Perussuomalaiset vaatii hallitusta torjumaan miljardien tulonsiirrot Saksalle

Suomen valtion enemmistöosakkuus energiayhtiö Fortum Oyj:ssä ja Fortumin enemmistöosakkuus saksalaisessa Uniper-energiayhtiössä on luonut maallemme mittavan, 90-luvun alun pankkikriisiin verrattavissa olevan pommin.

Fortum on sijoittanut Uniperiin yhteensä viitisen miljardia euroa ja sen lisäksi on taannut tai myöntänyt konsernirahoitusta kahdeksan miljardia euroa.

Uniperin talousvaikeudet johtuvat sen kiinteistä maakaasun toimitussopimuksista – vaikka kaasun hinta on noussut valtavasti, Uniper on sitoutunut toimittamaan saksalaisille kotitalouksille ja yrityksille maakaasua kiinteään ja huomattavasti matalampaan hintaan.

– Suomalaisten omistaman Fortumin ja Uniperin kassan ja taseen käyttäminen tähän tarkoitukseen on väärin, eikä hallituksen tule hyväksyä tämän kokoluokan tulonsiirtoa. Suomi maksoi jo eurokriisissä saksalaisten pankkien sijoitusseikkailujen tappioita. Mikäli Saksa haluaa tukea kotitalouksiaan ja yrityksiään vaikeassa energiakriisissä, sen tulisi tapahtua Saksan valtion toimesta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.

Pienet maksavat toistuvasti isojen virheitä

Saksan päätös ajaa ydinvoima alas ja synnyttää riippuvuus halpaan venäläiseen maakaasuun on nyt kostautunut. Vaikka monet muut maat ja myös Fortum ja Suomen poliittinen johto ovat syyllistyneet samaan virheeseen Venäjän suhteen, hyviin tapoihin ei kuulu maksattaa omia virheitä muilla mailla. Siksi Suomen tulisi välittömästi vaatia Saksalta päätöksiä ja toimenpiteitä asiassa.

– Suomen tulee vaatia, että Saksan hallitus myöntäisi tosiasiat ja toteaisi olosuhteiden muuttuneen tavalla, joka oikeuttaa kaasun kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamisen force majeure -pykälän nojalla. Tämä pysäyttäisi jatkuvasti kasautuvat tappiot. Kyse ei ole pelkästään oikeudenmukaisuudesta, vaan yhteismarkkinoiden ja EU:n uskottavuudesta. Euroopan unionin ei kuulu olla yhteisö, jossa pienet jäsenmaat toistuvasti maksavat isojen maiden virheistä.

– Saksan päättämättömyys murentaa sijoittajansuojaa ja EU-maiden välistä luottamusta tavalla, joka ei ole terve ja jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, Purra varoittaa.