

PS ARKISTO
Perussuomalaiset tahtoo vahvistaa taloutta ja nostaa työllisyyttä alentamalla työn verotusta – Purra: ”Lisää ostovoimaa ja parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia”
Maaliskuussa alkaneessa työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toi eilen esille A-studiossa, että työllisyystoimissa tulisi kuitenkin puuttua myös kannustinloukkuihin sekä rakenteellisiin ongelmiin.
Riikka Purra huomauttaa, että kuntakokeiluja on järjestetty muutaman kerran aiemminkin, eikä kokeiluista ole havaittu kestäviä työllisyysvaikutuksia.
– Kun työtöntä ihmistä aktivoidaan, hän tulee pois työttömien tilastosta aktivointitoimien ajaksi. Valitettavasti vain aktivoinnin tuloksena moni ihminen ei kuitenkaan onnistu jatkamaan avoimille työmarkkinoille, eli työllisyysastetta nostetaan keinotekoisesti. Tämä kaikki tapahtuu verorahalla, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Purran mukaan työllisyyden kuntakokeilu voisi kuitenkin olla sosiaalipoliittisena ratkaisuna toimiva. Kansanedustaja samalla huomautti, että pääkaupunkiseudulla huomattava osa työttömistä on maahanmuuttajataustaisia.
– Olisikin syytä keskittyä myös siihen, mistä rakenteelliset ongelmat syntyvät.
A-studiossa nähtiin myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Hänen mielestään työttömien siirtämisellä kuntien vastuulle olisi kokemusperusteinen työllisyyttä parantava vaikutus. Tosin Lindtmankin myönsi, että pysyvän työllisyysvaikutuksen laskeminen tulisi olemaan haastavaa.
Kuntakokeilu on pehmeä työllisyyskeino
Ylen tekemän kyselyn mukaan kuntakokeilua on kritisoitu kokeilualueilla siitä syystä, että käytössä on ollut liian vähän henkilöstöresursseja. Perussuomalaiset on esittänyt kritiikkiä tästä jo aiemmin.
Purra korostikin, että riittävä resursointi on ylipäätään aina edellytys uusien palvelujen toimivuudelle.
– Kuitenkin jos ajatellaan kokonaistyöllisyyttä, niin lasken tämän melko pehmeäksi työllisyyskeinoksi. Sikäli, kun kyseessä on hallituksen merkittävin työllisyyskeino, niin näen siinä merkittäviä ongelmia.
Lindtman sanoi, että hallituksella on tulossa muitakin työllisyystoimia, joista keskeisin on talouspolitiikan pitäminen työllisyyttä tukevana. Purra totesi tähän, että merkittävintä työllisyyspolitiikkaa tehdäänkin aina yrityksien ja markkinatalouden tasolla.
– Vaikka meillä olisi kuinka hienoja palveluja, niin tosiasia on, että kestävällä tasolla työpaikat syntyvät pääasiassa yrityksiin.
Millä palkalla kannattaa mennä töihin?
Purran mukaan on olennaista tarkastella myös kannustinongelmia ja verotuksen korkeaa tasoa, koska moni miettii, millaisella palkalla ylipäätään kannattaa mennä töihin.
– Jos mietitään esimerkiksi vaikka pääkaupunkiseudulla asuvaa, vähän koulutettua yksinhuoltajaa, jolla on useampi lapsi. Kun samalla otetaan huomioon asumisen korkea hinta, asumistuet, muut tuet ja erilaiset maksuhelpotukset ja lasketaan, millä palkalla hänen kannattaisi mennä töihin, niin voi olla ylipäätään mahdotonta saada työpaikka, josta maksettaisiin riittävästi, jos ihmisellä ei ole riittävää koulutusta. Tämä on kyseisen kannustinongelman ydin.
Perussuomalaiset on usein esittänyt ratkaisuksi talouden dynamiikan lisäämistä esimerkiksi alentamalla työn verotusta.
– Verotuksen alentaminen lisää ostovoimaa, ja samalla parantaa yrityksien mahdollisuuksia toimia, Purra sanoi.
Myös perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne painotti eilen tuumaustunnilla, että korkeat verot yhdistettynä nouseviin elinkustannuksiin ovat konkreettinen este talouskasvulle ja työllisyyden parantamiselle.
Demarit eivät innostu veronalennuksista
Myös Lindtman myönsi, että kannustinongelmat ovat merkittävä este työllisyydelle. SDP-edustaja ei kuitenkaan innostunut veronkevennyksistä, koska samalla olisi pakko leikata jostain. Veronkevennyksillä saavutettavat työpaikat tulisivat Lindtmanin mukaan liian kalliiksi.
Purralle Lindtmanin näkemys ei kelvannut.
– Jos mainitaan, että veronalennukset tuottavat kalliita työpaikkoja, niin kyllä kalliiksi tulevat myös velkarahalla tuotetut tukityöpaikat. Nämä saattavat toimia sosiaalipolitiikkana, mutta ei muuten, Purra sanoi.
Purra myös esitti kritiikkiä sille, että hallituksen talouspolitiikka painottuu elvytykseen.
– Toivoisin, että hallitus kykenisi tekemään samalla pidemmän aikavälin suunnitelmaa siitä, miten tästä mennään eteenpäin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tukityöpaikat velkaraha kuntakokeilut ostovoima suomalaiset Yritykset Riikka Purra Antti Lindtman hallitus talous työllisyys Asuminen verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ranne: Hallituksen talouspolitiikkaan tarvitaan täyskäännös – ”Velkaelvytyksen sijaan välttämättömät elvytystoimet toteutettava työn verotusta ja verokiilaa pienentämällä”

Perussuomalaiset vaatii hallitukselta: Kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä parannettava – ilmastotavoitteet laskettava muiden EU-maiden tasolle

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Perussuomalaiset esittää veroalea elvytystoimena ja puoliväliriiheen – ”Hallitus haluaa tukea kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää ja työntekijää”

Halla-aho: Hallituksesta lähtemisellä uhkaileva keskusta on jo lopun ajan tunnelmissa – ”Jokainen irti lähtevä hillotolppa pyritään ulosmittaamaan, kun vielä ehditään”

Putkonen varoittaa tehtaiden alasajon seurauksista – ”Mitä saamme vastineeksi, jos itse häädämme teollisuuden Suomesta?”

Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa

Koskela peräänkuuluttaa tehokkuutta, tuottavuutta ja johtajuutta: Pelkän velkaelvytyksen varaan taloutta ei voi laskea
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








