

Automaattista nopeusvalvontaa kehä III:lla Espoossa 28. lokakuuta 2016. Lehtikuva
Viikon 36/2018 luetuin
Pääkirjoitus: Kameravalvonnan tarkoitus ei ole vähentää ylinopeutta, vaan autoja
Päätoimittaja Matias Turkkila (ps.) kirjoittaa pääkirjoituksessaan liikenteen kameravalvonnasta.
Jotkut ovat lentäjien poikia. Minä olen tilastotieteilijän poika.
Jotkut isät käyvät poikiensa kanssa lätkäharkoissa. Minä nakuttelin omani kanssa tietokantaan tuloverotaulukkoja.
Monet isät pitävät lastensa kuvia työhuoneensa seinällä. Oma isäni piti seinällään syntymäkuukauteni ulkolämpötilastoa, jossa oli piikki syntymäpäivän kohdalla. Silloin oli lämmin päivä.
Kummastelin jokin aika sitten isän tekemää hirmuista Excel-taulukkoa, johon hän oli koonnut autonsa bensakuitit 1970-luvulta – siis kaikki kuitit. Teki sitten erilaisia laskelmia ja kuvaajia siitä, miten Nissanin keskikulutus nousee kylmänä talvena ja laskee lämpimänä.
Ja niin edelleen.
Isä on kaikesta ylläsanotusta huolimatta – tai oikeastaan sen takia – oikein mukava tyyppi ja hyvä seuramies. Vanhan liiton demari, mutta annettakoon moinen anteeksi tilastopoikkeamana. Häneltä opin, että verotus ei ole koskaan aivan yksinkertaista.
+++
Vaikkei olisi tilastotieteilijä, voi silti olla hyvä tilastoinnissa. Poliisin liikenneturvallisuuskeskus on viime aikoina kunnostautunut liikennevalvontakameroiden räpsyjen tilastoinnissa.
MTV3: ”Tässä on Helsingin pahin sakkorysä – nopeusvalvontakamera räpsynyt satoja kertoja tuntien aikana”
Helsingin Uutiset: ”No nyt räpsyi koko Suomen ennätys Kehä I:llä!”
IL: ”Peltipoliisi ylikierroksilla: yli 2000 räpsäytystä vuorokaudessa”
Ja niin edelleen.
Kehä ykkösestä, niin kuin monesta muustakin vilkkaasta autotiestä, on tullut temppurata. Huomio ei enää kiinnity liikenneturvallisuuden kannalta olennaisiin asioihin vaan silmät hakkaavat jatkuvaa sik-sakkia nopeusmittarin, nopeusrajoitusmerkkien ja varsinaisen tien välillä. Valoisalla tämä vielä saattaa onnistua, mutta valitse nyt sitten yön pimeinä tunteina sen väliltä, tarkkailetko metsästä valtatielle juoksevia hirviä vai kamerapylvästä.
Onhan niitä piittaamattomia kaahareita, jotka ovat sakkonsa ansainneet. Mutta on myös jatkuvassa oravanpyörässä sinnitteleviä duunareita, jotka asuvat kaukana kaupunkikeskustoista, ja joille auto ei ole luksusvärkki vaan ainoa mahdollinen keino pitää perhe leivässä. Heillä on usein kiire. Kiire töihin, kiire töistä. Hae lapsi tarhasta! Vauhtia! Muista tuo, muista tämä, olet jo myöhässä!
Hivenen väärä jalan asento kaasupolkimella voi tarkoittaa monen sadan euron sakkoa. 7 km/h ylitys riittää. Pienpalkkaisen duunarin talous voi mennä viikkokausiksi sekaisin yhdestä ainoasta sakosta.
Kameroiden määrä on noussut Sipilän hallituksen aikana rajusti. Vuonna 2014 niitä oli 40, nyt 120. Rikesakoista kertyi 2014 valtiolle noin 20 miljoonaa euroa, nyt 50 miljoonaa. Sakkoja määrä on kasvanut 178 000:stä 272 000:een.
Kun yliviritetetyt räpsykonekiväärit ovat hakanneet riittävästi rikesakkoja, saapuu kotiin kirje, jossa poliisi lakiin vedoten määrää ajokieltoon vähintään kuukaudeksi. Harkinnanvaraa alaspäin ei ole.
Kysymys: miten duunarin, jolle on lätkäisty ajokielto, ja joka ei asu joukkoliikenteen reiteillä, olisi tarkoitus käydä töissä?
Sakkoräpsyautomaatti on käytännössä verotuksen muoto. Se on siitä viheliäinen verotuksen muoto, että se iskee kaikkein todennäköisimmin niihin, joiden on pakko ajaa kovassa kiireessä paljon. Vanhusten kotihoitaja matkalla keikalta toiselle? Räps. Kiinteistönvälittäjä? Räps. Sairaanhoitaja? Räps.
Räpsyttäminen on muutakin kuin verotusta. Se on yksi monista tavoista, joiden tavoitteena on vähentää autoilua radikaalisti. Ja lisää on tulossa.
Liikenneministeriön tehtävä oli ammoisina aikoina varmistaa liikenteen sujuvuus. Nyt päätyö on liikenteen estäminen. Liikennettä ja ilmastonmuutosta pohtiva työryhmä julkaisee 14.9 väliraporttinsa. Tähänastiset linjanvedot ovat olleet vähemmän helliä. Lainaan Ilta-Sanomia, joka kiteytti asian hyvin: ”Sitten vuorossa ovatkin jo huhtikuun 2019 eduskuntavaalit sekä vaivaisen kymmenen vuoden kokoinen aikaikkuna, jossa vanhoilla polttomoottoriautoilla kulkeva Suomi aikoo jollain ihmeen konstilla toteuttaa EU:n rajuimpiin kuuluvat maantieliikenteen päästövähennykset.”
Kannattaa kuunnella tarkkaan, kun joku sanoo sinulle seuraavan kerran painokkaasti sanan: ”ilmastonmuutos”. Ei sitä lämpimikseen sinulle sanota. Se tarkoittaa suomeksi: ”Luovu autostasi”.
Sammakko tunnetusti keitetään vettä pikku hiljaa kuumentamalla. Samaa tekniikkaa sovelletaan tässäkin. Liikenneturvallisuuteen vetoamalla rakennetaan mätä kameravalvontajärjestelmä, joka saa ihmiset säikkymään, ajavatko he hivenen liian lujaa vai eivät.
Valitettavasti tarkoitus ei ole vähentää ylinopeutta, vaan autoja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8/2018-lehden pääkirjoituksena.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








