

LEHTIKUVA
Osa maaseudun pienyrityksistä jäämässä ilman koronatukea – Juuso vaatii asiaan korjausta
Osa maaseudun pienistä yrityksistä on jäämässä ilman koronatukea. Maaseudulla ja alkutuotannossa on pienyrityksiä, jotka eivät pääse väliaikaisen koronatuen piiriin, vaikka niiden tilanne on heikentynyt koronaepidemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden seurauksena.
Maaseudun yritysten väliaikainen tuki auttaa yrityksiä, joiden taloudellinen tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia. Tuki on tarkoitettu maatilojen yhteydessä harjoitettavaan yritystoimintaan sekä alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille, jotka jalostavat ja myyvät maataloustuotteita.
Tukea voi saada 5 000–10 000 euroa, kuitenkin enintään 80 prosenttia hakijan esittämistä menoista. Hakemuksessa tulee esittää hyväksyttäviä menoja vähintään 6 250 euroa ja toiminnan tulee olla saman Y-tunnuksen alla harjoitettavaa yritystoimintaa.
– Alkutuotannon väliaikaisesta koronatuesta säädetään myös valtioneuvoston asetuksella. Alkutuotannon tuki on tarkoitettu alkutuotannon alalla toimiville, koronakriisistä suoraan kärsineille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet maatilat, porotilat ja puutarhatilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraan ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai merkittävästi pienentynyt koronakriisin vuoksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Yrittäjät eriarvoisessa asemassa
Maaseudun ja alkutuotannon yritysten joukossa on sellaisia pieniä yrityksiä, joissa mikään väliaikaisen tuen hakemuksen perusteena oleva tulon lähde ei yksinään menojensa tai muiden tunnuslukujen puolesta ylitä tuen saatavuuden ehtona olevaa rajaa. Sellaisia on useammasta tulonlähteestä, esimerkiksi maataloudesta, metsätaloudesta, porotaloudesta, jalostuksesta, matkailusta ja käsitöistä tulonsa saavien pienten yritysten joukossa.
– Vaikka näiden yritysten tilanne on heikentynyt koronaviruspandemian aiheuttamien markkina- ja tuotantohäiriöiden takia, osa tällaisista yrityksistä on jäämässä väliaikaisen koronatuen ulkopuolelle, eivätkä ne koe asemaansa yhdenvertaiseksi.
– Tuen piiriin pääsemisen ehtona oleva menojen alaraja 6 250 euroa on liian suuri. Monialayrityksessä se ei välttämättä täyty minkään yksittäisen tulolajin osalta. Maaseudun pienet yritykset eivät useimmiten ole päässeet myöskään yksinyrittäjien tuen piiriin, koska sitä rahoitusta ei myönnetä maa-, kala- ja metsätalouden yrityksille eikä maataloustuotteiden jalostukseen. Nämä yrittäjät kokevat olevansa eriarvoisessa asemassa muihin nähden, toteaa Juuso.
Tukeen varattu määräraha loppumassa
Maaseudun ja alkutuotannon yritysten väliaikaisen tuen tarkoitukseen myönnetty määrärahan riittävyydestä on myös esitetty huolta. Tukeen varattu määräraha on loppumassa.
Maaseudun yritysten ja alkutuotannon yritysten tilapäinen tuki on harkinnanvaraista ja molempien tukien valtionapuviranomaisena toimii elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus.
– Yhdenvertaisuuden vuoksi asia olisi saatava korjattua. Myös tässä tukiasiassa yrityksiä on pystyttävä kohtelemaan yhdenvertaisesti ja niin, että mikään yritys ei jää toisia heikompaan asemaan. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen ministerille.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Elomaa: Suomen maatalouden pitää toimia myös kriisin keskellä

Peltokangas: Vihreät lyö surutta suomalaista maanviljelijää

Purra: Hallitukselle taas uusi syy väittää, ettei suomalaisille työ kelpaa, joten tarvitaan maahanmuuttoa

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Elomaa: Huoltovarmuus ja kotimainen ruoantuotanto

Reijonen: Maatalouteen löytyy kausityöntekijöitä Suomesta, kun työn tekeminen tehdään kannattavaksi

Perussuomalaisilta esitys tilapäiseksi laiksi: Huoltovarmuuden kannalta tärkeä kausityö ei vähentäisi kriisin aikana työttömyysetuuksia

Maataloustuotannon seuraavan kasvukauden varmuusvarastojen tulee olla riittävät

Tänään vietetään suomalaisen ruoan päivää – Koponen: Koko Suomi hyötyy jokaisesta kotimaisesta ostoksesta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








