

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Uskontojen merkityksen vähentyessä tilalle on tullut ilmastouskonto – ”Nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen”
Perussuomalaiset ei eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu. Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset pyrkii kuitenkin itseruoskinnan sijaan tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.
Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, joka arvostaa elinympäristöä ja joka samalla haluaa huolehtia luonnosta, puhtaasta ilmasta ja vedestä.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kuitenkin katsoo, että tänä päivänä uskontojen merkitys on hiipumassa ja että tilalle on saatu eräänlainen ilmastouskonto. Määritelmä viittaa esimerkiksi siihen, että nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen.
– Nuorille halutaan uskotella, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, että he tekevät esimerkiksi henkilökohtaisia uhrauksia tai pelkäävät, Purra sanoi tänään SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa.
Järkeä ja realismia pelottelun sijaan
Pelottelun ja syyllistämisen sijaan perussuomalaiset pyrkii ilmastopolitiikassa tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.
– Mikäli meidän oma politiikkamme on liian kunnianhimoista verrattuna esimerkiksi EU:hun tai tärkeimpiin kilpailijamaihimme, niin globaalin ilmaston kannalta ei tapahdu positiivisia muutoksia, mutta kylläkin negatiivisia muutoksia suomalaisen yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien kannalta. Esimerkiksi hiilivuodoksi kutsutaan prosessia, jossa Suomesta siirtyy teollisuutta sellaisiin maihin, joissa teollisuuden edellytykset ovat parempia. Toisaalta päästöt saattavat samalla lisääntyä, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että perussuomalaiset eivät myöskään halua kurittaa autoilijoita tai syyllistää ketään omien ruokavalintojen perusteella.
– Meidän mielestämme se ei vaan ole järkevä lähestymistapa.
Ilmastotoimien globaalit kokonaisvaikutukset tarkastelun alle
Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti, että perussuomalaiset ei mitenkään eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu.
Halla-aho kuitenkin sanoo, että ilmastopoliittisissa ratkaisuissa keskeistä ei saisi olla itsensä ruoskiminen ja rankaiseminen. Sen sijaan on mietittävä kansallisten päätösten globaaleja kokonaisvaikutuksia.
– Kun puhutaan päästövähennysten taakanjaosta Euroopassa, miksei myös globaalilla tasolla, niin on otettava samalla huomioon oikeudenmukaisuus. Päästövähennyksiä kannattaa pyrkiä tekemään siellä, missä päästöjä aiheutetaan ja missä tekeminen on kustannustehokkainta.
EU:n ilmastotaakanjako rokottaa Suomea
Halla-aho huomauttaa, että tällä hetkellä EU:n taakanjako päästövähennystalkoissa kuitenkin rankaisee Suomen kaltaisia maita, jotka vuosikymmenien ajan jo ovat ansiokkaasti vähentäneet päästöjään.
– Samalla maat, jotka tuottavat energiaa fossiilisilla polttoaineilla, kuten Puola ja Bulgaria, on käytännössä vapautettu ilmastotalkoista. Tämä ei ole hyvä asia sen paremmin ilmaston kuin Suomenkaan kannalta.
– Me lähdemme siitä, että parhaat globaalit vaikutukset päästöihin saadaan sillä, että mahdollisimman suuri osa maailman teollisuustuotannosta tapahtuu siellä, missä tuotantotavat ovat vastuullisia sekä eettisesti että päästöjen kannalta, Halla-aho painottaa.
Ilmastotoimien oltava oikeudenmukaisia
Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos toteaa, ettei globaalilla tasolla ole järkevää, että Suomen kaltaiset ilmastoasioiden edelläkävijämaat ruoskivat oman teollisuutensa hengiltä.
– Se karkaa sitten hiilivuotona Kiinaan.
Grönroos painottaa, että ilmastotoimien on oltava oikeudenmukaisia myös valtioiden sisällä. Esimerkkinä hän nostaa autoilijoiden kurituksen. Puoluesihteeri katsoo, että autoilijat ovat ilmastotoimien johdosta jäämässä lähes lainsuojattoman asemaan.
– Helposti hiilipäästöjä pyritään vähentämään vain lisäämällä autoilun kustannuksia. Olisi kuitenkin muistettava, että Suomi on iso maa ja että valtaosassa maata ei voi elää ilman yksityisautoa. Toki pääkaupunkiseudulla on helpompaa valita, käyttääkö julkista liikennettä vai omaa autoaan.
Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset kaikessa politiikassa kiinnittää muutenkin huomiota siihen mitä ihmiselle jää omasta työstään käteen.
– Tällä hetkellä ihmisten palkasta aivan liian suuri osa menee asumiseen, liikkumiseen ja muuhun verotukseen. Näitä kaikkia on saatava alas. Nyt ei ole syytä takertua yksityiskohtiin, vaan kyse on kaikkien tekijöiden kokonaisvaikutuksesta ihmisten käteen jääviin tuloihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asuminen ja liikkuminen päästövähennykset ilmastohysteria autoilijat eniten saastuttavat maat oikeudenmukaisuus veronmaksajat kustannukset Hiilivuoto Riikka Purra Taakanjako ilmastopolitiikka perussuomalaiset Simo Grönroos hallitus Jussi Halla-aho Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy työllisyyden sijaan ilmastohumppaan – ideologista puuhastelua veronmaksajien rahoilla

Immonen: Hallitus kieltää valtiolta ja kunnilta öljylämmityksen vuoteen 2024 mennessä – ”Kansalaiset ovat täysin perustellusti huolissaan hallituksen ilmastohysteriasta”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen ilmastopolitiikka kurittaa taas yrittäjiä rankalla kädellä

Ranne: Nuoret tarvitsevat toivoa ja kannustusta – ”Ilmastoalarmistit luovat lapsille vain ahdistusta, toivottomuutta ja voimattomuutta”

Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – ”Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Halla-aho: ”Vihreiden mepit juosseet vuosikausia Brysselin käytävillä kertomassa, miten Suomi tuhoaa luontonsa” – Ohisalo hermostui
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








