Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

yhteismarkkinat

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille.
EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle.
&#8211; Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti.
Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi
Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa.
&#8211; Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa.
Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia.
&#8211; Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan.
EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan
Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut.
Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa.
&#8211; EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua.
Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.
Lue blogi <a href="https://www.soste.fi/blogikirjoitus/riikka-purra-suomen-etu-edella-euroopan-unionissa/">täältä</a>.
&nbsp;

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Eduskunta keskustelee tänään Suomen avaintavoitteista Euroopan unionissa. Perussuomalaisten ryhmänjohtaja Jani Mäkelä kiittää puheessaan hallitusta siitä, että se on tehnyt lupaamansa ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa.

&#8211; Suomen edun ajamista ei enää aristella. Esimerkiksi viime kuussa Suomi esitti ensimmäistä kertaa koko jäsenyyshistoriansa aikana epäluottamusta EU-komissiolle sen tilinpidosta. Suomi teki myös tärkeän aloitteen 13 muun EU-maan tukemana Euroopan investointipankin roolin vahvistamiseksi EU:n puolustuksen tukemiseksi, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä.
Asiat ovat muuttumassa
Ongelmana on Mäkelän mukaan ollut Suomen heikko ja linjaton ennakkovaikuttaminen EU:ssa.
&#8211; Asia on kuitenkin muuttumassa. Nykyinen hallitus on siirtynyt jatkuvaan strategisten prioriteettien määrittämiseen, vaikuttamiseen ja seurantaan. Olemme tehostaneet hallitusohjelman mukaisesti ennakkovaikuttamista ja lisänneet yhteistyötä samanmielisten EU-maiden kanssa.
&#8211; Lisäksi Suomi torppasi vastikään EU:n ennallistamisasetuksen yhdessä muiden kriittisten maiden kanssa, muistuttaa Mäkelä.
&#8211; Ennallistamisaseuksesta olisi arvioiden mukaan koitunut Suomelle varovaisesti arvioiden 700 miljoonan euron vuosittaiset kulut, jotka arvioitiin unionimaiden suurimmiksi EU-maiden talouksien kokoon suhteutettuna. Näin ei voi eikä saa olla. EU:n tarkoitus on olla hyvä renki, ei huono isäntä.
Suomi haluaa kädenjälkensä unioniin
Ajatus siitä, että odotamme aina komission esityksiä, merkitsee Mäkelän mukaan sitä, että olemme vuosia myöhässä vaikuttamisessa.
&#8211; Tällöin mahdollisuutemme muovata esityksiä toivomaamme suuntaan ovat jo lähes olemattomia. Keskeisintä on saada kädenjälki EU:n työsuunnitelmiin, joista tärkeimpiä ovat strateginen ohjelma ja komission viisivuotisohjelma.
Mäkelän mukaan Suomen EU-prioriteeteissa lähdetään toimintakykyisestä EU:sta, joka parantaa erityisesti jäsenvaltioidensa ja kansalaistensa turvallisuutta. Suomi edistää EU-tason rahoituksen kohdentamista erityisesti kokonaisturvallisuutta ja EU:n ulkorajoja vahvistaviin toimiin.
&#8211; Yksinkertaisesti sanottuna unionin ulkorajat on turvattava ja muuttoliikkeen välineellistäminen estettävä.
Puolustussektoria vahvistettava
Perussuomalaisten mukaan Euroopan tulee saada puolustustarviketuotantonsa ylös.
&#8211; On hieman hämmentävää nähdä, ettei vielä kahden sotavuoden jälkeenkään tähän olla saatu toimivaa ratkaisua. Suomen olisi syytä etsiä muiden jäsenmaiden kanssa kustannustehokas tapa etsiä tuotantoon aivan uudet vaihteet. Lisäksi Euroopan investointipankin mahdollisuuksia lainoittaa eurooppalaista puolustussektoria nykyistä laajemmin on edistettävä nopeasti.
EU:n uusi maahanmuuttopakti ei puolestaan Mäkelän mukaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua. Tästä syystä hallitus aikoo rakentavasti edistää EU-tason toimia, joilla kehitetään mahdollisuuksia toteuttaa turvapaikkaprosessi ja kansainvälisen suojelun tarjoaminen turvallisissa kolmansissa maissa.
Talousvastuu jokaisella jäsenmaalla itsellään
Talouden ja rahoituksen osalta on välttämätöntä, että kukin jäsenmaa kantaa vastuun julkisen taloutensa kestävyydestä. Hallitus ei suhtaudu myönteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen, kertoo Mäkelä.
&#8211; Pienelle vientivetoiselle maallemme tärkeää on puuttua sisämarkkinoiden kannalta ongelmalliseen tekijään, valtiontukiin. Suuret maat eivät voi loputtomiin jatkaa omien yritystensä tukemista yhteismarkkinalle haitallisilla tukimuodoilla.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Suomi on tehnyt ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa

Suomen valtion enemmistöosakkuus energiayhtiö Fortum Oyj:ssä ja Fortumin enemmistöosakkuus saksalaisessa Uniper-energiayhtiössä on luonut maallemme mittavan, 90-luvun alun pankkikriisiin verrattavissa olevan pommin.

Fortum on sijoittanut Uniperiin yhteensä viitisen miljardia euroa ja sen lisäksi on taannut tai myöntänyt konsernirahoitusta kahdeksan miljardia euroa.
Uniperin talousvaikeudet johtuvat sen kiinteistä maakaasun toimitussopimuksista &#8211; vaikka kaasun hinta on noussut valtavasti, Uniper on sitoutunut toimittamaan saksalaisille kotitalouksille ja yrityksille maakaasua kiinteään ja huomattavasti matalampaan hintaan.
&#8211; Suomalaisten omistaman Fortumin ja Uniperin kassan ja taseen käyttäminen tähän tarkoitukseen on väärin, eikä hallituksen tule hyväksyä tämän kokoluokan tulonsiirtoa. Suomi maksoi jo eurokriisissä saksalaisten pankkien sijoitusseikkailujen tappioita. Mikäli Saksa haluaa tukea kotitalouksiaan ja yrityksiään vaikeassa energiakriisissä, sen tulisi tapahtua Saksan valtion toimesta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Pienet maksavat toistuvasti isojen virheitä
Saksan päätös ajaa ydinvoima alas ja synnyttää riippuvuus halpaan venäläiseen maakaasuun on nyt kostautunut. Vaikka monet muut maat ja myös Fortum ja Suomen poliittinen johto ovat syyllistyneet samaan virheeseen Venäjän suhteen, hyviin tapoihin ei kuulu maksattaa omia virheitä muilla mailla. Siksi Suomen tulisi välittömästi vaatia Saksalta päätöksiä ja toimenpiteitä asiassa.
&#8211; Suomen tulee vaatia, että Saksan hallitus myöntäisi tosiasiat ja toteaisi olosuhteiden muuttuneen tavalla, joka oikeuttaa kaasun kiinteähintaisten toimitussopimusten purkamisen force majeure -pykälän nojalla. Tämä pysäyttäisi jatkuvasti kasautuvat tappiot. Kyse ei ole pelkästään oikeudenmukaisuudesta, vaan yhteismarkkinoiden ja EU:n uskottavuudesta. Euroopan unionin ei kuulu olla yhteisö, jossa pienet jäsenmaat toistuvasti maksavat isojen maiden virheistä.
&#8211; Saksan päättämättömyys murentaa sijoittajansuojaa ja EU-maiden välistä luottamusta tavalla, joka ei ole terve ja jolla on ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia, Purra varoittaa.

Perussuomalaiset vaatii hallitusta torjumaan miljardien tulonsiirrot Saksalle

Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona valtioneuvoston EU-politiikan selonteosta. Suuren valiokunnan jäsen, kansanedustaja Lulu Ranne käsitteli puheenvuorossaan EU:n itsestään keksimää menestystarinaa, jolla se huijaa mediaa ja jäsenmaita.

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrell Fontellesin mukaan käynnissä on tarinoiden taistelu, jossa vakuuttava poliittinen tarina on edellytys EU:n selviytymiselle.
&#8211; EU onkin huolellisesti rakentanut itselleen itseään kehystävän sankaritarinan, joka peittää sen omat ongelmat ja virheet. Peitteenä käytetään siteeksi tosia, mutta paljon myös tarkoitushakuisesti vääriä ja harhaanjohtavia informaatiosisältöjä. Tarinallaan EU suostuttelee mediaa ja jäsenmaiden päättäjiä edistämään sen agendaa, toteaa kansanedustaja Lulu Ranne.
Kun satua toistetaan tarpeeksi usein, siitä tulee todellisuutta
Ranteen mukaan valheelliset tarinat eivät itsessään ole vielä ongelma suomalaisille. Ongelmamme alkavat, kun vallassa olevat päättäjämme uskovat EU:n kehystarinan, rakentavat sen varaan oman sisäisen sadun ja uskovat senkin. Suomi ummistaa näin silmänsä paitsi EU:n virheiltä myös omilta virheiltään.
&#8211; Kohtalokkaiksi ongelmamme muuttuvat, kun sisäinen valheellinen tarinamme alkaa ohjata toimintaamme. Toistamalla satua ja tarinaa tarpeeksi usein siitä tulee meidän todellisuutemme. Ja kun emme näe oikeaa, toiminnallista todellisuutta, yllättää se meidät kerta toisensa jälkeen. Kuten esimerkiksi Kreikan kirjanpito, Afganistan, maahanmuuttajataustainen rikollisuus, jengiytyminen, terrorismi ja energian hinta ovat yllättäneet. Jatkossa yllättää Italia.
Totuus on valheen pahin vihollinen
Koska oikea totuus on valheellisen tarinan pahin vihollinen, haluaa EU omistaa totuuden määritelmän. EU käy sotaa tarinaansa uhkaavaa totuutta vastaan niin epämääräisin väärän tiedon käsittein, että Portugalin presidentti on pyytänyt maansa perustuslakioikeutta arvioimaan, rikkooko normi kansalaisten perusoikeuksia. Miten EU:n tarinan käy, kun yhä useampi maa alkaa haastaa sen yhteensopivuutta oman perustuslakinsa kanssa?
&#8211; EU-selonteko ja suuren valiokunnan mietinnöt ovat kouluesimerkkejä omasta sisäisestä valheellisesta tarinasta, johon hallituspuolueet liikuttavasti uskovat. Pahin itsensä huijaamisen ilmentymä on tarina Suomen vahvasta asemasta EU:n päätöksenteossa. Suomi häviää kompromisseissa aina, koska emme ole koskaan valmiita lähtemään neuvottelupöydästä. Panokset ovat kuitenkin nousseet niin valtaviksi, ettei itsensä huijaamiseen ole enää varaa. Suomen on opittava sanomaan EI, painottaa Ranne.
EU ei ratkaise ongelmia vaan tekee niitä lisää
Suomen tulisi Ranteen mielestä nähdä valheellisen tarinan läpi ja ymmärtää, ettei EU ratkaise ongelmia vaan tekee niitä lisää.
&#8211; EU:n toimintatapa on holtiton. Kun EU:n integraatio aiheuttaa ongelmia, EU ajaa lisää integraatiota, kun EU ei noudata sääntöjään, se kirjoittaa niitä lisää, kun EU ei saavuta tavoitteitaan, se laatii uudet kovemmat tavoitteet. Kun EU ei saa oikein mitään valmiiksi, se lisää aloitteiden, hankkeiden ja painopistealueiden määrää. Kun EU ei tiedä, mitä tosimaailman ongelmalle tekisi, se perustaa rahaston tai viraston. Lista on loputon! Hallituksen lisäksi myös kokoomus on tukenut tätä holtittomuutta, vaikka esittääkin hetkellisesti EU-kritiikkiä.
&#8211; Ainoa asia, jonka EU on tehnyt hyvin ja johon sen pitäisi pääosin keskittyä, on yhteismarkkinoiden ylläpito ja kehittäminen, päättää Ranne.
&nbsp;

Lulu Ranteen mukaan EU huijaa mediaa ja jäsenmaita itsestään keksimällään menestystarinalla: ”Estää näkemästä totuuden”

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli tänään hallituksen selontekoa EU-politiikan tulevista suuntaviivoista. Perussuomalaiset jättivät asiasta vastalauseen valiokunnan mietintöön. Perussuomalaisten mielestä on tullut aika päästää irti yhä tiivistyvän unionin periaatteesta ja siirryttävä takaisin kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa.

– Suomessa olisi käynnistettävä viimeistään nyt kriittinen keskustelu EU:n tulevaisuudesta ja siitä, millainen EU ja euroalue palvelisi parhaiten Suomea ja suomalaisia, toteavat kansanedustajat Jani Mäkelä, Ritva ”Kike” Elomaa, Jussi Halla-aho, Olli Immonen sekä Lulu Ranne.
Liitovaltiorakenteita tulee purkaa
Perussuomalaisten mukaan EU:sta on tullut yhteisö, joka ei noudata omia sääntöjään ja joka kiertää omia perussopimuksiaan aina uuden kriisin iskiessä. Kun integraatiossa ajaudutaan vakaviin ongelmiin, ratkaisuksi on tarjottu aina vain lisää integraatiota.
– Ongelmia ei voi ratkaista lisäämällä yhdentymistä entisestään. Tulevaisuudessa EU tulisi palauttaa yhteismarkkinoita ylläpitäväksi ja kehittäväksi kauppaliitoksi.
– Yhä tiivistyvän unionin periaatteesta on päästettävä irti ja otettava isoja askelia taaksepäin. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa ja siirtyä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden Eurooppaa, perussuomalaiset vaativat.
Määräenemmistöpäätökset vähentävät Suomen päätösvaltaa
Hallituksen EU-selonteon kirjaus verotusta koskevan määräenemmistöpäätöksenteon käyttöönotosta poikkeaa Suomen aikaisemmasta kannasta. Perussuomalaiset huomauttavatkin, että kerran pois annettua vaikutusvaltaa ei saada enää takaisin.
– EU on viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut toimeenpanemaan paljon direktiivejä, joilla ehkäistään harmaata taloutta ja veronkiertoa, eikä se ole vaatinut määräenemmistöpäätöksenteon käyttöönottoa, perussuomalaiset huomauttavat.
EU-tasoisessa sääntelyssä tulisi perussuomalaisten mukaan keskittyä ensisijaisesti terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyyn sekä ulkorajavalvonnan tehostamiseen. Nämä ovat kokonaisuuksia, joissa joukkovoimalla on ratkaiseva merkitys.
Hallitsematon maahanmuutto pysäytettävä
Tähän mennessä jäsenmaiden, parlamentin ja komission kesken ei ole löytynyt yhteisymmärrystä sellaisesta turvapaikkapolitiikasta, joka vastaisi ajan haasteita. Erityisesti jäsenvaltioita velvoittava, taakanjakoon perustuva yhteisvastuumekanismi ja sisäisten siirtojen lisääminen houkuttelee entisestään lisää tulijoita Eurooppaan.
– Afrikan väkiluvun moninkertaistuminen ja Lähi-idän jatkuvat konfliktit sekä ilmastonmuutos tulevat kasvattamaan maahanmuuttopainetta. Monet jäsenmaat ovat ottaneet entistä tiukemman linjan maahanmuuttopolitiikkaan, ja niin myös Suomen tulisi tehdä.
Perussuomalaisten mukaan EU:n tulisi käyttää kauppa- ja viisumipolitiikkaa laajemmin hyödyksi palautussopimusten aikaansaamiseksi. Lisäksi sen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan.
Ilmastotoimien ja kilpailukyvyn välille tulee löytää tasapaino
Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevat linjaukset rajoittuvat selonteossa vain pariin lauseeseen. Maataloustuotannon tukemiseen ja maaseudun kehittämiseen tarkoitetun EU-rahoituksen osuus on EU:n rahoituskehyksissä alentunut asteittain viimeisten kymmenen vuoden aikana.
– Suomessa metsien merkitys tulonlähteenä on suurempi kuin muualla EU:ssa, sillä meillä metsätilojen keskikoko on yli kaksinkertainen unionin keskiarvoon verrattuna. Suomen tulee viimeiseen asti pitää kiinni siitä, että metsäpolitiikka on kansallisen päätäntävallan piirissä.
– Pahimmillaan liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet murentavat kotimaista ruoantuotantoa ja heikentävät kansallista kriisinkestävyyttä. Ilmastotavoitteilla myös heikennetään kilpailukykyä ja tuhotaan suomalaisten yritysten toimintaedellytykset, perussuomalaiset uskovat.
&nbsp;

yhteismarkkinat

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Perussuomalaiset: Suomi on tehnyt ryhtiliikkeen EU-vaikuttamisessa

Perussuomalaiset vaatii hallitusta torjumaan miljardien tulonsiirrot Saksalle

Lulu Ranteen mukaan EU huijaa mediaa ja jäsenmaita itsestään keksimällään menestystarinalla: ”Estää näkemästä totuuden”

PS: Nykyinen EU-politiikka johtaa liittovaltioon – unionia kehitettävä itsenäisten valtioiden kauppaliittona

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025