

PS ARKISTO
Perussuomalaisten Immonen: Nato-maiden tehtävä enemmän puolustusteollista yhteistyötä
Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen delegaatio osallistui maanantaina Pohjois-Atlantin neuvoston kokoukseen (NAC) Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti perussuomalaisten kansanedustaja Tomi Immonen.
Kokouksessa keskusteltiin avoimesti mm. Ukrainan tilanteesta. Osallistujat saivat uutta, yksityiskohtaistakin tietoa – myös rintamalta. Ukrainalla on esimerkiksi käytössään useita tuhansia sensoreita, joilla he pystyvät ennakoimaan Venäjän lähettämien, iranilaisvalmisteisten räjähdedroonien (HESA Shahed-136) lentoreittejä ja siten puolustamaan omaa infrastruktuuriaan.
– Nopea, tekninen kehitys on todella muovannut nykyaikaista sodankäyntiä ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän, kertoo Tomi Immonen.
– Kokouksessa painotettiinkin, että Nato-maiden tulisi pyrkiä tekemään enemmän ja myös nopeammin yhteistyötä puolustusteollisuuden ja aseteknologian suorituskykyjen kasvattamiseksi – ja nimenomaan yhdessä. Nato-maiden hankinnat tulisi kilpailuttaa myös siksi, että se parantaa laatua, alentaa hintoja ja lisää innovaatioita.
Kahden prosentin taso on syytä saavuttaa
Useissa puheenvuoroissa todettiin, että Nato-huippukokouksessa vuonna 2014 hyväksytty 2 prosentin taso bruttokansantuotteesta on viimeistään nyt syytä saavuttaa. Puheenvuoroissa täsmennettiin, että mainittu taso on minimi, ei tavoitetaso, koska Ukrainan sota toimii esimerkkinä pitkäkestoisista sodista.
– Ammattiarmeijat kohtaavat silloin haasteita, mutta Suomelle asia ei ole niin suuri ongelma yleisen asepalveluksen ja ison reservin vuoksi, huomauttaa Immonen.
– Tällä hetkellä 18/31 Nato-jäsenestä täyttää tuon 2 prosentin tavoitteen bruttokansantuotteesta, yhdeksäntoista silloin kun Ruotsista tulee jäsen.
Unkari äänestää Ruotsin jäsenyydestä
Tiistaina ja keskiviikkona kokous jatkuu Naton parlamentaarikkojen kesken. Tiistaiaamun alkajaisiksi Unkarin edustaja kertoi iloisen uutisen, jonka mukaan Unkari äänestää Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnista tulevana maanantaina.
– Toivottavasti Ruotsin tie Naton 32:ksi jäseneksi vihdoin toteutuu ja Pohjois-Euroopan turvallisuuspalapelin viimeinen pala löytää paikkansa yhteisen puolustuksen kartalla, toteaa Immonen odottavaisin mielin.
Ydinasepolitiikka keskusteluihin
Immonen aikoo hyödyntää tilaisuuden ja käydä kahdenkeskisiä keskusteluja muiden pohjoismaiden edustajien kanssa, aiheena Naton ydinasepolitiikka ja eri maiden poliittinen ilmapiiri siihen liittyen.
– On mielenkiintoista kuulla muidenkin käsityksiä aiheesta, koska tämä tulee olemaan yksi ilmeinen keskustelun aihe myös Suomessa.
Kokouksessa kuullaan myös tilannekatsauksia Naton toiminnasta, Naton ja EU:n välisistä suhteista sekä EU:n energiaturvallisuudesta, josta kokoukselle luennoi Euroopan energiakomissaari Kadri Simson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kadri Simson Pohjois-Atlantin neuvosto Tomi Immonen Nato-jäsenyys puolustusteollisuus Unkari Ruotsi nato
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsalaisten mielestä maata ei kannata puolustaa – vain neljä kymmenestä tarttuisi tosipaikan tullen aseeseen

Perussuomalaiset tyytyväisiä puolustusmenojen kasvattamiseen Nato-tasolle – ensi vuonna tavoite jopa ylittyy

Mäenpää Naton SOFA-sopimuksesta: Muutos ei ole dramaattinen

Jussi Halla-aho: Venäjä ei missään olosuhteissa ota riskiä konfliktiin joutumisesta Naton kanssa

Suomalainen sotilasosasto korkeaan valmiuteen osana EU:n taisteluosastoa – Junnila: ”Taisteluosasto soveltuu esimerkiksi jonkin keskeisen kohteen turvaamiseen”

Perussuomalaiset: Ukrainan selviytyminen itsenäisenä maana on Suomelle kohtalonkysymys

Perussuomalaiset haluaa Suomen kantavan vastuunsa Naton yhtenä turvallisuudentuottajana

Epätoivon vastalääke on toiminta – Junnila vetosi Etyjin yleiskokouksessa tiukemman pakotepolitiikan puolesta

Suomi kolmanneksi aktiivisin avuntarjoaja Ukrainalle – sisäministeri Rantanen: ”Tuen antaminen on tärkeää”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








