

Matti Matikainen
Perussuomalaisten Sanna Antikainen: Pääministeri Marinin hidastelu ja hampaattomuus ennallistamisasetuksen käsittelyssä heikensi merkittävästi Suomen neuvotteluasemaa
Hallitus antoi keskiviikkona vastauksen opposition jättämään välikysymykseen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Asetuksen tiukat vaatimukset metsien ennallistamisesta vaikuttavat laajasti kansalliseen metsäpolitiikkaan ja sen on arvioitu aiheuttavan suoria kuluja Suomelle vuosittain noin 930 miljoonan euron edestä. ”Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuu asetuksesta eniten kustannuksia kaikista EU-maista”, PS-kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.
– Arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50—100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset. Suomessa asetuksen toimeenpano maksaisi arvion mukaan noin 0,39 prosenttia vuosittaisesta bruttokansantuotteesta, kun keskimäärin EU:ssa se jäisi 0,06 prosentin tasolle. Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kertasi välikysymyskeskustelun puheessaan asetuksen taloudellisia vaikutuksia.
Toisin kuin Suomi, naapurimaamme Ruotsi ei hyväksynyt ennallistamisasetusta, vaan teki asiasta toissijaisuushuomautuksen. Ruotsin näkemyksen mukaan asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin kansallisella tasolla. Suomessa hallitus sen sijaan asettui alustavasti tukemaan asetusta. Aihe on kuitenkin repinyt hallituksen rivejä perusteellisesti, sillä sekä pääministeripuolue SDP että RKP ja keskusta asettuivat opposition linjoille vastustamaan asetusta.
– Tämä ennallistamisasetus on taloutemme kannalta kohtalokas. Metsätalous on maamme kivijalka. No, kuinka hallitus on hoitanut, pääministeriä lainaten, Suomen vihreää kultaa koskevaa esitystä tähän asti? Pääministeri Marin piilotteli asiaa pöytälaatikossaan peräti 12 viikkoa. 12 viikkoa meni hukkaan. Tuona aikana menetimme muun muassa mahdollisuuden käyttää niin sanottua toissijaisuushuomautusta. Nyt sitten Marin tapansa mukaan syyttää kaikkia muita, esimerkiksi ettei suuri valiokunta tai eduskunta käyttänyt mahdollisuuttaan tähän toissijaisuushuomautukseen, vaikka se oli silloin jo liian myöhäistä, Antikainen moitti hallitusta.
Myös Suomi olisi voinut jättää asetuksesta toissijaisuushuomautuksen, mutta hallitus antoi U-kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta.
– No, miksi se oli myöhässä? Siksi, koska edelleenkin esitystä pantattiin kolmen kuukauden ajan, vaikka on niin, että toissijaisuusperiaatetta koskeva huomautus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta ennallistamisasetuksen kohdalla toissijaisuushuomautuksen määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen. Eli vaikka tälle toissijaisuushuomautukselle oli annettu kuukausi lisää aikaa, niin silti hallitus panttasi sitä koko huomautuksenantamisajan. Ruotsi muuten teki tämän huomautuksen jo kesällä ja ilmoitti EU:lle, että sille ei ennallistamisasetus käy, sillä se katsoo, että säädösehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa kansallisesti paremmin kuin EU:n tasolla. Kysymys kuuluu: miksi ja mikä Suomen hallituksella kesti 12 viikkoa, jotta se kykeni tuomaan tämän asian eduskuntaan?, Antikainen kysyi puheessaan.
Mikäli asetus hyväksytään nykyisessä muodossaan, se sitoo radikaalisti sekä eduskunnan budjettivaltaa usean vuosikymmenen ajan että muuttaa ympäristönsuojelun käytäntöjä. Tämän lisäksi asetus voi johtaa Suomessa tilanteeseen, jossa perustuslain takaama kunnallinen itsehallinto ei toteudu. Suomessa yksityisomistuksessa olevien alueiden suojelua ja ennallistamista on perinteisesti tehty valtion tukemana vapaaehtoispohjalta muun muassa Helmi-hankkeen kautta. Asetuksen myötä tähän olisi tulossa muutos, sillä EU-komissio katsoo vapaaehtoiset toimet riittämättömiksi.
– Kuten tiedätte, niin tästä hienosta suomalaisesta metsänhoidosta on esimerkkinä Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus, jossa kerrotaan, kuinka havumetsävyöhykkeen hiilivaraston kasvu on ollut nopeampaa hyödynnetyissä Pohjoismaiden metsissä kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen havumetsävyöhykkeen metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva. Tämä johtuu esimerkiksi metsäpalojen aiheuttamista hiilihäviöistä. Esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa metsät kasvavat erinomaisesti. Pohjois-Karjalan metsien kasvu on 9,91 miljoonaa kuutiota. Metsäntutkimuslaitoksen laskelma osoittaa, että Pohjois-Karjalan kestävä metsänhakkuutaso on 7,1 miljoonaa kuutiota. Tämä on 2 miljoonaa mottia enemmän kuin maakunnan metsiä käytetää”, Antikainen muistutti lopuksi talousmetsien roolista tärkeänä hiilinieluna.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset ennallistamisasetuksesta: Katastrofi Suomelle ja suomalaiselle maa- ja metsätaloudelle

Hallitus vastaa huomenna opposition välikysymykseen – Purra: ”Perusuomalaiset on Suomen ainoa puolue, joka kyseenalaistaa vihreän hölmöyden”

Hallitus nukahti, kun olisi ollut aika vaikuttaa EU:n ennallistamisasetukseen ajallaan – Purra: ”EU-edunvalvonta tuntuu olevan hallitukselle, erityisesti SDP:lle, vastenmielistä ja vaikeaa”

Keskusta tuki vihervasemmistoa EU:n vallantavoittelussa pysyäkseen ministeriauton kyydissä – Tavio vaatii hallitusta muuttamaan ajattelutapaansa EU:n suhteen

EU hyökkäsi museoimaan Suomea – millä oikeudella?

Koskela pitää ennallistamisasetusta katastrofina kansakunnalle – ”Suomi ei pyöri pelkällä tuulella tai aurinkovoimalla”

Mäenpää: Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin

Perussuomalaiset: Suomen ei tule hyväksyä Euroopan komission ennallistamisasetusta missään muodossa

Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.

Sabotaasin uhka otettava tosissaan Suomessakin – syyllisen nimeämisessä jäitä hattuun
Helsingin Lauttasaaressa tapahtunut pyöräliikkeen epäilty tuhopoltto on herättänyt keskustelua myös somessa. Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että tapahtumalla olisi yhteyttä liikkeenomistajan avustustoimintaan Ukrainassa. Ilkivallan ja sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti Suomessakin.

Maahanmuuton kustannukset ovat suomalaisille toisinaan vaikea aihe keskustella – kierretään siis Tanskan kautta
Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tuleva maahanmuutto tulee kalliiksi vastaanottajamaan veronmaksajille. Suomen Perusta julkaisi Suomen osalta lukuja jo vuonna 2019. Tanskan kansankäräjillä esillä olleet luvut ovat saman suuntaiset. Maahanmuuton kustannuksista Suomelle julkaistaan kattava selvitys vielä ennen ensi kevään eduskuntavaaleja.

Reijonen huolissaan venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen toiminnasta Suomessa: Onko kansallinen turvallisuus vaarantunut?
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen nostaa esiin huolensa venäläistaustaisen räjähdealan yrityksen tytäryhtiön toiminnasta Suomessa ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään, onko nykyinen lainsäädäntö riittävä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää







