
Öljylämmitteisissä pientaloissa asuu noin 200 000 ikääntyvää suomalaista – Asumismenot saattavat pakottaa ikääntyvät tinkimään jopa ruoasta ja lääkkeistä
Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtajan Kaija Savolaisen mukaan öljylämmitteisiä pientaloja on Suomessa noin 200 000, joista puolessa asuu ikääntyneitä tai eläkeläisiä. Huomionarvoista on, että öljylämmitteisessä omakotitalossa asuva yksinelävä ikääntynyt käyttää asumismenoihin lähes puolet käytettävistä olevista tuloistaan. Selvitäkseen arjestaan, hän joutuu tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja muista perustarpeista.
– Tällä vuosikymmellä öljylämmitystä ei ole uudisrakentamisessa juurikaan enää käytettty. Myöskään 2000-luvun alussa rakennetuissa rakennuksissa sitä ei enää ole juurikaan suosittu, hän tarkentaa.
Savolainen sanoo, että öljylämmitteiset kiinteistöt sijaitsevat ympäri Suomea.
– Tärkeää on tarkastella, onko kiinteistölle käyttöä tulevaisuudessa ja onko kallis energiaremontti toteutettavissa. Lisäksi on tärkeää, että selvitetään, mikä on kiinteistön arvo nyt. Välttämättä kaikilla kotitalouksilla ei ole taloudellista mahdollisuusta tehdä laajaa energiaremonttia.
Kustannukset kohtuuttomia pienituloiselle eläkeläiselle
Energiaremontin kustannukset ovat riippuvaisia siitä, että tehdäänkö täydellinen lämmitystavan muutos vai täydennyslämmitysmuutos.
– Jos tehdään täydellinen muutos esimerkiksi maalämpöön sen kustannus voi olla 20 000 euroa. Täydennyslämmityksen muutoksen voi toteuttaa muutamalla tuhannella euroilla. Täydennyslämmitysmuotoja ovat esimerkiksi ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit ja takka, hän tarkentaa.
Savolaisen mukaan keskeistä on kuitenkin huomioida resurssiviisaus.
– On huomiotava esimerkiksi öljylämmityskattilan elinkaari eli mikä on sen tekninen ikä ja kuinka kauan se vielä kestäisi hyvin käytössä. Hyväkuntoisen öljylämmityksen alasajo ei ole viisasta vaan sitä voidaan hyvin tukea täydennyslämmitysmuodoilla, hän sanoo.
Hallitusohjelman kirjaukset huolestuttavat
Savolainen näkee huolesututtavana sen, että hallitusohjelmaan on kirjattu 95 miljoonan euron leikkaus kotitalousvähennyksestä.
– Vähennyksen määrä laskisi 2 400 eurosta 2 250 euroon ja korvausprosentti laskisi 50 prosentista 40 prosenttiin, hän sanoo.
Hänen mukaansa kotitalousvähennys on ollut keskeinen elementti kiinteistöjen kunnossapidossa. Vähennyksellä on torjuttu tehokkaasti harmaata taloutta sekä edistetty työllisyyttä.
– Edellyttäisimme, että hallitusohjelman kirjaus, jossa selvitetään energiaremonttien suunnittelukustannusten ottamista kotitalousvähennyksen piiriin otetteisiin käyttöön pikimmiten. Ylipäätään energiaremontteihin tarvitaan pysyviä tukielementtejä ja erityisesti pienituloisille ikääntyneille tulee löytää ratkaisuja, joilla edistetään heidän kotona asumistaan ja hyvinvointia, Savolainen sanoo.
Elomaa: Joutuvatko ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva Elomaan mukaan kotitalousvähennysleikkauksessa tulisi olla erityisratkaisu pienituloisten eläkeläisten kohdalla. Hänen mukaansa energiaremontoinnin tarvetta voi verrata haja-asetuksen jätevesiasetuksen vaatimukseen, jossa “mummonmökit” armahdettiin.
– Yleisesti asumisen hintataso on liian korkea. Jokainen ymmärtää, että ikääntyvän on mahdotonta saada esimerkiksi pitkää laina-aikaa remonttiin. Kotitalousvähennystä ei saisi tässä tilanteessa heikentää. Onko tarkoitus, että ikääntyvät pienituloiset joutuvat pian asunnottomiksi, hän kysyy.
Elomaa sanoo, että yksinäiset naiset ovat erityisen vaikeassa tilanteessa.
– Naisvaltaisten alojen eläkkeet ovat pieniä. Eläkekertymä yli 40 vuoden työstä on suunnattoman pieni. Jos pienituloiselta edellytetään pakollisia investointeja esimerkiksi lämmitysjärjestelmiin, niin eihän 1000 tai 1200 eurolla kuukaudessa voi mitenkään tulla toimeen ilman, että tinkii esimerkiksi juuri ruoasta tai muista tärkeitä asioista kuten lääkkeistä, hän päättää.
Heli-Maria Wiik
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








