

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset kansanedustajat: Liikkumattomuus on yhteinen ongelma
Suomalainen yhteiskunta on ajautunut huolestuttavaan tilanteeseen, jossa liikkumattomuus uhkaa kansanterveyttä ja hyvinvointiamme, varoittavat sivistysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat.
Vaikka urheiluseuroissa käyminen ja tavoitteellinen harrastaminen ovat hienoja asioita, liikunnan ilo ei saisi rajoittua pelkkään vapaa-ajan harrastamiseen. Tarvitsemme kulttuurimuutoksen, jossa liikunnallisuus sulautuu osaksi tavallista arkea. Liikunnallisuus tulisi olla luontevana ja nautittavana osa elämää, sanovat sivistysvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Laura Huhtasaari, Sara Seppänen, Jaana Strandman ja Ari Koponen.
– Liikunnallinen elämäntapa ei tarkoita, että jokaisen tulisi ryhtyä maratoonareiksi tai treenata salilla viidesti viikossa. Kyse on pienistä asioista, kävelystä kauppaan, portaiden valitsemisesta hissin sijaan tai ulkoleikeistä lasten kanssa. Näiden yksinkertaisten tekojen yhteisvaikutus on valtava niin fyysisen kunnon kuin myös henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat Suomelle vuosittain vajaa viisi miljardia euroa. Tämän viimeistään tulisi herättää siihen, kuinka iso ongelma on kyseessä.
Arki rakennettu liikaa paikallaanolon varaan
Kansanedustajat painottavat, että erityisesti lapsuudessa opitut liikkumisen mallit kantavat pitkälle.
– Puistossa leikkiessä lapsi energian kuluttamisen lisäksi oppii hahmottamaan omaa kehoaan, sen rajoja ja mahdollisuuksia. Leikkiessä ja pelatessa syntyy kehotietoisuus, motoriset taidot kehittyvät ja itseluottamus kasvaa. Nämä taidot ja kokemukset luovat perustan, jolle liikunnallinen elämä myöhemmin rakentuu. Tässä on vanhemmilla suuri rooli.
– Nykyisin arki on rakennettu liiaksi paikallaanolon varaan. Päivämme kuluvat näyttöjen äärellä koulussa, töissä ja vapaa-ajalla. Koulupäivistä puuttuu liikkumisen ilo, ja aikuiset ovat usein itsekin laiskistuneet. Jos haluamme aidosti muutosta, tarvitsemme kulttuurista ilmapiiriä, jossa luonnollinen osa hyvää elämää.
Liikunta ehkäisee vakavia sairauksia
Perusopetuslakiin on nyt kirjattu tämän hallituksen toimesta liikunnallisen elämäntavan edistäminen, mikä näkyy koulujen arjessa toiminnallisina oppitunteina ja liikunnallisina välitunteina, erityisesti kun kännykät on poistettu käytöstä. Opetushenkilöstöltä tulee edellyttää myönteistä asennetta ja kannustavaa esimerkkiä liikkumiseen. Lisäksi koulumatkojen merkitystä osana arjen liikuntaa ei voi ylikorostaa.
– Liikunta on keino ehkäistä vakavia sairauksia ja avain tasapainoiseen, onnellisempaan elämään. Liikkuminen vapauttaa stressiä, parantaa mielialaa. Liikunta myös kasvattaa kykyä selviytyä ja palautua vastoinkäymisistä ja kuormittavista tilanteista. Mielenterveyden kannalta liikunnallinen elämäntapa on yksi keskeisimmistä keinoista parantaa tilannetta.
– Poliittisin päätöksin ei ketään voi lenkille pakottaa ja siksi onkin niin tärkeää saada kulttuurinmuutos aikaan. Rakennetaan yhdessä yhteiskunta, jossa liikunnan ilo löytyy pihaleikeistä, työmatkoilta, yhteisistä kävelyistä ja iltapäivän pallopeleistä. Pienin askelin voimme saada koko Suomen liikkeelle, perussuomalaiset sanovat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Sara Seppänen Jaana Strandman liikkumattomuuden kustannukset perusopetuslaki sairaudet Ari Koponen liikunta Sivistysvaliokunta mielenterveys Laura Huhtasaari koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Liikkumattomuudesta Suomelle miljardien eurojen kustannukset – Koponen: ”Mikäli meillä ei työelämässä ole työkykyisiä työntekijöitä, ei meillä kohta ole hyvinvointiyhteiskuntaakaan”

Liikkumattomuus maksaa Suomelle miljardeja vuodessa – Suomi liikkeelle -ohjelma laittaa suomalaiset liikkeelle

Liikkumattomuus on vakava yhteiskunnallinen ongelma – Elomaa: ”Liikunta on henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin – siis oikeastaan kaiken – perusta”

Liikunta lisää kykyjämme ja säästää yhteisiä eurojamme – Strandman: Liikkumattomuuden hintalappu on maassamme lähes 4 miljardia euroa

Elomaa ja Koponen: Hallitusohjelman kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopoliittiset kirjaukset edistävät koko kansakunnan hyvinvointia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








