

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisin rahoitusongelmien ratkaisuksi esitetään uuden työryhmän perustamista – Purra: Ongelmat jo tiedossa, ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen
Kansanedustajat Riikka Purra (ps), Kari Tolvanen (kok) ja Eveliina Heinäluoma (sd) keskustelivat tänään Ylen aamuohjelmissa poliisin rahoituksesta, joka on jäämässä riittämättömäksi tehtävien kasvaessa. Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet poliisin rahoituksen turvaamista sekä varoittaneet resurssien heikentämisen seurauksista.
Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön teettämä selvitys poliisin määrärahojen käytöstä on juuri valmistunut ja sen pohjalta laadittu raportti luovutettiin sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr) eilen.
Selvityksestä käy muun muassa ilmi, että kasvavassa määrin poliisin rahoja hupenee toimitilakuluihin ja ICT- eli tietotekniikkakuluihin.
Poliisin tultava paikalle ajoissa
Purra totesi, että julkishallinnossa ICT-menot on jo kuin musta aukko, joka ei ole enää edes lainsäätäjän hallittavissa.
– ICT-puoli kaipaisi nyt jonkinlaista ryhtiä ja ylipäätään sitä, että julkishallinnossa ja valtiolla kyettäisiin vaikuttamaan siihen, paljonko sinne menee kustannuksia sekä siihen, että järjestelmät olisivat toimivia.
Purra varoitti, että nykytilanteessa henkilöstökulut, eli poliisien määrä, on se, joka helpoimmin joustaa, kun jonnekin muualle tarvitaan enemmän rahaa.
– Kansalaisten turvallisuudentunne kuitenkin säilyy parhaiten sillä, että poliisi tulee tarvittaessa paikalle ja että vasteajat olisivat kestettävissä.
Paisuvat kulut ongelma myös hyvinvointialueilla
Purra huomautti, että kasvavat ICT-kulut ovat ongelma paitsi poliisissa, myös aloittavilla hyvinvointialueilla. Purra on kirjoittanut aiheesta myös blogissaan.
Toimivat tietojärjestelmät ovatkin välttämätön edellytys myös poliisin toiminnan sujumiselle.
– Vaikka saatetaan ajatella, että ICT-menoissa olisi kyse sivutoiminnoista, se on kuitenkin oleellinen asia poliisin työssä. Mikäli järjestelmät eivät toimi tai tieto ei kulje, niin vähän voidaan enää tehdä, koska koko poliisiorganisaatio tarvitsee tietojärjestelmiä toimiakseen. Me kaikki tiedämme, että jos työpaikoilla laitteet eivät toimi, siitä on selkeää haittaa työlle, Purra sanoi.
Vanhentuneet tai puutteelliset tietojärjestelmät muodostavat myös riskin tietoturvallisuuden kannalta. Tolvanen toi esille, että poliisin rahoitusta olisi yleisesti lisättävä.
– Perusrahoitus on liian pieni. Tämä oli myös parlamentaarisen työryhmän havainto aikaisemmin. Toivon, että nyt ollaan saatu selkänoja, joka osoittaa, että tosi on kyseessä. Poliisissa on sisäisesti jo pitkään tehty tiekarttoja ja esityksiä, miten esimerkiksi ICT-kuluja ja kiinteistökuluja kehitettäisiin, mutta rahoitus vaan edelleen puuttuu.
Perusongelma on rahan puute
Selvitysryhmä on laatinut erilaisia ehdotuksia joiden uskotaan olevan avuksi poliisin määrärahojen käytön tasapainottamiseen. Työryhmä esittää menojen jakamista erikseen henkilöstökuluihin, tilakustannuksiin, ICT–kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin.
Purra huomautti, että menojen jakaminen eri ryhmiin ei kuitenkaan vielä ratkaise perusongelmaa, eli puuttuvaa rahoitusta.
– Jos rahaa ei ole tarpeeksi, tilanne ei parane, koska joka tapauksessa joudutaan joustamaan jostain, vaikka sitten järjestelmien toimivuudesta tai työtilojen turvallisuudesta. Mikäli kuitenkin olemme sitä mieltä, että poliisi ja sisäinen turvallisuus ovat valtion ykkösprioriteetteja, siihen on vain löydyttävä rahaa.
Selvityksessä esitetään myös perustettavaksi talousasioihin keskittyvä työryhmä, jonka tehtävänä olisi laatia useamman vuoden kehittämissuunnitelmia.
Työryhmän perustaminen ei auta
Purra huomautti, että työryhmien perustaminen on hallinnossa ja politiikassa yleensä tapana silloin, kun ei ole tiedossa, miten asioita voitaisiin ratkaista.
– Kyse ei kuitenkaan nyt ole siitä, etteikö meillä olisi informaatiota, koska kyllä sitä on. Ongelmat ovat paitsi lainsäätäjän, myös poliisin ja valtiovarainministeriön tiedossa. Myös sisäministeriö kertoo omien sektoriensa rahoitusvajeesta. Kun asiat ovat tiedossa, niin ratkaisua ei saada sillä, että samoja asioita pyöritetään paperista toiseen.
Kurjistaminen on jo arkipäivää
Purra toi myös esille, että Suomessa poliisin toimintaan käytettävät resurssit eivät edes ole samalla tasolla kuin verrokkimailla.
– Poliisi on vuodesta toiseen kertonut, että heidän on vaikea suunnitella toimintaansa, mikäli tärkeimpiin tehtäviin kohdistetut eurot eivät ole johdonmukaisia. Julkisessa hallinnossa on vaikeaa tehdä suunnitelmia, jos ei ole tiedossa onko rahaa tulossa vai ei. Valitettavasti poliisin toiminnassa tällainen vähitellen tapahtuva kurjistaminen on jo arkipäivää.
Perussuomalaiset ovat toistuvasti ja painokkaasti vaatineet poliisin rahoituksen turvaamista sekä varoittaneet resurssien heikentämisen seurauksista.
Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen
Poliisin toiminnan ohella rahoitusongelmat koskevat Suomessa muitakin sisäisen turvallisuuden sektoreita. Perussuomalaisten viime vuonna julkaistussa vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin määrärahojen lisäyksiä myös tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toimintaan, vankilaturvallisuuden parantamiseen sekä henkilöstöresurssien turvaamiseen oikeusavussa.
– Tämä kokonaisuus koskee lopulta sitä, mihin tässä maassa laitetaan veronmaksajien rahoja. Meidän on keskusteltava siitä, mitkä ovat tärkeysjärjestykset ja mihin tässä paletissa kuuluvat yhteiskunnan turvallisuus ja kansalaisten hyvinvointi. Kunnilla, valtiolla ja alueilla on nyt liikaa lakisääteisiä tehtäviä. Rahat eivät riitä kaikkeen, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ICT-kulut Kari Tolvanen hyvinvointialueet vauvakato tärkeysjärjestys Krista Mikkonen Sisäministeriö julkiset menot henkilöstö rahoitus Eveliina Heinäluoma Riikka Purra Turvallisuus perussuomalaiset Poliisi Rikollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Pohjoisen poliisin painajainen: Ruotsin jengirikollisuus leviää Suomeen

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Purra: Hallitus runnoi poliittisen himmelin ilman tarvittavaa rahoitusta ja aikaa – edes pääministerin maakunta ei todennäköisesti ole ajoissa valmis

Perussuomalaisten aluevaaliohjelma laittaa asiat tärkeysjärjestykseen: ”Rahaa Suomessa on, se vaan menee nyt muualle kuin suomalaisten hyväksi”

Hallitus vastaa perussuomalaisten välikysymykseen keskiviikkona – Purra: ”Toivottavasti Suomi ei enää koskaan tämän kauden jälkeen saa vihreää sisäministeriä”

Haitallisesta maahanmuutosta ollaan hiljaa – Purra: ”Kun väkivaltaa ihannoiva rap-artisti sai syytteen törkeästä lapsenraiskauksesta, media ei edes tohtinut kertoa henkilön nimeä tai taustaa”

Packalén poliisin määrärahaselvityksestä: Valtiovarainministerillä on peiliin katsomisen paikka

Kehysriihen panostukset ulkoiseen turvallisuuteen keräävät kehuja – sisäinen turvallisuus kuitenkin unohdettu
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








