

Piirtäjän näkemys Salah Abdeslamista oikeussalissa. / LEHTIKUVA
Pariisin terroristi: ”Ei mitään henkilökohtaista” – Bataclanin terrori-iskua puidaan nyt oikeudessa
Pariisin vuoden 2015 terrori-iskua käsitellään nyt oikeudessa lähes kuusi vuotta tapahtuneen jälkeen. Yhdeksästä iskuihin osallistuneesta Isis-terroristista vain yksi on saatu oikeuden eteen. Jättioikeudenkäynnin odotetaan kestävän yhdeksän kuukautta. Oikeudenkäynti on osaltaan myös terapiaa koko Ranskan kansalle.
Marraskuussa 2015 Pariisissa tehtiin useiden terrori-iskujen sarja. Isis-terroristit iskivät Bataclan-konserttisalin lisäksi jalkapalloareenalle ja useisiin ravintoloihin eri puolilla kaupunkia. Iskut vaativat yhteensä 130 kuolonuhria. Niihin osallistui yhdeksän Isis-terroristia.
Iskuista epäilty Salah Abdeslam ehti paeta Belgiaan, jossa hänet vangittiin muutamia kuukausia myöhemmin. Yli viisi vuotta kestäneen tutkintavankeutensa aikana hän ei ole sanonut kuulustelijoilleen juuri mitään, kertoo Sky News.
Kosto Ranskan ilmaiskuista Isis-kohteisiin
Keskiviikkona alkaneessa oikeudenkäynnissä Abdeslam vihdoin avautui Pariisin terrori-iskujen taustoista. Hän kertoo, että iskut tehtiin kostona niistä ilmaiskuista, joita Ranska oli tehnyt Isis-järjestöä vastaan Syyriassa ja Irakissa.
– Me taistelimme Ranskaa vastaan ja kohdistimme hyökkäyksemme Ranskan siviiliväestöön. Siinä ei ollut mitään henkilökohtaista heitä vastaan, Salah Abdeslam selitti oikeudessa.
Tuloksena oli Ranskan historian vakavin väkivallanteko toisen maailmansodan jälkeen. Kuolleita oli 130 ja haavoittuneita oli useita satoja.
Useimmat terroristit kuolivat itsemurhaiskuissa
Iskuihin osallistuneista terroristeista useimmat kuolivat itsemurhapommituksissa tai tulitaistelussa poliisin kanssa. Abdeslam on ainoa varsinaisiin iskuihin osallistuneista, joka jäi henkiin. Hän kyyditsi kolme itsemurhapommittajaa jalkapalloareenalle ja jatkoi sitten autolla matkaa paikkaan, jossa hänen piti tehdä oma itsemurhaiskunsa metroasemalle.
Abdeslam väitti muuttaneensa mielensä viime hetkellä. Poliisin teknisen tutkinnan mukaan hänen itsemurhaliivinsä ei ollut toimintakuntoinen, joten on mahdollista, että hän yritti räjäyttää itsensä ja siinä epäonnistuttuaan pakeni kotikaupunkiinsa Brysseliin. Hänen lisäkseen oikeuden edessä on parikymmentä syytettyä, joita epäillään eri asteisesta avunannosta terrori-iskuihin.
Jättioikeudenkäynti on osa kansakunnan surutyötä
Pariisin oikeustalon tiloja on jouduttu remontoimaan jättioikeudenkäyntiä varten. Oikeudenkäyntiin osallistuu 300 juristia ja asianomistajia on 1800. Nämä pari tuhatta ihmistä ovat iskuissa haavoittuneita tai iskuissa kuolleiden omaisia.
Oikeudenkäynnissä on tarkoitus antaa jokaiselle uhrille ja omaiselle mahdollisuus päästä kertomaan oma tarinansa oikeuden edessä. Pelkästään näihin asianomistajien kuulemisiin on varattu viisi viikkoa. Jättioikeudenkäynnissä on siis osaltaan kyse koko kansakunnan surutyöstä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuinka varmistetaan, ettei Afganistanista Suomeen evakuoiduilla henkilöillä ole yhteyksiä terroristijärjestöihin?

Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus

Kalliit sotarikosoikeudenkäynnit Suomessa jatkuvat – Meri: ”Onko edessämme oikeudenkäyntivyöry?”

Halla-ahon puhe meni Ohisalon tunteisiin: Sisäministeri kirjoittaa outoja someväitteitä vähemmistöryhmien kimppuun hyökkäämisestä ja terrorismista – omatkin seuraajat oikovat virheitä

Immonen: Väestö muuttuu maahanmuuton seurauksena – ”Tämän Hesarikin myöntää, paitsi silloin, kun se ei sovi omaan agendaan”

Isis-naisten ja lasten noutamisesta kertynyt veronmaksajille jo liki 300 000 euron lasku – ulkoministeriö kieltäytyy kertomasta, miten rahat on käytetty

Ainutlaatuiset kuvat Syyriasta: Kotiin palanneen Isis-äidin väittämä ”normaali arki” oli todellisuudessa lapsisotilaita ja päättömien ruumiiden kanssa poseeraamista

Le Pen järjestäisi Ranskan presidenttinä kansanäänestyksen maahanmuutosta

Brittiparlamentaarikon murha oli islamistinen terrori-isku – tappaja oli aiemmin deradikalisaatio-ohjelmassa
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








