
– Ensimmäisissä ryöstöissä kun olin mukana, ystäväni yksinkertaisesti laittoi veitsen toisen kurkulle ja sanoi: ”puhelin tänne”.
– En välitä paskaakaan, olen tehnyt tätä aikaisemminkin, miksi pitäisi katua.
– Ryöstättekö rikkaita?
– Kyllä, he voivat saada tavaroita takaisin yksinkertaisemmin kuin me.
Ohjelmassa haastateltu Kriminologian professori Jerzy Sarnecki toteaa, että alaluokka on aina ryöstänyt yläluokalta.
– Alaluokka nöyryyttää yläluokkaa ja tavallaan nostaa samalla omaa asemaansa. Osittain kyse on tietysti siitäkin, että se on kannattavaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alaluokka Jerzy Sarnecki Martin Hedberg nuorten tekemät ryöstöt Skäggetorp Linköping Järfalla Botkyrka Södertälje jengiampumiset nöyryyttäminen huumerikollisuus nuorisorikollisuus Yläluokka ongelmalähiöt Jengirikollisuus Tukholma
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset haluavat vastuun kotoutumisesta maahanmuuttajalle sanktioiden uhalla: ”Emme halua Suomen luisuvan Ruotsin tielle”

Purra: Poliisi myöntää, että Suomi on nuorten jengirikollisuudessa Tanskan ja Ruotsin tiellä – ”Ongelmasta puhuttava rohkeasti muulloinkin kuin budjettiriihen alla”

Halla-aho: Poliittisessa keskustelussa monet teemat menevät ihmisillä tunteisiin ja ihon alle – ”Maahanmuutto on usein se sokea piste, jossa loogiset argumentit eivät enää päde”

Ulkomaalaistaustaisten jälkeläisillä huikea yliedustus Ruotsin rikostilastoissa: törkeä väkivalta, murhat, tapot ja raiskaukset korostuvat uudessa selvityksessä

Kolme uutta aluetta Ruotsin ongelmalähiöiden listalle – tunnusmerkit rikollisuuden keskittyminen, vaikenemisen kulttuuri ja poliisin vaikeus tehdä työtään

Älä avaa ovea Ruotsissa – rapussa odottaa ryöstäjä

Melkoista menoa Malmössä: ilotulitteita väkijoukkoon ja päin poliiseja
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








