

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset valmiita leikkaamaan Ylen jättibudjettia: ”Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijainen rahareikä”
Yleisradion tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen kohdistuu muutospainetta. – Tätä asiaa ei voi loputtomiin venytellä ja vanutella, joten seuraavalla vaalikaudella perussuomalaiset ottavat Ylen toiminnan kriittiseen tarkasteluun, kansanedustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen sanovat.
Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve ensi vaalikaudella on valtiovarainministeriön mukaan vähintään kaksi miljardia euroa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti torstai-iltana Ylen vaalitentissä, että Yleisradion kulukuurin aika on koittanut.
– On pystyttävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen. Me (perussuomalaiset) haluamme leikata Yleisradion budjettia, Halla-aho sanoi.
Myös perussuomalaisten työmies, eduskuntavaaliehdokas Matti Putkonen kertoi viikko sitten Maaseudun tulevaisuus –lehden haastattelussa, että perussuomalaiset kannattaa Yle-pakkoveron poistamista.
– Kun ohjelmat tulevat maksukortin taakse, Ylen olisi tehtävä ohjelmia, jotka myös kiinnostavat yleisöjä, Putkonen sanoi.
Yleisradion toiminta rahoitetaan kansalaisilta kerättävällä Yle-verolla. Veron turvin Yleisradiolla on joka vuosi käytettävissä toimintaansa yli 0,5 miljardia euroa.
Yle-vero on aikansa elänyt
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri esitti jo viime syksynä Ylen ohjelmiston viemistä maksukortin taakse. Meri pitää Yle-veroa aikansa eläneenä.
– Minusta olisi järkevää, että Ylestä tehtäisiin maksullinen siten, että ne, jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät tarvitse Yleä, niin heidän ei myöskään tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteet ja vastaavat toki täytyisi edelleen tarjota kaikille.
Meren esittämässä uudistuksessa Ylen tulot väistämättä laskisivat rajusti. Maksavien asiakkaiden kannalta muutos saattaisi kuitenkin olla positiivinen.
– Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat, Meri sanoi.
Toimintaa voidaan purkaa porrastetusti
Kansanedustaja Olli Immonen on samoilla linjoilla Halla-ahon, Putkosen ja Meren kanssa.
– Ylen tilanne täytyy ottaa ensi vaalikaudella uudelleentarkasteluun. Koska verovaroilla turvataan kansalaisten tärkeimmät peruspalvelut, leikkaukset on kohdistettava toissijaisiin kohteisiin. Yle syö valtavasti verovaroja, mutta suomalaisten hyvinvoinnin kannalta Yle on toissijainen rahareikä.
Immosen mukaan pöydälle on nostettava useita erilaisia vaihtoehtoja.
– Ylen toimintaa on mahdollista purkaa porrastetusti eri tavoilla tai sitten siirtää Yle puhtaasti maksukortin taakse. Rahoituksen leikkaaminen Tanskan mallin mukaisesti on yksi tapa. Toinen olisi sitten kansalaisten vapauttaminen kokonaan Yle-verosta, jolloin Ylen palveluista maksaisivat jatkossa vain käyttäjät, Immonen sanoo.
Tehtävät määriteltävä uudelleen
Kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo, että nykyisellään Yle pyrkii tarjoamaan kaikkea kaikille, mutta epäonnistuu tehtävässään. Ronkaisen mukaan vähintäänkin Ylen tehtävät pitäisi määritellä uudelleen ja tarkentaa niitä.
– Meidän pitäisi päättää, mikä Ylen tehtävä on. Näin on tehty esimerkiksi Tanskassa, jossa paikallisen yleisradioyhtiön rahoitusta leikattiin samalla kun yhtiön toimintaa tarkistettiin.
Ronkainen suhtautuu avoimesti muihinkin erilaisiin vaihtoehtoihin.
– Olen valmis selvittämään Tanskan mallin, eli miten se toimisi Suomessa. Myös Yle-veron lakkauttaminen ja ohjelmiston vieminen maksukortin tai muun maksujärjestelmän taakse olisi hyvä vaihtoehto, Ronkainen sanoo.
Hän näkee, että Yleisradion toiminnan purkamisella ja rahoituksen leikkaamisella olisi myös media-alaa tervehdyttävä vaikutus, jonka seurauksena syntyisi uusia työpaikkoja.
– Jo nyt monet paikallislehdet kuihtuvat ja näivettyvät, kun verorahoitteinen Yle vie niiltä tilaa, Ronkainen sanoo.
Tyytymättömyys Yleisradiota kohtaan kasvussa
Kansalaisille on tarjolla lähes rajattomasti mediasisältöjä joko ilmaiseksi tai vähäisiä maksuja vastaan. Samaan aikaan tyytymättömyys yleisradiotoimintaa kohtaan on kasvanut kaikkialla Euroopassa.
Maaseudun Tulevaisuus –lehden äskettäin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan Yli 50 prosenttia maaseudulla asuvista on tyytymättömiä Yleisradion tarjontaan, kun taas vastaavasti pääkaupunkiseudulla asuvat city-vihreät ovat tyytyväisimpiä Yle-veron vastineeksi saamastaan palvelusta.
Gallupin mukaan 54 prosenttia suomalaisista saa mielestään Yle-veroa vastaan riittävän hyvää palvelua. Tyytymättömiä on 39 prosenttia vastaajista. Puoluetaustan perusteella yli 73 prosenttia vihreiden kannattajista oli tyytyväisiä Yleisradioon.
Suomalaisten verovaroja Yleltä Facebookille
Monet yksityiset media-alan yritykset ovat viime vuosina ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä toiminnan supistamisesta. 2020-luvulle siirryttäessä media-alan liiketoiminta on entistä hankalampaa tilanteessa, jossa kaikkien saatavilla on jatkuvasti ja lähes rajattomasti ilmaisia sisältöjä.
Samaan aikaan Yleisradio voi runsaan 0,5 miljardin rahoituksensa turvin jatkaa välittämättä talouden suhdanteista tai yleisön mielipiteistä.
Yle-veron maksajat tukevat välillisesti myös amerikkalaisia media-alan jättiyrityksiä, kuten Facebookia, koska Yle tuottaa jatkuvasti Facebookille ilmaisia sisältöjä. Lisäksi Yle maksaa Facebookille saadakseen sisällöille enemmän näkyvyyttä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sisältö rahoitus puolueettomuus maksukortti Yle-vero Leena Meri leikkaukset Jari Ronkainen Yle perussuomalaiset Matti Putkonen Olli Immonen Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja: Ylen ohjelmat maksukortin taakse – ”Ne maksavat, jotka haluavat katsoa ja muut vapautetaan kaikista maksuista”

Ylen hallintoneuvoston perussuomalainen jäsen: Ohjelmiston muuttaminen maksulliseksi veisi kansalaisilta verorasitteen pois – ”Halukkaat voisivat maksaa Ylen tämänhetkisestä paatoksesta”

Perussuomalaiset hallintoneuvoston jäsenet Ronkainen ja Immonen vaativat Ylen toimittajalle potkuja: ”Louhimiehen ajojahti mennyt liian pitkälle!”

Yle-pomot eivät halua keskustella nuorisolle rakentamansa vaalikoneen johdattelevasta ja punavihreää propagandaa tarjoavasta sisällöstä

Halla-ahon vaalivideo katosi Ylen Areenasta – siitäpä härdelli syntyi

Joukkopako vihreistä – kuihtuvasta puolueesta katoavat kunnanvaltuutetut

Näin Yle käyttää verovaroja: Kyselee kouluista 10-14-vuotiaita torjumaan ilmastonmuutosta – Ronkainen: ”Suomalaisia lapsia ei pitäisi vetää tällaiseen mukaan”

Tyytymättömyys Yleisradion tarjontaan kasvaa – perussuomalaisten mitta erityisen täysi

Sveitsiläiset kaatoivat mediatuen kansanäänestyksessä – ”Ei valtiosta riippuvaiselle medialle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








