

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Helsingissä ”lahjoittamassa” Suomelle 2,1 miljardia euroa EU:n elpymispaketin varoja. Komission virallisessa tiedotteessa todettiin, ettei miljardeja tarvitse maksaa takaisin. Perussuomalaiset pitävät tällaista harhautusta naurettavana, sillä suomalaiset ovat maksaneet elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa. Nettotappiota tulee Suomelle siis 4,5 miljardia euroa.
– Ursula Von der Leyen kävi kiittämässä suomalaisia kuuliaisuudesta EU:n velkapaketin maksumiehinä. Median mukaan hänen ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) henkilökemiat toimivat. Ihmehän se olisikin, jos kemiat eivät toimisi edes yli neljällä miljardilla veronmaksajien rahaa! perussuomaisten kansanedustaja Jani Mäkelä veisteli kyselytunnilla.
– Ymmärrättekö te, mitä voisimme tehdä yli 4,5 miljardilla, joka tässä tulee takkiin? Samaan aikaan yritätte nipistää poliisilta kymmeniä miljoonia ja joudutte perääntymään siitä nolosti – Euroopassa asiansa huonosti hoitaneille maille lähetätte tuhansia miljoonia!
Tarkkarajainen ja kertaluontoinen?
EU:n suurista vaikuttajamaista on kuultu, että elpymispaketin kaltaisista yhteisvelkaan perustuvista paketeista halutaan EU:ssa pysyvä mekanismi. Tätä on esittänyt muun muassa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. On arvioitu, että paketteja on tulossa lisää.
– Kysynkin pääministeriltä, aikooko hallitus suostua uusiin paketteihin, koska viime keväänä luvattiin, että EU:n elpymispaketti on ainutkertainen? Mitä sanotte, jos tulee uusia? Mäkelä kysyi.
Pääministeri toisti sen, mitä hallitus on kertonut ennenkin, että elpymisväline on ainutkertainen ja poikkeuksellinen väline. Moni muu EU-maan päättäjä on kuitenkin ennustanut toista.
Sadat miljoonat katosivat
Mäkelä huomautti, että vielä keväällä valtiovarainministeriö vakuutteli Suomen osuudeksi elpymisvälineestä 2,7 miljardia euroa. Nyt komissio ja hallitus yhdessä toteavat, että tulossa on vain 2,1 miljardia eli kuusisataa miljoonaa vähemmän.
– Kuinka tässä näin kävi? Puhuttiinko eduskunnalle muunneltua totuutta? Mäkelä epäili.
Ottiko EU yhteisvelkaa?
Edellisellä kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi, että paketti perustuu yhteisvelkaan. Yhteisvelkaa ei kuitenkaan EU:ssa pitänyt voida ottaa.
– Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä se ei käy, ja entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä yhteisvelasta pitäisi järjestää kansanäänestys, Mäkelä muistutti.
– Kuitenkin näyttää käyneen, eikä kansanäänestystä kuulu.
Yhteislaina satsataan vihreään teknologiaan
– Onko EU nyt ottanut yhteisvelkaa? Miten Suomi on voinut suostua sellaiseen, jonka EU:n säännöt kieltävät ja päähallituspuolueiden vaikuttajat ovat sanoneet mahdottomaksi? Ja mihin katosi 600 miljoonaa suomalaisten rahaa keväästä? Mäkelä halusi tietää.
Marin myönsi, että yhteistä lainaa otetaan, ja se satsataan muun muassa vihreän teknologian investointeihin. Marin lisäsi, että Suomen ansiosta pakettiin olisi neuvoteltu tarkkarajaisuus ja että kullakin jäsenmaalla olisi vastuu vain omasta osuudestaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vihreä teknologia velkapaketti poliisin määrärahat yhteisvelka EU:n elpymisrahasto EU-elpymispaketti Elpymisväline Christine Lagarde Ursula von der Leyen kyselytunti Annika Saarikko Tytti Tuppurainen Sanna Marin Jani Mäkelä Juha Sipilä EKP perussuomalaiset Kansanäänestys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset tekee välikysymyksen maahanmuuttopolitiikasta ja taloudesta – suomalaisten hyvinvointi etusijalle

Perussuomalaiset: Hallitus laajentaa taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa – välikysymys on välttämätön

Hallitus ei edes tavoittele tasapainoista taloutta – millään seuraavalla hallituksella ei riitä aika tuhojen torjumiseen

Hallitus ottaa miljardeja uutta velkaa, kohdistaa varoja vääriin kohteisiin – perussuomalaiset hakisi säästöjä maahanmuutosta: ”Eurooppa ei kykene ratkaisemaan Afrikan ja Lähi-idän ongelmia”

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Ranskan presidentti Macron ei aikaillut: Vetosi Saksan uuteen liittokansleri Scholziin EU:n yhteisvelan kasvattamisen puolesta

EU lupasi avoimuutta, mutta dokumentteja salaillaan – ”Jos asiakirjat eivät kestä päivänvaloa, on niissä todennäköisesti jotain hämärää”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








