

PS ARKISTO
Viikon 18/2021 luetuin
Huhtikuu 2021 luetuin
Halla-ahon esittämä leikkauskohde hiljensi studion Ylellä – suomalaisille haitallisista ja toissijaisista menoista ei haluta edes puhua
SDP ja keskusta preferoivat velkaantumista, kiristyvää verotusta ja kuntakokeiluja. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho opetti eilen Ylen A-Talkissa hallituspuolueille, että epämääräisten kokeilujen sijaan olisi syytä puuttua niihin syihin, joiden vuoksi yritysten ei tällä hetkellä kannata työllistää. – Kun verotuksellisilla toimilla edistetään sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusta on moitittu siitä, ettei se kykene tekemään tarvittavia uudistuksia työllisyyden parantamiseksi. Aihioita uudistuksista ei saatu puristettua ulos äskettäin päättyneessä kehysriihiveivauksessakaan.
SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman esitti eilen Ylen A-Talkissa polveilevia perusteluja, joilla hän pyrki osoittamaan, miksi maaliskuussa aloitettu työllisyyden kuntakokeilu olisikin täsmäratkaisu paisuvaan työttömyystilanteeseen.
Työllisyyden kuntakokeilussa osa työnhakijoista siirretään TE-toimistojen piiristä kuntien asiakkaiksi, tarkoituksena selvittää voidaanko työnhakijoiden palveluja parantaa järjestämällä palvelut kuntien kautta.
– Pidän sitä merkittävänä keinona. Nyt siirretään pysyvästi kunnille vastuu työllisyyden hoidosta ja samalla muutetaan kannustimet niin, että kuntaa palkitaan siitä, kun aidosti työllistyy avoimille työmarkkinoille, niin eikö se ole kehitystä, joka vie pois tukityöllistämisestä, Lindtman esitti.
Keskustan Antti Kurvinen komppasi Lindtmania ja kuvasi ”kovimmaksi toimenpiteeksi” pitkällä aikavälillä sitä, että työttömyyden hoito siirtyy kunnille.
Työpaikkoja ei synny papereita pyörittämällä
Kuntakokeiluja on järjestetty ennenkin, eikä ole olemassa näyttöä, että kokeiluilla olisi saavutettu merkittäviä työllisyysvaikutuksia.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesikin, että Suomeen ei synny uusia työpaikkoja papereja pyörittämällä saati sillä, että paperin pyörittämisen lokaatiota vaihdellaan.
– Tälle keinolle (kuntakokeilulle) on vaikea arvioida mitään työllisyysvaikutuksia. Tutkimusperäisesti mitään merkittäviä vaikutuksia ei ole. Hallituksen oletukset työllisyyden kehityksestä ovat pikemminkin kuvitteellisia kuin realistisiin malleihin perustuvia.
– Suomeen syntyy julkisen talouden kestävyyden kannalta merkityksellistä työllisyyttä vain sillä, että yritykset pystyvät kilpailemaan ja niillä on toimintaedellytykset täällä. Toisaalta myös työn tekemisen on oltava kannattavaa. Tähän olennaisesti vaikuttaa kokonaisverotaakka, sekä suorat että epäsuorat verot, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja totesi, että palkankorotuskierre heikentää yritysten kilpailukykyä. Kansalaisten reaalisia ansioita, eli käteen jääviä tuloja pitää silti voida kasvattaa.
– Tämä voidaan toteuttaa sillä, että kevennetään yritysten ja palkansaajien verotusta sekä liikkumisen ja asumisen kannalta olennaisia veroja, Halla-aho sanoi.
Kurviselta jääneet läksyt lukematta
Kurviselle Halla-ahon esittämät veronalennukset maistuvat happamalta. Kepuedustaja lausui itsestäänselvyyden eli sen, että verojen alentamisella julkisen talouden alijäämä kasvaa siinä tapauksessa, mikäli samaan aikaan menoja ei leikata.
– Pitäisi siis pystyä kertomaan, mistä leikataan, Kurvinen sanoi Halla-aholle, ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi aiemmin osoittaneet leikkauskohteita.
Kurviselta näyttää jääneen lukematta esimerkiksi perussuomalaisten tuore kuntavaaliohjelma, jossa todetaan: kaikesta toissijaisesta, turhasta ja haitallisesta tulee leikata.
Perussuomalaisten leikkauskohteita ovat esimerkiksi haittamaahanmuuton kulut, tarpeettomat ökyinvestoinnit ja EU-tukipakettien kulut.
Veronkevennykset vahvistavat kansalaisten ostovoimaa ja samalla laajentavat yritysten mahdollisuuksia investoida ja työllistää yksityissektorille. Tämä ei kuitenkaan miellytä SDP:tä. Demariedustaja Lindtman väitti, että veronkevennyksien hintalappu olisi liian kallis julkiselle taloudelle.
– Tuloveron yleisellä kevennyksellä yhden työpaikan hintalapuksi julkiselle taloudelle tulisi lähes 170 000 euroa, Lindtman väitti.
Työttömyyden ylläpitäminen käy kalliiksi
Halla-aho opetti Lindtmanille ja Kurviselle, että julkisen talouden menot eivät ole vakio.
– Ikään kuin valtio ja kunnat tarvitsisivat aina samat verotulot. Oikeasti verotuloja tarvitaan erilaisten julkisten menojen hoitamiseen. Työttömyyden ylläpitäminen on tässä se, joka Suomessa maksaa. Kun erilaisilla verotuksellisilla toimilla voidaan edistää sitä, että yritykset menestyvät, niiden kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa työtä vastaan. Kun ihminen on työllistynyt, hän ei tarvitse tulonsiirtoja, jotka rahoitetaan verottamalla.
Halla-aho painotti, että ei ole mitään syytä tavoitella sitä, että julkisen talouden tulopuoli olisi vuodesta toiseen samalla tasolla.
– Jos tulot laskevat, se voi olla myös hyvä merkki siitä, että julkisia menoja tarvitaan vähemmän, Halla-aho sanoi.
Lindtmanille ei edelleenkään kelvannut Halla-ahon ehdotus, että palkasta jäisi ihmisille enemmän käteen. Lindtmanin mukaan päivähoitomaksujen alentaminen olisi ”seitsemän kertaa tehokkaampi tapa puuttua kannustinloukkuihin”.
– Kannustinloukkujen purkaminen yleisillä veronkevennyksillä on niin kallis keino, että Suomella ei tässä tilanteessa ole siihen varaa, demariedustaja väitti.
Korona ei enää kelpaa tekosyyksi
Vaikka hallitus ei kehysriihessä kyennyt päättämään uudistuksista, joilla taloutta ja työllisyyttä vahvistetaan, vastapainoksi saatiin aikaiseksi päätöksiä joilla julkisiin menoihin tulee isoja lisäyksiä – velaksi tottakai.
Ensi vuonna valtion budjetin sovitut kehykset ylittyvät 900 miljoonalla eurolla ja vielä vaalivuonna 2023 jopa 500 miljoonalla eurolla. Hallituksen sanataiteilun mukaan kyseessä kuitenkin olisi ”asteittain laskeva menoura”.
Halla-aho sanoi, että korona ei enää kelpaa tekosyyksi holtittomalle taloudenpidolle.
– Kaikki ymmärtävät, että kehyksistä oli pakko poiketa viime vuonna. Suomen talous oli kuitenkin kroonisesti epätasapainossa jo ennen koronaa ja tulee sitä olemaan jatkossakin, yksikertaisesti vain siitä syystä, että meillä on liikaa julkisia menoja suhteessa tuloihin. Suomessa julkisten menojen osuus suhteessa bkt:hen on yksi EU-maiden suurimmista. Pidemmän päälle tilanne on kestämätön.
Halla-aho esitti menojen priorisoimista ja sellaisten menojen karsimista, jotka eivät kuulu suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi.
– Säädetään vaikka lailla, että kehitysapua voidaan maksaa vain ylijäämästä. Sillä saadaan 1 200 miljoonan euron säästö vuodessa. Sillä voidaan kuitata teidän kehysylityksenne seuraavalta vuodelta, Halla-aho sanoi.
Kurvinen ja Lindtman eivät kyenneet sanomaan sanaakaan Halla-ahon leikkausehdotukseen, ja esitys näytti olevan kiusallinen myös A-Studion juontajalle, joka nopeasti johdattelikin keskustelun ”ansiosidonnaisen jatkoreformien” etenemiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kipailukyky yrittämiinen kuntakokeilut Antti Kurvinen verotulot julkiset menot veronkiristykset työpaikat veronmaksajat Antti Lindtman leikkaukset Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset SDP hallitus Jussi Halla-aho Keskusta kehitysapu työttömyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkaraja kuukaudessa, humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan ja ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut

Työttömyys kasvaa, kokoomus haikailee halpatyövoimaa ja vihreät uusia ympäristöveroja – Halla-aho: Maakuntiin luotava tuottavia työpaikkoja

Perussuomalaiset esittää veroalea elvytystoimena ja puoliväliriiheen – ”Hallitus haluaa tukea kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää ja työntekijää”

Tavion vappupuhe korosti itsenäisyyttä, työtä sekä kieltä ja kulttuuria: ”Tarvitsemme tervettä kansallista itsetuntoa, emmekä jatkuvaa nöyristelyä joka suuntaan”

Purra: Työllisyysastetta oleellisempaa olisi tarkastella millaisia töitä ihmisillä on, kuinka usein he käyvät töissä ja tulevatko palkallaan toimeen vai tarvitsevatko sosiaaliturvaa

Demarit on jäänyt kevään kannatuskyselyissä selvästi perussuomalaisten taakse – Halla-aho: ”SDP:n kannatus alkaa siirtyä sinne, minne se luonnollisesti kuuluu”

Suomi velkaantuu, Marinin hallitus lapioi kehitysapuun 3,4 miljoonaa euroa joka päivä – suomalaiset maksavat jopa Etiopian sääennustukset

Kehitysavun miljardikuluista ei vieläkään saa puhua Ylellä – juontaja lopetti heti keskustelun ja vaihtoi puheenaihetta, kun Halla-aho esitti kehitysapuleikkauksia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








