Paavo Lipponen kertoo nyt oman versionsa roolistaan venäläisvetoisen kaasuputkihankkeen lobbaajana

Suomen pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä 1990-2000-luvuilla toiminut entinen SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vieraili tällä viikolla työmies Matti Putkosen elämäkertateoksen julkistamistilaisuudessa. Siellä Lipponen kertoi itse aiemmasta roolistaan Venäjä-vetoisen Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbaajana ja konsulttina vuosina 2008–2022. Lipposen mukaan hän tuli itse verrattain myöhään mukaan suureen energiahankkeeseen.

Venäläis-saksalaisena yhteisteistyönä 2000-luvulla rakennettiin kaksi Itämeren pohjassa myös Suomen alueen läpi kulkevaa kaasuputkilinjastoa Venäjältä Saksaan Nord Stream -yhtiöiden kautta, joiden taustalla on Venäjän valtion omistama Gazprom-konserni.

Entinen pääministeri Paavo Lipponen oli vahvasti mukana taustavaikuttamassa putkistojen rakentamiseen, sillä hän toimi Nord Stream -yhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008–2022. Lipponen toimi Suomen pääministerinä vuosina 1995-2003 ja sittemmin eduskunnan puhemiehenä vuoteen 2007 saakka.

Nord Stream 1 -putkisto valmistui jo 2011 ja otettiin tuolloin käyttöön. Nord Stream 2:sta ei puolestaan koskaan ehditty ottaa käyttöön, sillä putkisto räjähti viime syksynä Itämerellä ja kaasua pääsi vuotamaan mereen valtavia määriä. Räjähdystä pidetään sabotaasina, eikä tekijää ole saatu vielä kiinni.

Jo aiemmin 1980-1990-lukujen taitteessa Suomessa oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisenä aikana paljon ydinvoimavastaisuutta. Matti Putkosen elämäkertateoksessa kerrotaankin myös Nesteen pääjohtajan Jaakko Ihamuotilan energiaideasta, jonka mukaan Norjasta olisi rakennettu Suomeen kaasuputki, ja täällä Norjan kallis kaasu olisi sekoitettu Venäjältä tulevaan halvempaan kaasuun, joka sitten myytäisiin välihinnalla eteenpäin. Se hanke ei toteutunut.

Lipposen oma energiaidea ei koskaan toteutunut

Putkosen elämänkertateoksen julkistamistilaisuudessa aiemmin tällä viikolla vieraillut Lipponen kertoi tilaisuudessa itse, miten päätyi toimimaan Venäjä-vetoisen Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbaajana ja konsulttina vuosina 2008–2022. Lipposen mukaan hän tuli itse verraten myöhään mukaan energiahankkeeseen.

Lipponen palaa 1990-luvulle ja taustoihin muistellessaan, miten kulkeutui kaasuputkihankkeeseen mukaan.

– Tämä kaasukysymyshän lähti siitä, että 1990-luvun jälkipuolella oli paljon keskustelua, ensin öljyputkista ja sitten kaasuputkista Itämerellä. Minulla ideana oli kaasuverkko, joka olisi kattanut Itämeren alueen, jolloin siinä olisi ollut Norjakin mukana. Se kiinnosti ensin ruotsalaisia, mutta sitten ruotsalaiset torppasivat sen.

– Sitten avautui näkymä, että Länsi-Euroopan ja EU:n oma kaasutuotanto oli ehtymässä ja venäläisetkin sen huomasivat. Siinä vaiheessa, kun tehtiin ensimmäinen putkisuunnitelma, niin se vaihe oli ohi, jossa minäkin olin mukana ideoimassa. Eihän kysymys ollut siitä, että öljyputki tai kaasuputki olisi tullut Suomen kautta, vaan tehtiin tutkimuksia, joita muuten Nord Stream osti isolla rahalla. Gerhard Schröder ja Vladimir Putin tekivät tämän suunnitelman. Ei minulla ollut mitään tekemistä sen kanssa, sehän oli heidän juttunsa.

Schröder pyysi mukaan

Lipposen mainitsema Saksan entinen pitkäaikainen liittokansleri Gerhard Schröder on henkilö, joka alkujaan pyysi Lipposta Gazpromin tytäryhtiön lobbariksi kesällä 2008.

Lipponen muistelee mennyttä:

– Sitten kun Nord Stream ykköstä oltiin perustamassa, niin Baltian maat olisivat halunneet, että putki olisi kulkenut Baltian kautta. Siitä tuli sitten EU:n prioriteetti. Mutta se (kaasuputki) oli siis Saksan ja Venäjän hanke. Joku professori on puhunut, että se oli Venäjän hanke, mutta tämä oli nimenomaan Saksan hanke, koska siellä teollisuus painoi päälle, piti saada kaasua.

– Saksassa tuli Energiewende, ja siellä tehtiin päätös ydinvoiman lakkauttamisesta. Se oli päätös, josta on ollut vahinkoa jo aikaisemmin Euroopalle, kun ajatellaan sitä, että se heijastuu kaikkiin. Siitä sitten mentiin tähän Nord Stream kakkoseen. Muistakaa se, että Angela Merkel ja Joe Biden tekivät vielä viime tingassa sopimuksen siitä, miten Nord Stream kakkonen hoidetaan niin, että Ukrainan kautta kulkevan putken kapasiteetti säilyy riittävän korkeana. Saksa sitoutui investoimaan reippaasti Ukrainan energiateollisuuteen. Sitten kävi niin kuin kävi. Suomessahan se oli niin, että minä tulin mukaan siinä vaiheessa, jolloin tiedettiin, että tarvittava lupa, jotta putki voi kulkea Suomen talousvyöhykkeen kautta, pitää myöntää. Ainoastaan piti tehdä ympäristöselvitykset.

Matti Vanhaseltakin lupa putkihankkeelle

Kaasuputki kulki Itämerellä Suomen talousvyöhykkeen kautta, joten hankkeen toteutumiselle tarvittiin luvat myös Suomesta. Kun ensimmäiselle kaasuputkelle annettiin lupa käyttää Suomen talousvyöhykettä rakentamiseen 2009, pääministerinä oli Matti Vanhanen (kesk.). Valtiovarainministerinä vuoteen 2010 saakka oli Jyrki Katainen (kok.). Sittemmin myös Katainen toimi pääministerinä.

Lipponen korostaa molempien ministerien osuutta.

– Ketkäs tässä maassa tekivätkään poliittiset päätökset putkista? Vanhasen hallitus ja oliko myös Kataisen hallitus, molemmat. Koko ajan minä lähdin siitä, että kun ympäristölupa tullaan myöntämään, niin kyse on vain siitä, että se menee sujuvasti. Tällaistahan se oli.

– Sitten täällä Helsingin Sanomat julkaisi jutun, että ikään kuin minä olisin päävastuussa siitä, mitä Schröder, Merkel, Putin ja Vanhanen tekivät. Onhan tämä aika paksua.

Ennen kaikkea Saksan hanke

Lipposen mukaan hän on ollut samoilla linjoilla työmies Matti Putkosen kanssa siitä, että Suomen piti päästä eroon sähkön tuonnista Venäjältä.

– Ydinvoimaa tarvittiin. Vihreät lähti (2014) hallituksesta, mehän ei tarvittu kaasua kuin vain rajallisesti. Kysymys ei ollut ollenkaan siitä, että Suomi olisi tullut riippuvaiseksi sillä tavalla kuin Saksa. Se oli Saksan hanke ennen kaikkea, Lipponen sanoo.

Lipposen roolia venäläis-saksalaisen kaasuputkihankkeen lobbarina on Suomessa myös paheksuttu, etenkin Venäjän Ukrainaan vuodesta 2014 käynnistämän invaasion jälkeen. Lipponen kuitenkin muistuttaa, että on toiminut energia-alan neuvonantajana aiemminkin.

– Minähän olin konsulttina myös Pohjolan Voimalle Olkiluotoon, neuvottelin ranskalaisten kanssa vuosikaudet, tein näitä yhtä aikaa.