

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Päästökauppa ja fossiiliton liikenne ennustavat taloudellista katastrofia autoilijalle
Hallituksen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat pikkuhiljaa kirkastumassa kuluttajalle. Kyyti tulee olemaan kylmää erityisesti autoililjalle, sillä tieliikenteen päästöt ovat valtaosa kaikista liikenteen päästöistä.
Perjantaina dieselpolttoaine maksoi 1,50 euroa litralta Kuninkaantien ABC:llä. Kesällä Porvoon Shellillä dieseliä sai edullisimmillaan hintaan 1,06 euroa litra. Nopeasti tapahtunut hinnannousu on vasta alkusoittoa sille, mille tasolle fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat kipuamassa.
Sanna Marinin punavihreä hallitus korotti polttoaineiden veroja viime elokuussa. Jussi Halla-aho huomautti tuolloin, että polttoaineiden verotus oli jo ennen korotuksia EU:n huippua.
– Suomalainen maksaa bensiinilitrastaan 70 prosenttia veroa. Rahat kipataan koronaelvytyksen nimissä Espanjaan, jossa vero on alle 50 prosenttia ja Puolaan, jossa se on alle 40 prosenttia.
Liikenteen päästöt puoliksi 2030 mennessä
Liikenne- ja viestintäministeriö ilmoitti 16.2. asettavansa poikkihallinnollisen työryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökauppaa. Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden. Yksinkertaista, eikö vain?
Päästökaupan kartoitus on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua, jonka lausuntokierros puolestaan päättyi perjantaina. Punavihreä hallitus puuskuttaa täyttä vauhtia kohti köyhän autoilijan katastrofia, keskustapuolueen heittäessä lisää pökköä pesään.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena onkin sitten puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, koska se aiheuttaa valtaosan kaikista liikenteen päästöistä. LVM:n tiedotteessa ministeri Timo Harakka lupaa paimentaa Euroopan unioniakin oikeaksi katsomalleen tielle:
– Kolmannessa vaiheessa, syksyllä 2021, hallitus arvioi mitä näillä keinoilla saavutetaan ja eteneekö EU riittävän ripeästi oikeaan suuntaan.
”Polttomoottoriautojen hinta romahtaa”
Suomessa myydään vuodessa vajaat 800 000 autoa, joista uusia on viime vuosina ollut alle 100 000. Uudet autot menevät työsuhde-eduista nauttivalle keskiluokalle, joka toki maksaa veronsa ja on siten autonsa ansainnut.
Keskimääräinen henkilöauto on maassamme 12-vuotias, kotteroiden keskihinta on 6 800 euroa ja romutusikä on keskimäärin 20 vuotta. Suomalaiselle auto on välttämättömyys, kovin harvalla on mahdollista köpötellä jalkaisin suurkaupungin keskustaan asioimaan tai matkustaa julkisilla ostosparatiisiin pirttikalustoa hankkimaan.
EVA:n ekonomisti Sanna Kurronen kohautti helmikuun alussa ilmoittamalla, että polttomoottoriautojen hinnat romahtavat tulevina vuosina polttoaineiden verotuksen kiristymisen, polttomoottoriautojen valmistuksen loppumisen sekä kaupunkikeskustojen ajokieltojen myötä.
Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että Suomeen tuodaan hyväkuntoisia ja vähäpäästöisiä, käytettyjä dieselautoja entiseen malliin. Uudet autot kulkevat sähköllä tai ovat hybridejä mutta ne eivät ehdi vajaassa kymmenessä vuodessa muuttamaan autokaupan koko kuvaa.
Tieliikenteen verotus uusiksi
Valtiovarainministeriön johtama työryhmä on vuodesta 2019 selvitellyt liikenteen verotuksen uudistamistarpeita juurikin ilmastotavoitteiden ja tietenkin valtiontalouden näkökulmasta. Työryhmän piti julkistaman raporttinsa nyt maaliskuussa, mutta syystä tai toisesta ulostulo siirrettiin vaalienjälkeiseen aikaan toukokuulle.
Työryhmältä odotetaan käytännössä kokonaisnäkemystä siitä, miten valtion nykyisin liikenteestä tulouttamat 8 miljardia veroeuroa saadaan kasaan tulevaisuudessakin. Keinojen pitäisi vielä olla sellaisia, että nykyhallituksen kunnianhimoiset päästöjen vähennystavoitteet toteutuvat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Likkenteen verotuksen uudistamista selvittävä työryhmä käytety auto LVM tileliikenteen verotus Fossiilittoman liikenteen tiekartta polttomoottori autokauppa käyttövoimavero polttoaineverotus päästövähennykset diesel Liikenne- ja viestintäministeriö ruuhkamaksut Bensiini Päästökauppa Timo HArakka Sanna Marin Eva Autovero Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus nostamassa polttoainehintoja kuntavaalien jälkeen – Tavio: ”Perussuomalaiset eivät hyväksy polttoainehintojen nostoa ilmastotoimilla”

Perussuomalaiset ei hyväksy sentinkään polttoainehintojen korotuksia: ”Kuinka isoon korotukseen keskusta on valmis?”

Ari Koponen: ”Huijataanko suomalaiset sähköautoihin väliaikaisilla tukimuodoilla?”

Punavihreä hallitus hyväksyi tieliikenteen päästövähennykset – autoilijalle tiedossa kylmää kyytiä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








