Perussuomalaiset: Elämme kriittisiä aikoja – ”Kilpailukyky ja ostovoima pelastettava”

Suomi on pieni avotalous, jonka vientihinnat määräytyvät maailmanlaajuisilla markkinoilla. Brändi ja laatu eivät ole enää kestäviä kilpailuvaltteja, vaan markkinoilla pysymisen edellytyksiä, muistuttivat perussuomalaiset, kun eduskunnassa käytiin läpi valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2020-2023.

– Kehittyvien maiden teknologinen ja laadullinen osaaminen ottavat omaamme kiinni vauhdilla. Siksi kilpailukyvyssä palataan aina lopulta kysymykseen hinnasta. Tässä Suomi on maalannut itseään nurkkaan. Suomi on kallis maa. Sekä OECD:n että EU:n tilastoissa Suomen julkiset menot ovat Ranskan jälkeen toiseksi suurimmat kokonaistuotantoon suhteutettuna, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne.

Tällä onkin seurauksensa. Suomen vaihtotase on lipsahtanut kroonisesti alijäämäiseksi vuodesta 2011. Tavaraviennin ylijäämän romahdusta ei ole kyetty korvaamaan palveluviennillä tai tuonnin vähentämisellä.

– Velkaiset valtio, kunnat ja kansalaiset velkaantuvat edelleen. Verokiila eli ero työnantajakustannusten ja nettopalkan välillä on kasvanut sietämättömäksi. Palkan ostovoima on heikko.

– Siksi yksityisellä ja julkisella sektorilla on yhä enemmän työtehtäviä, joista maksettavissa olevalla palkalla ei elä, ei ainakaan paremmin kuin tulonsiirroilla. Esimerkiksi noin joka kymmenes asumistukea saavista ei-opiskelijatalouksista on työssäkäyviä, perussuomalaiset huomauttavat.

”Valtio on erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta”

Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainoa vuonna 2023. Julkisen talouden suunnitelman myötä tavoite karkaa kuitenkin entistä kauemmas.

– Suomen tasapainottoman talouden ongelma kiteytyy neljään asiaan, joihin hallitus ei kiinnitä riittävästi huomiota. Valtion menojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella noin 3 % ja valtion tulojen noin 2 % vuodessa. Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan ensi vuonna noin 2,0 miljardia euroa alijäämäinen ja
alijäämä kasvaa vuoteen 2023 mennessä vähintään 4,0 miljardiin euroon.

– Valtio on täysin erkaantunut kuntatalouden todellisuudesta, joka kehyskaudella repsahtaa 3,1 miljardia euroa eli -1,2 % alijäämäiseksi suhteessa kokonaistuotantoon, Ranne toteaa.

Jatkuvasti tuloja nopeammin kasvavat menot ovat perussuomalaisten mielestä tuhon tie jo valmiiksi kalliille maalle.

– Ja menojahan hallitus kasvattaa omilla päätöksillään ilmastojohtajuudesta, maahanmuutosta ja oppivelvollisuusiän nostosta. Se myös kasvattaa tulevia menoja liian vähäisillä lapsiperheiden pahoinvointia ennaltaehkäisevillä toimilla ja kaataa kuntien niskaan mahdottoman sopeuttamistaakan. Se ei puutu tasapainottoman talouden juurisyihin.

Enemmän osaamiseen, vähemmän maailmanparannukseen

Perussuomalaiset painottavat, että Suomen isoihin ongelmiin tarvitaan isoja ratkaisuja. Kilpailukykyä ja samalla ihmisten ostovoimaa on parannettava kaventamalla verokiilaa. Julkista sektoria on pienennettävä, menot on pistettävä kuriin ja menojen painopistettä siirrettävä. Julkisia hankintoja ja digi-Suomea on kehitettävä ketterästi ja innovatiivisesti.

– Nykymeno ei voi jatkua. Tarvitsemme enemmän terveydenhuollon ammattilaisia ja opettajia, vähemmän ilmastopaneelien sihteeristöjä tai maailmanparannuksen asiantuntijaverkostoja. Julkiselta sektorilta tulee vapauttaa osaavaa työvoimaa yksityissektorin käyttöön. Hoitoalalle koulutettuja on houkuteltava takaisin töihin parantamalla työolosuhteita ja korjaamalla palkka vastaamaan työn vaativuutta. Vielä lisää työvoimaa saadaan, kun luovutaan oppivelvollisuusiän nostosta ja mahdollistetaan oppilaitosten vaikuttavampi oppimisyhteistyö yritysten kanssa sisällöllisesti ja taloudellisesti. Yritykset kyllä kertovat mitä tarvitsisivat.

– Tuontia pitää korvata kotimaisilla tuotteilla ja palveluilla. Viennin rakennetta on muutettava korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja skaalautuvien palveluiden suuntaan esimerkiksi yritystukien ja jatkuvan oppimisen uudelleen kohdentamisen keinoin, perussuomalaiset listaavat.

”Menneen maailman hajuinen paperi”

Perussuomalaiset kutsuvat valtioneuvoston suunnitelmaa ”menneen maailman hajuiseksi paperiksi”, jossa yritetään tehdä enemmän ja kovempaa sitä, mikä ei ole ennenkään toiminut.

– Panostetaan vähän lisää kaikkeen, mutta ei mihinkään kunnolla rakenteita muuttaen. Lisää hankkeita ja byrokratian ylläpitoa. Lisää hintaa arjelle, elämiselle ja yrittämiselle. Lisää ongelmia.

– Meillä ei ole varaa haitata ulkomaankauppaamme ja sisäistä liikennettämme merkityksettömällä mutta kalliilla ilmastojohtajuudella ja älyttömällä hiilidioksidijahdilla. Hiilineutraaliuden hintalappu on jo liki kaksi miljardia vuodessa. Yhtä vähän meillä on varaa taloudellista huoltosuhdetta ja turvallisuutta heikentävään maahanmuuttoon. Eikä meillä kerta kaikkiaan ole varaa jättää yhteiskunnan pahoinvoinnin ja ongelmien ennaltaehkäisyä lapsipuolen asemaan, Ranne painottaa.

Tarvitaan radikaaleja uudistuksia

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen. Vastalauseessa avataan suunnitelman tavoitteiden ja keinojen epärealistisuutta ja suoranaista haitallisuutta Suomen taloudelle.

– Vastalauseemme tärkein asia on kuitenkin se, että sillä ohjataan Suomen taloutta oikeaan suuntaan. Tarvitsemme radikaaleja uudistuksia, joihin nykyhallitus ei kykene.