

PS ARKISTO
Peltokangas: Miten yleinen edunvalvonta voi olla näin retuperällä oikeusvaltio Suomessa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen edunvalvonnasta.
Ylen MOT-ohjelmassa (3.2.) käsiteltiin edunvalvonnan epäkohtia ja kyseenalaista vallankäyttöä. MOT oli käynyt läpi runsas sata edunvalvontaan liittyvää eduskunnan oikeusasiamiehelle tullutta kantelupäätöstä, joista kävi ilmi, että laki ei kaikilta osin kestä päivänvaloa, ja että se antaa mahdollisuuden kyseenalaiseen vallankäyttöön yli asiakkaan oman tahdon.
– Suomessa on lisääntyvässä määrin sellaisia kansalaisia, jotka eivät itse kykene asioitaan hoitamaan. Ylen uutisen mukaan vuonna 2018 sellaisia henkilöitä oli 75 000. Edunvalvonnan tarve lisääntyy, kun väestö vanhenee eikä yleinen edunvalvonta pysy tässä kehityksessä mukana, jos yhdellä edunvalvojalla on jo nyt parhaimmillaan 300 asiakasta, Mauri Peltokangas sanoo.
– Pahimmassa tapauksessa edunvalvoja ei edes tapaa asiakastaan koskaan, jolloin lain ja asetusten määräämä asiakkaan kuuntelu ja tahtotilan huomioon ottaminen ei voi olla edunvalvojalla tiedossa ja määräävänä tekijänä päätöksiä tehtäessä ja tämä mahdollistaa myös väärinkäytökset, kuten MOT-ohjelmassa tuli ilmi.
Ihmisten kyykyttämisen loputtava
Peltokankaan mielestä on selvää, etteivät nykylainsäädäntö ja valvonta vastaa tämän päivän vaatimuksia edunvalvonnassa. Kysymyksessään Peltokangas penää hallitukselta millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä, että yleinen edunvalvonta saadaan sille tasolle, että se vastaa asiakkaan tarpeita ja tahtoa, sekä miten hallitus aikoo vastaisuudessa pitää huolen siitä, ettei valtaa edunvalvonnassa päästä käyttämään väärin ja asiakasta vahingoittaen.
– Tällainen epäkohta on pikimmiten saatava lainsäädännön alle ja ihmisten kyykyttämiselle on tultava loppu myös edunvalvonnassa, Peltokangas sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- epäkohdat edunvalvonta kirjallinen kysymys Väärinkäytökset Mauri Peltokangas Yle perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Slunga-Poutsalo: Suurin huoleni on se, että valtion kassassa olevat varat eivät riitä pitämään huolta oman maan kansalaisista

Halla-aho: Yhteiskunta pystyy huolehtimaan heikoista, vanhuksista, lapsista ja sairaista vain, jos julkisen rahan kippaaminen toissijaisiin menokohteisiin lopetetaan

Purra: ”Meillä on mahdollisuus ja varaa hyvinvointivaltioon – kunhan se pidetään rajattuna eikä kaikille avoimena”

PS: Ei suomalaisille köyhille tai kodittomille ole pystytetty vastaanottokeskuksia tarjoamaan heidän tarvitsemiaan palveluita – ”Sairaat ja vanhukset jätetään heitteille”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








