Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Hallitsematon maahanmuutto myönnetään yhä useammin syyksi Ruotsin yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Nyt asialla on maan korkein poliisiviranomainen, joka näkee maahanmuuton ja integraation ongelmat jengirikollisuuden kasvun takana.

– Vuosina 2020 ja 2021 maassamme ammuttiin 100 ihmistä vuodessa. Järjestäytyneestä rikollisuudesta, aseellisesta väkivallasta ja räjähteistä on tullut eräs Ruotsin poliisin ja koko yhteiskunnan vakavimmista haasteista, sanoi poliisiylijohtaja Anders Thornberg Folk och Försvar -turvallisuustapahtumassa.

Thornbergin mukaan rikollinen toiminta on kasvanut erityisesti viime vuosina ja tilanne on kaikin tavoin vakava. Rikokset ovat entistä monimuotoisempia ja ulottuvat yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin. Rikolliset ovat aina vain hanakampia käyttämään väkivaltaa, ja uskollisuus rikollisverkostoillekin on jäämässä rahan varjoon.

– Huumeiden kysyntä kasvaa, tekninen kehitys ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia, kasvanut maahanmuutto ja puutteellinen integraatio, poliisiylijohtaja luetteli syitä rikollisuuden kasvulle.

Asunnot, autot ja kellot valtiolle

Poliisiylijohtaja näkee toki mahdollisuuksia taistella rikollisjengejä vastaan. Sosiaalipalveluita pitää tukevoittaa ja apua on oltava saatavilla jokaisella Ruotsin 61 ongelmallisesta alueesta vuorokauden ympäri. Järjestäytyneestä rikollisuudesta lätkäistäviä rangaistuksia tulisi niitäkin koventaa.

Valtiopäiville on Dagens Nyheterin mukaan tulossa vuoden sisällä useita lakiesityksiä jengirikollisuuden kahlitsemiseksi. Näitä ovat muun muassa jengirikollisuudesta annettavien rangaistusten koventaminen, rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden kuten autojen, asuntojen ja kellojen sujuva takavarikointi sekä todistajien suojeluun liittyvät toimet.

Keskiviikkona valmistui jo selvitys rikollisella toiminnalla hankittujen voittojen takavarikoinnista.