

MATTI MATIKAINEN
Perussuomalaisten Vallin vastaa kuuden tunnin työpäivästä haaveilevalle demariministerille: ”Populistinen ehdotus, joka romuttaisi työn tuottavuuden”
– Työnantajan näkökulmasta ministeri Sanna Marinin esitys kuulostaa oudolta. Jos yritys tarvitsee työntekijän kahdeksaksi tunniksi päivässä, vaikka sitten asiakaspalvelutyöhön, niin ei sellaista henkilöä voi palkata, joka suostuu työskentelemään kaksi tuntia vähemmän, kansanedustaja Veikko Vallin sanoo.
Sdp:n liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin esitti äskettäin siirtymistä kuuden tunnin työpäivään ja toivoi demarien ryhtyvän edistämään työaikauudistusta tulevaisuudessa. Demareiden puoluetoimiston työntekijät tekevät kesäaikaan lyhyempää työpäivää – täydellä palkalla.
Perussuomalaisten yrittäjätaustainen kansanedustaja Veikko Vallin suhtautuu Marinin puheisiin epäilevästi.
– Yrittäjän ja työnantajan näkökulmasta Marinin esitys kuulostaa, sanoisinko, melko oudolta. Jos yritys tarvitsee työntekijän kahdeksaksi tunniksi päivässä, vaikka sitten asiakaspalvelutyöhön, niin ei sellaista henkilöä voi palkata, joka suostuu työskentelemään kaksi tuntia vähemmän.
– Ehdotus on nähdäkseni populismia, jolla demarit kosiskelevat äänestäjiä. Olisihan se varmasti monen mielestä mukavaa saada sama palkka vähemmällä työllä, mutta ei se vain mene niin eikä toimi oikeassa elämässä, paitsi ehkä joissakin hyvin harvoissa työtehtävissä, Vallin sanoo.
Yrittäjien turha haaveilla lyhyestä työpäivästä
Vallin sanoo, että kuuden tunnin työpäivä tarkoittaisi todennäköisesti työn tuottavuuden romahdusta.
– Useimmilla aloilla tarvitaan kahdeksan tunnin työpäiviä. Mietitään nyt vaikka rakennusalaa. Mitä siitä tulisi, jos rakennuksilta lähdettäisiin pois kuuden tunnin jälkeen? Kuka tulee tekemään loput työt? Vallin kysyy.
Hän sanoo, että yrittäjien tai muuten itsensä työllistävien on yleensä turha haaveilla lyhyestä työpäivästä.
– Yrittäjät ovat tottuneet tekemään pitkiä päiviä. Jos omaa työaikaa lyhentäisi, niin yrityksen tulos heikkenisi siinä samalla. Ja tuskinpa yritysten asiakkaat siitä ilahtuisivat, jos työmaalta lähtisi pois heti, kun kuusi tuntia on tullut täyteen.
Mahdollista vain harvoissa tehtävissä
Vallin ei kuitenkaan tyrmää Marinin ehdotusta kokonaan, tosin sillä edellytyksellä, että työpaikoilla olisi edelleen mahdollista tehdä myös kahdeksan tunnin päiviä.
– Yksityisellä sektorilla joku työ voi hyvinkin olla sellaista, että päivässä työn tekemiseen riittää se kuusi tuntia. Siinä mentäisiin varmaan sitten lähemmäs vapaampaa paikallista sopimista. Lähtökohtaisesti kuitenkin melko harvalla alalla on mahdollista maksaa kuuden tunnin työstä kahdeksan tunnin palkka.
Työpäivän pituus voisi joillain aloilla vaihdella, riippuen työn kuvasta.
– Mutta olisihan se hassua, että ensin joku tekee työtä kuusi tuntia, lopettaa siihen ja sen jälkeen toinen henkilö tulee tekemään vielä kaksi tuntia. Menisi aika hankalaksi. Itse ainakin työnantajana mieluummin palkkaisin niitä, jotka suostuvat työskentelemään suoraan kahdeksan tuntia päivässä.
Kustannukset nousisivat valtavasti
Vallin arvioi, että kuuden tunnin työpäivä olisi omiaan sekoittamaan käytännön asioita monissa julkisen sektorin tehtävissä.
– Jo nyt meillä on hankaluuksia muun muassa täyttää suositukset koskien vanhustenhuollon hoitajamitoituksia. Kuinka sekavaksi se sitten menisi, jos hoiva-alalla tehtäisiin vain kuuden tunnin päiviä? Luulenpa, että myös kustannukset nousisivat valtavasti jos kuuden tunnin työsuorituksesta pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka. Eli Marinin ehdotus tuskin tulisi toimimaan kaikilla aloilla.
Vallin toteaa vielä, ettei hän pidä kahdeksan tunnin työpäivää ylivoimaisena suorituksena kenellekään.
– Meillä on kuitenkin pitkät lomat, ja monessa työtehtävässä myös viikonloput ovat vapaat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wihosen mukaan yrittäjyys on on koko kansakunnan elinehto: ”Tulevaisuudessa yhä useampi meistä on yrittäjä, eikä siinä ole mitään pahaa”

Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa

Työntekijät taistelevat Postin työehtoshoppailua vastaan – asiaa vaikea saada julkisuuteen, koska lehtitaloilla on ”oma lehmä ojassa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








