Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

asunnot

Vauraat venäläiset nauttivat täysin siemauksin länsimaisen elämän valopuolista Lontoossa, kaukana sodanharmaasta ja pakotteiden kuristamasta äiti-Venäjästä. Monilla raharikkaista on läheiset suhteet presidentti Vladimir Putinin hallintoon. ”Londongradin” päivät alkavat kuitenkin olla luetut.

Korruption vastaisen Transparency International -järjestön <a href="https://www.transparency.org.uk/uk-money-laundering-stats-russia-suspicious-wealth">mukaan</a> talousrikoksista epäiltyjen ja Kremliin läheiset suhteet omaavien henkilöiden <a href="https://www.standard.co.uk/homesandproperty/property-news/revealed-true-scale-russian-owned-property-in-london-b995498.html">kiinteistöomaisuus</a> Isossa-Britanniassa on luokkaa 1,7 miljardia euroa.
Monet kiinteistöistä sijaitsevat Lontoon parempiosaisten suosimilla ja tietty kalleimmilla <a href="https://www.bloomberg.com/graphics/2022-sanctioned-properties-in-london/">alueilla</a> kuten Belgravia, Knightsbridge ja Mayfair. Venäläisiä on tiettävästi näkynyt myös Camdenin kujilla ja Notting Hillin vehreydessä.
Miljardeja takavarikkoon venäläisiltä
Brittihallitus ja maan johtavat poliitikot heräsivät venäläisten läsnäoloon virallisesti vasta sitten, kun aseet alkoivat puhua Ukrainan maaperällä. Tavallaan se on ymmärrettävääkin, sillä pääomat ovat saaneet virrata maailman finanssipääkaupunkiin mistä vain &#8211; ehkäpä vailla pilkuntarkkaa kontrollia.
Vuosi Venäjän Ukrainaan tekemän intervention jälkeen brittihallitus on määrännyt <a href="https://www.gov.uk/government/collections/uk-sanctions-on-russia">pakotteita</a> 1 200 henkilölle, joilla on yhteyksiä Kremliin. Venäläisten omaisuutta on takavarikoitu lähes 20 miljardin euron edestä.
Elokuussa astui voimaan laki, jonka mukaan kiinteistön omistaja ei voi enää piiloutua bulvaaniyhtiön taakse. Myös muuta asiaan liittyvää lainsäädäntöä on <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/sa-vill-storbritannien-stoppa-londongrad">valmisteilla</a>.

Kapuloita oligarkkien rattaisiin: ”Londongrad” on pian muisto vain

EU-parlamentissa äänestettiin eilen rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Kanta hyväksyttiin äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Direktiivin puolesta äänestivät kokoomuksen ja SDP:n mepit, vaikka molempien puolueiden johdosta direktiiville näytettiin viime viikolla punaista valoa.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena ovat vihreän siirtymän hankkeet: energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä asumusten peruskorjausten lisääminen.
Käytännössä energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa pahimmillaan jopa kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin entistä tiukempien energiatehokkuusvaatimusten takia.
Kiinteistöliiton arvion mukaan mukaan direktiivi tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaa asuntoon.
Eri ääni kellossa viime viikolla
Vihreiden mepit Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä luonnollisesti äänestivät direktiivin puolesta, mutta kantaa tukivat myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri.
Kokoomus- ja demarimeppien äänestyskäyttäytyminen on yllättävää, sillä aiemmin molempien puolueiden johdosta direktiivi on tyrmätty selvin sanoin. Vielä <a href="http://viikolla https://www.is.fi/politiikka/art-2000009445788.html">viime viikolla</a> kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto lausui, että kokoomus ei hyväksy ehdotettua direktiivia. Autto myös ilmoitti pitävänsä sääntelyä epätarkoituksenmukaisena.
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan sanoi pitävänsä mallia toteuttamiskelvottomana ja arkielämälle vieraana.
Perussuomalaiset vastustaa kaikkea sekä EU:sta tulevaa että kansallista ylikunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Perussuomalaisten edustaja EU-parlamentissa Teuvo Hakkarainen äänesti direktiivia vastaan.
Seuraavan hallituksen ei ole pakko hyväksyä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ottaa jyrkän torjuvan kannan uudelle EU-sääntelylle ja toteaa, että seuraavan hallituksen ei tule hyväksyä pakkoremontteja. Tavion mielestä EU:n energiatehokkuusvaatimus on sekä kohtuuton että oikeudellisesti kyseenalainen.
Tavio huomauttaa, että vaikka jatkossa EU velvoittaisikin remontteihin, Suomessa voidaan jättää tekemättä remonttien toteutumisen valvonta.
&#8211; Suomessa on liian pitkään noudatettu pilkuntarkasti EU:n vaatimuksia. Seuraavan eduskunnan tulee tarkastella EU-asioita Suomen edun näkökulmasta. Pakkoremonttivaatimuksen pitää jäädä kuolleeksi kirjaimeksi vähän samaan tapaan kuin nykyään asuntojen myynti-ilmoituksissa todetaan usein, että lain vaatimaa energiatodistusta ei ole.

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

Hallitsematon maahanmuutto myönnetään yhä useammin syyksi Ruotsin yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Nyt asialla on maan korkein poliisiviranomainen, joka näkee maahanmuuton ja integraation ongelmat jengirikollisuuden kasvun takana.

&#8211; Vuosina 2020 ja 2021 maassamme ammuttiin 100 ihmistä vuodessa. Järjestäytyneestä rikollisuudesta, aseellisesta väkivallasta ja räjähteistä on tullut eräs Ruotsin poliisin ja koko yhteiskunnan vakavimmista haasteista, <a href="https://www.dn.se/sverige/thornberg-kopplar-gangtillvaxt-till-migration/">sanoi</a> poliisiylijohtaja Anders Thornberg Folk och Försvar -turvallisuustapahtumassa.
Thornbergin mukaan rikollinen toiminta on kasvanut erityisesti viime vuosina ja tilanne on kaikin tavoin vakava. Rikokset ovat entistä monimuotoisempia ja ulottuvat yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin. Rikolliset ovat aina vain hanakampia käyttämään väkivaltaa, ja uskollisuus rikollisverkostoillekin on jäämässä rahan varjoon.
&#8211; Huumeiden kysyntä kasvaa, tekninen kehitys ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia, kasvanut maahanmuutto ja puutteellinen integraatio, poliisiylijohtaja luetteli syitä rikollisuuden kasvulle.
Asunnot, autot ja kellot valtiolle
Poliisiylijohtaja näkee toki mahdollisuuksia taistella rikollisjengejä vastaan. Sosiaalipalveluita pitää tukevoittaa ja apua on oltava saatavilla jokaisella Ruotsin 61 ongelmallisesta alueesta vuorokauden ympäri. Järjestäytyneestä rikollisuudesta lätkäistäviä rangaistuksia tulisi niitäkin koventaa.
Valtiopäiville on Dagens Nyheterin mukaan tulossa vuoden sisällä useita lakiesityksiä jengirikollisuuden kahlitsemiseksi. Näitä ovat muun muassa jengirikollisuudesta annettavien rangaistusten koventaminen, rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden kuten autojen, asuntojen ja kellojen sujuva takavarikointi sekä todistajien suojeluun liittyvät toimet.
Keskiviikkona valmistui jo selvitys rikollisella toiminnalla hankittujen voittojen takavarikoinnista.
&nbsp;

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Perussuomalaisten varavaltuutettu Marko Kettunen kertoo Twitter-päivityksessään, että on yrittänyt elokuusta lähtien saada Hekalta kuntalain mukaisesti tietoa asuntojen jaosta.

Marko Kettunen on tiedustellut hakijoiden äidinkieltä. Hän on pyytänyt tietoa vuosilta 2015—2020. Tietoa ei ole pyynnöistä huolimatta annettu.
Helsingin kaupungin asunnut Oy:n (Heka) asuntohakemuksessa, jonka voi tehdä sekä tunnistautuneena että tunnistautumattomana, on ponnahdusvalikko, jossa <a href="https://asiointi.hel.fi/wps/portal/sahkoinen-asiointi/applications/asunto/!ut/p/z1/04_Sj9CPykssy0xPLMnMz0vMAfIjo8ziPT1NjAw9TAx9LYJDLA0Cgx0NfAPNAw0NDMz1g9My9QuyHRUBf5aO4Q!!/">äidinkielen</a> voi valita useista vaihtoehdoista. Sen ilmoittaminen ei ole pakollinen tieto.
Tietoa haluttaisiin hyödyntää päätöksenteossa
Kettusen mukaan hiljaisuus herättää kysymyksiä.
&#8211; Miksi tietoa yleensä kysytään asunnonhakijoilta, jollei sitä voida hyödyntää kaupungin päätöksenteossa? Ja toisekseen, miksei tietoa suostuta valtuustoryhmällemme antamaan?
https://twitter.com/MarkoKettunen/status/1445820698312675328
Kettusen twiitin nosti esiin myös perussuomalaisten Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Mari Rantanen.
&#8211; Helsinki salaa asuntojakoon liittyviä tietoja. Muut tiedot löytyy paitsi äidinkieli, joka kuitenkin lomakkeissa kysytään.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Helsinki salaa asuntojakoon liittyviä tietoja. Muut tiedot löytyy paitsi äidinkieli joka kuitenkin lomakkeissa kysytään. <a href="https://twitter.com/hashtag/helsinki?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#helsinki</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/asunto?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#asunto</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/tilasto?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#tilasto</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/tiedonluovutus?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#tiedonluovutus</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#päätöksenteko</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/tietoonperustuvap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksenteko?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#tietoonperustuvapäätöksenteko</a> <a href="https://t.co/owdNjHV9Mv">https://t.co/owdNjHV9Mv</a>
&mdash; Mari Rantanen (@MariPSRantanen) <a href="https://twitter.com/MariPSRantanen/status/1445856850222764033?ref_src=twsrc%5Etfw">October 6, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kettunen kertoo Suomen Uutisille saaneensa Hekalta vastauksen, miksi tietoja äidinkielen jakaumista ei luovutettu.
&#8211; Sain kaiken kaikkiaan kolme sähköpostia syys-lokakuun aikana. Ensimmäinen vastaus selitti, että tiedot ovat tietokannassa, mutta en saa niitä, koska niistä ei ole tuotettu yhtään dokumenttia.
Heka: Ei sisälly luottamushenkilön tiedonsaantioikeuden piiriin
Viimeisimmässä vastauksessaan (6.10.) Hekan päällikkö kirjoittaa Kettuselle, että kieltäytymisen syy ei ole materiaalin maksullisuus vaan se, ettei pyydetty materiaali sisälly kuntalain 83 §:n mukaan luottamushenkilön tiedonsaantioikeuden piiriin:
”Tiedonsaantioikeuden piiriin kuuluu vain sellainen asiakirjamateriaali, joka viranomaisella on hallussaan eli viranomaisella olemassa olevaan asiakirjamateriaaliin. Kuten aiemmassa vastauksessa olemme todenneet, kuntalain 83 §:n perusteella luottamushenkilö ei voi vaatia viranomaista laatimaan olemassa olevasta asiakirjamateriaalista koonteja, yhteenvetoja tai selvityksiä. Kyseisen säännöksen tai julkisuuslain perusteella luottamushenkilöllä ei myöskään ole oikeutta velvoittaa viranomaista tilaamaan tai muulla tavalla selvittämään tällaisten koontien, yhteenvetojen tai selvityksien tekemistä omaan lukuunsa.&#8221;
Ongelma demokratian toimivuuden näkökulmasta
Kettunen sanoo, että edellä mainittu vastaus tuli hänen ehdotukseensa, jonka mukaan tietokantapoiminnasta aiheutuvat kustannukset maksettaisiin itse, eli tietopyyntö ei käytännössä maksaisi virastolle mitään.
&#8211; Sinänsä on ymmärrettävää ja oikein, että luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeutta rajataan viranomaisten työmäärän ja verorasituksen pienentämiseksi. Toisaalta, jos tiedonsaantioikeus rajataan vain olemassa oleviin asiakirjoihin, luottamushenkilöt joutuvat toimimaan puutteellisen tiedon varassa.
&#8211; Viranomaiset voivat myös liian helposti piilottaa päätöksenteon kannalta olennaista tietoa rekistereihin vain jättämällä tiedot poimimatta ja raportoimatta, kuten tämäkin tapaus osoittaa. Tämä hankaloittaa luottamustehtävien hoitamista, on ongelma demokratian toimivuuden näkökulmasta ja vaatii ehdottomasti laajempaa kansallista keskustelua, Kettunen sanoo.

Helsingin kaupungin asunnot Oy kysyy hakijan äidinkieltä, mutta ei suostu luovuttamaan tietoja luottamushenkilöille – ”Miksi tietoa kysytään, jos sitä ei saa hyödyntää päätöksenteossa?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että haitallisen maahanmuuton kärsijöiksi ovat jäämässä paitsi lapset ja nuoret, ensisijaisesti myös kaikki ne, jotka eivät kykene maksamaan vapaiden markkinoiden ylihintaisia vuokria tai ostamaan asuntoa.

Maahanmuutto ei Suomessa levittäydy tasaisesti, sillä pääkaupunkiseutu ja muutama suuri kaupunki ovat maahanmuuton volyymin osalta aivan omaa luokkaansa. Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra painottaa, että vastaavasti maahanmuuton ongelmat ja kustannukset eivät myöskään jakaudu tasaisesti.
Perussuomalaiset ovat onnistuneet perustelemaan ympäri Suomen, miksi maahanmuutto on oleellinen teema myös siellä, missä sitä merkittävissä määrin ei vielä ole.
Purra korostaa, että inarilainen, luhankalainen ja paltamolainen maksavat kaikki maahanmuutosta.
&#8211; Koko maan tasolla ei ole montaa kuntaa, joissa maahanmuuton voisi millään ilveellä sanoa jäävän taloudellisilta vaikutuksiltaan plussan puolelle. Koko maa huomioiden kustannukset ovat vuositasolla miljardeissa, Purra sanoi maanantaina Tuumaustunnilla.
Myös koulut jakautuvat hyviin ja huonoihin
Purra nostaa esille muutaman esimerkin, miten maahanmuutto vaikuttaa kuntiin. Sosiaalinen maahanmuutto, erotuksena yhteiskuntaa ja taloutta hyödyttävästä oikeiden huippuosaajien maahanmuutosta, muun muassa kärjistää koulujen eriytymistä ja jakautumista hyviin ja huonoihin.
&#8211; Julkisessa keskustelussa on viime aikoina yleistynyt poliittisesti korrekti ja sievistelevä termi ”heikkenevän kehityksen alue”, jolla siis viitataan sosioekonomisesti heikompiin, maahanmuuttajavaltaisiin asuinalueisiin ja lähiöihin, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jakautumista voi havaita myös etnisyyksien perusteella, mutta kuten tiedämme, Suomessa tällaisia seikkoja ei yleensä nosteta esille. Ei nostettu Ruotsissakaan aiemmin, mutta nykyään, kun tilanne on pitkälti riistäytynyt hyssyttelyn mahdollisuuksista, myös etnistä jakautumista on sallittua käsitellä.
Heikkenevän kehityksen alueilla asuu sosiaalisesti tuetuissa asunnoissa kouluttamattomia tai vähän koulutettuja maahanmuuttajia, joiden työllisyys on alhaista ja integroituminen yhteiskuntaan heikkoa.
&#8211; Myös seuraavien sukupolvien koulutustaso on matala, tulot eivät kehity, he ovat kantaväestöön nähden huomattavan pienituloisia ja tukiriippuvaisia. Tällainen maahanmuutto lisää huono-osaisuutta, mikä näkyy kaikilla yhteiskunnan tasoilla, sosiaaliturvajärjestelmästä lastensuojelun kautta turvallisuusviranomaisiin ja vankeinhoitolaitokseen, Purra sanoo.
Kasvava huono-osaisuus lisää valtion puuttumisen tarvetta ja julkisen sektorin paisumista. Purra arvelee, että juuri tämä saattaa selittää sitä, miksi haitallisen maahanmuuton kiihdyttäminen kuuluu olennaisesti vasemmistopuolueiden agendaan.
Maahanmuuttajien huono-osaisuus käy kalliiksi
Näiden heikkenevän kehityksen alueiden omistusasunnot ovat keskimäärin edullisempia kuin muualla. Kouluihin ja päiväkoteihin on vaikeampaa saada pätevää henkilökuntaa, vaikka niin sanotun positiivisen erityiskohtelun tuomat määrärahat lisäävät käytössä olevia resursseja suhteessa muihin alueisiin.
&#8211; Huono-osaisuus ja etenkin maahanmuuttajien huono-osaisuus maksavat myös siksi. Tällaisissa kouluissa, luokissa ja ryhmissä saatetaan puhua lukuisia eri kieliä. Pääkaupunkiseudulla on päiväkoteja, joissa yksikään lapsi ei puhu äidinkielenään suomea – ja jopa sellaisia, joissa edes henkilökunta ei puhu.
<iframe loading="lazy" title="Maahanmuuton kuntakohtaiset kustannukset - Tuumaustunnilla Purra &amp; Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/TVoSlZnfeXY?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Näissä kouluissa perusosaamisen taso on heikko. Monet eivät osaa lukea tai selviä yksinkertaisista tehtävistä ja oppimistulokset ovat heikkoja.
&#8211; Erityistuen tarvitsijoita voi olla enemmistö tai jopa kaikki. Naisopettajiin saatetaan suhtautua vihamielisesti. Ongelmia lasten vanhempien kanssa on paljon. Opettajat kuvaavat arkea kaoottiseksi. Ne, jotka haluaisivat oppia ja joilla on motivaatiota, eivät opi. Vaihtuvuus henkilökunnassa on suurta. Käytösongelmia on runsaasti.
&#8211; Standardinomainen johtopäätös monien mielestä on, että tarvitaan lisää rahaa, lisää tukitoimia, lisää kotouttamista. Valitettavasti ongelmaa ei lopulta korjata lisäresursseilla, koska lisää sosiaalista maahanmuuttoa tulee koko ajan. Lisäresurssit ovat kaiken lisäksi pois muualta. Hallitus on vasta vienyt maaliin suuren koulutuspoliittisen hankkeen oppivelvollisuuden laajentamisesta eikä siihenkään rahat näytä riittävän, Purra ihmettelee.
Ruotsin malli ei toimi
Ruotsi on kamppaillut maahanmuutto-ongelmiensa kanssa jo vuosia. Naapurimaassa on estetty niin sanottua koulushoppaamista, on sekoitettu lisää oppilaaksiottoalueita ja on kuljetettu lähiöistä maahanmuuttajaoppilaita linja-autoilla kauas keskustan kouluihin.
Purra kysyy toimiko tämä? Vastaus on, että ei, se ei toimi.
&#8211; Kokonaisuuden ongelmaa ei helpoteta sillä, että sitä levitetään. Ruotsiin syntyi sen sijaan yhä enemmän yksityiskouluja, yhä enemmän valikointia, yhä suurempaa eriytymistä niin alueissa, kouluissa kuin oppimisessakin. Maksukykyinen keskiluokka ei suostu siihen, että heidän lastensa koulut muuttuvat liian monikulttuurisiksi. Ja näin on Suomessakin.
Eriytymistä ja jakautumista eivät aiheuta vääränlaisiksi tuomitut reaktiot maahanmuuttoon, rasismi tai erilaisuuden pelko vaan maahanmuutto itse. Etenkin pääkaupunkiseudulla monet nykyään valikoivat tarkoin asuinalueen ja huomioivat oppilaaksi ottamisen rajat siksi, että saavat lapsensa hyvään kouluun.
Purra toteaa, että tämä näkyy jo suoraan asuntojen markkinahinnoissa.
&#8211; Jokainen voi käydä Etuoven tai Oikotien kautta katsomassa, millä alueilla pääkaupunkiseudulla ei ole ongelmallista maahanmuuttoa ja millä on. Tämä on tosiasia. Sitä voi kiertää ja kaartaa ja saman asian voi sanoa poliittisesti korrektimmin, mikäli haluaa, mutta tosiasiaa se ei muuta.
&#8211; Keitä sitten ovat kärsijät? Paitsi lapsia ja nuoria, ensisijaisesti niitä, jotka eivät voi valita. Jotka eivät voi muuttaa haluamaansa paikkaan, jotka eivät kykene valitsemaan lapselleen rauhallista koulua, jotka eivät kykene maksamaan vapaiden markkinoiden ylihintaisia vuokria tai ostamaan asuntoa.
Kunnat kilpailevat jo hyvistä veronmaksajista
Kuntien veto- ja pitovoima ovat käsitteinä vakiintuneet poliittiseen keskusteluun jo konsulttikielen ulkopuolellekin.
Purra toteaa, että kun pintaa raaputtaa, useimmat ymmärtävät, että kunnat haluavat mieluummin hyviä kuin huonoja veronmaksajia, työssäkäyviä mieluummin kuin työttömiä.
&#8211; Tämä ei ole mikään moraalinen kannanotto tai ihmisoikeuksien kyseenalaistus. Uudellamaalla käydään kovaa kilpailua kuntien ja kaupunkien välillä hyvistä asukkaista ja veronmaksajista. Asukkaat äänestävät jaloillaan. Esimerkiksi Espoosta on muutettu paljon muualle. Ehkä suurin syy eivät kuitenkaan ole vääränlaiset luonnonsuojeluratkaisut, kuten on esitetty.
&#8211; Sama toteutuu laajemmassa mittakaavassa tietenkin koko maassa. Kun lähtevät työpaikat, lähtevät palvelut, lapsiperheet, työntekijät, toivo tulevaisuudesta. Koska aiheemme on tänään maahanmuutto, käsittelen kuitenkin väestöliikettä täällä kaupunkiseuduilla, Purra sanoo.
Hän nostaa esille tutkimustiedon, joka kertoo, että vaikka Uusimaa vetää myös hyviä veronmaksajia, ovat 20-39-vuotiaiden maksamat verotulot pienentyneet koko 2000-luvun.
&#8211; Ne verotulot ovat täällä suorastaan romahtaneet verrattuna muihin maakuntiin. Positiivisesti tähän tulokseen voi suhtautua niin, että muut maakunnat ovat pärjänneet keskimäärin paremmin ja ottaneet Uuttamaata kiinni.
Maahanmuuton kasvu ei nosta verotuloja
Purran oma asuinpaikka, Kirkkonummi, 40 000 asukkaan kunta Espoon vieressä, on hyvä esimerkki siitä, miten veto- ja pitovoima toimivat.
&#8211; Kunta on suhteellisesti katsoen hyvinvoiva, mutta valitettavan velkainen eivätkä kaikki merkit näytä hyvältä. Asukasluku kasvoi reippaasti nousukaudella hidastuen sitten merkittävästi. Nyt jälleen lukemat näyttävät hyviltä – jos äkkiä katsoo. Kuntaan on perinteisesti muuttanut hyviä veronmaksajia, nuoria koulutettuja pariskuntia perhettä perustamaan, pääkaupunkiseutua edullisemmille mutta luonto- ja viihtyvyysarvoiltaan erinomaisille alueille, hyvien yhteyksien päähän; toisaalta varakkaita ihmisiä merenrannoille ja uusille asuinalueille.
Kirkkonummen verotulot eivät kuitenkaan ole nousseet samassa suhteessa väkiluvun kanssa. Purra sanoo, että tähän on Uudellamaalla useampiakin syitä, mutta yksi kiistaton on maahanmuuttoon perustuva väestönkasvu.
&#8211; Esimerkiksi yksi Kirkkonummen kuntakeskittymä, lapsiperheiden täyttämä Masala, koki kasvojenkohotuksen ja sai uudenlaisen ilmeen. Useita uusia kerrostaloja aseman seudulle. Sitten kävi kuten niin usein ennenkin. Isot ja pienet asuntosijoittajat saapuivat, sitten sosiaalista asuntotuotantoa, välivuokrausta, maahanmuuttoa, ongelmia. Riskitöntä bisnestä, koska asumistuet takaavat vuokrien ja myyntihintojen oikeansuuntaisen kehityksen. Kiukkuisia viestejä kuntalaisilta: mitä te oikein teette? Miksi täällä näyttää nykyään tältä? Miksi lapseni koulussa on alkanut olla ongelmia?
&#8211; Yhtäkkiä juuri ne seikat, jotka ihmisiä vetivät muuttamaan esimerkiksi Helsingistä ja Espoosta, alkavat rapautua. Eivät ihmiset kaipaa elämyskeskustaa ja kaupunkimaisuutta ongelmineen, jos ovat muuttaneet nimenomaan sieltä pois. Näistä kunnista haetaan rauhaa ja turvallisuutta, toimivia palveluita ja arjen kitkattomuutta.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Niissä määritellään muun muassa se, mikä osuus uudesta asuntotuotannosta pitää rakentaa raiteiden viereen eli käytännössä kerrostaloina.
&#8211; Paitsi että vaatimukset heijastelevat ylihuikentelevaista ilmastokunnianhimoa, on niissä myös muita loukkuja. Pientalovaltaisille kunnille, kuten Kirkkonummelle, ne aiheuttavat juuri sen kierteen, jota äsken kuvasin, Purra sanoo.
Ongelmia ei voi korjata rahalla
Perussuomalaiset esittävät kuntavaaliohjelmassaan, että kuntien pitää olla aktiivisia valtiovallan suuntaan ja vaatia merkittäviä kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan muun muassa näissä neuvotteluissa.
Purra toteaa, että kouluihin ja asuinalueisiin liittyvä eriytyminen on toteutunut kaikissa massamaahanmuuton maissa.
&#8211; Kuitenkin lähes viikoittain se edelleen tulee joillekin yllätyksenä. Silloin yleensä avuksi huudetaan lisää rahaa ja perusteeksi se, että Suomelle ei saa käydä kuten Ruotsille. Jälleen kerran: raha ei auta korjaamaan perustavaa ongelmaa, ja Suomi on Ruotsin tiellä juuri niin kauan kuin Suomessa tehdään samanlaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin Ruotsissa on tehty.
Kuntatason maahanmuuton todellisuus Suomessa näyttää karulta. Kuten arvata saattaa, punaviherhallitus kiihdyttää sitä, jopa oloissa, joissa rajojen yli kulkee globaalisti suhteellisen vähän ihmisiä.
&#8211; Hallitusohjelman mukaisesti hallitus kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että kielteisen turvapaikkapäätöksenkin saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan. Vaikka turvapaikanhakija todetaan oikeusvaltiomme selvityksessä kansainvälistä suojelua tarvitsemattomaksi – eli siis toisin sanoen taloudellisista tai muista syistä kulkevaksi siirtolaiseksi tai turvapaikkashoppailijaksi – tällä ei saisi olla vaikutusta lopputulokseen.
Hallitukselle mikään ei saa rajoittaa maahanmuuttoa
Pääministeri Sanna Marinin johtamalle hallitukselle mikään ei saa toimia maahanmuuttoa rajaavana elementtinä.
&#8211; Sisäministeriö julkaisi aiheesta selvityksen toissaviikolla. Jäämme kauhulla odottamaan seuraavia askeleita, Purra sanoo.
Hallitusohjelmassa puhutaan myös laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja yhä laajemmasta terveydenhuollosta. Purra toteaa, että paitsi että ne rapauttavat koko järjestelmän uskottavuutta, seuraa niistä luonnollisesti kustannuksia.
&#8211; Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti Suomelle haitalliseen maahanmuuttoon, riippumatta siitä, millä statuksella ihmiset tänne saapuvat tai saavat jäädä. Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto maksaakin koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta. Ja se on pois kaikesta muusta. Myös kuntavaaleissa äänestäjä valitsee, kannattaako se tätä vai perussuomalaista linjaa.

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Perussuomalainen Helsinki järjesti torstai-iltana Facebook Live -paneelikeskustelun Malmin lentokentällä. Funkkistyyliin rakennettu kenttä on yksi Helsingin matkailunähtävyyksistä, ja myös museovirasto on luetteloinut kentän valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, puoltaen sen säilyttämistä.

Miksi Malmille on alun perin rakennettu lentokenttä eikä asuntorakennuksia?
&#8211; Helsingin kaupunginhallituksen valiokunta valitsi lentokenttäalueeksi asutuspoliittisista syistä maaperältään kehnoksi tiedetyn Tattarisuon alueen ja lähtökohtaisesti syynä oli se, että alueelle ei koskaan kannattaisi lähteä tekemään asuntorakentamista. Sen takia päädyttiin Malmin lentokentän nykyiseen sijaintipaikkaan, alusti varavaltuutettu Juhani Strandén.
Nykyään alue on myös kaupunkiluonnoltaan ainutlaatuinen niittyalueineen ja uhanalaisine perhos- ja lintulajeineen. Lisäksi alueella on myös Helsingin arvometsäkohteita, joissa on havaittu liito-oravia. Alue on myös valtakunnallisen rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RK2009).
Entä, jos Malmin lentokentälle nyt rakennetaan asuntoja?
&#8211; Meillä voi hyvin äkkiä olla täällä alue, jota joudutaan korjaamaan jatkuvasti, koska se vajoaa, ja siitäkin tulee vielä lisää päästöjä. Typerin idea ikinä ruveta rakentamaan hirvittävän suurta asuinaluetta alueelle, josta on jo aikaisemmin todettu, ettei se sovellu rakentamiseen kaikkien muiden vaikutusten ohella, vastaa varavaltuutettu Nuutti Hyttinen.
Juuri rakennuttamisen aiheuttamat valumavedet ovat suurin riski luonnon ja vesistöjen suhteen. ”Katsotaan sitten, miten tärkeä tämä uhanalainen liito-orava on kentän suojelun osalta, miten otetaan nämä luontoarvot ja uhanalaiset eliölajit huomioon. Vielä Longinojan osalta siellähän on tämä uhanalainen vuollejokisimpukka, joka on suojeltu Euroopan alueen luontodirektiivissä”, Strandén jatkaa.
Entä hiilidioksidipäästöt?
&#8211; Helsinki tähtää kaikissa strategioissaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tässä Malmin lentokenttäalueen rakentamisessa kuitenkin unohdetaan kuitenkin aivan kokonaan esirakentamisesta johtuvat päästöt. Rakentaminen vaatisi järjettömän määrän betonipaaluja. Tämä tarkoittaisi sitä, että esirakentamisen päästöt veisivät pohjan kaikilta Helsingin tavoitteilta. Lisäksi maaperän sulfidisavi aiheuttaa merkittävän riskin siitä, että saven kuivuessa syntyy rikkihappoa, joka tuhoaa paalutukset, Hyttinen huomauttaa.
Kaikissa muissa rakennushankkeissa Helsingissä valvotaan erittäin tarkkaan, että luontoarvoja ei pilata, mutta Malmin kohdalla mikä tahansa tuntuu olevan sallittua. Vaikka vaakakupissa ovat luontoarvojen ja vaelluskalojen tuhoaminen tai valtavat hiilidioksidipäästöt, pääasia tuntuu vihervasemmistolle olevan pelkästään se, että lentokenttä saadaan tuhottua hinnalla millä hyvänsä. Perussuomalaiset puolustavat Malmin lentokentän säilyttämistä ja valtuustoryhmä on johdonmukaisesti äänestänyt valtuustossa säilyttämisen puolesta.

Perussuomalaiset: Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta puhuvat luontoarvot sekä järki

Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä yli 8 prosenttia vuodessa. Vantaalla hinnat ovat laskeneet. Syitä on toki monia, mutta hinnat putoavat tilastollisesti tarkastellen siellä, missä vieraskieliset asettuvat taloksi.

Joulukuussa vanhojen asuntojen hinnat nousivat Helsingissä Uusisuomi-uutislehden hankkimien <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/asuntojen-hinnat-jatkavat-hurjaa-nousuaan-paakaupunkiseudulla-helsingissa-yli-8-prosentin-harppaus/10de710d-e42a-4c0c-9b6c-5bb75a0ffb96">ennakkotietojen</a> mukaan 8,2 prosenttia vuoden takaisesta. Myös asuntokauppoja tehtiin ennätysmäärä: Kauppalehden haastatteleman Suomen suurimman kiinteistönvälitystoimiston toimitusjohtajan mukaan yhtiön tekemät vanhojen asuntojen kaupat <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronavuosi-2020-paattyi-asuntokaupan-poikkeukselliseen-ralliin-kaytettyjen-asuntojen-kauppa-kasvoi-paakaupunkiseudulla-joulukuussa-perati-52-prosenttia/040d85db-1433-40d4-93ba-54408b085874?ref=email:871b">kasvoivat</a> pääkaupunkiseudulla joulukuussa 52 prosenttia vuodesta 2019.
Helsingin hyvillä alueilla asunnoista maksetaan jo hintoja, joihin ostajilla enää harvoin on rehellisesti sanottuna varaa. Lauttasaaressa 3h+kk maksoi joulukuussa runsaat 7 000 euroa neliöltä. Kruununhaassa vajaan 30 neliön hellahuoneesta joutui pulittamaan lähes 10 000 euroa neliöltä. Ja tämä oli vasta tarjouskaupan lähtöhinta yksiöstä, jonka oviaukon korkeus kellarissa oli silmämääräisesti arvioiden noin 160 senttiä. Ikkunasta näkyivät sisäpihalla kävelevien takinliepeet.
Jos tavallinen tallaaja ostaa Helsingin hyvältä alueelta yksiön ilman säästöjä, hän joutuu ottamaan 300 000 euroa lainaa ja takauksia. Vaikka laina-aika olisi yli 20 vuotta, rahan hinta lyhennyksineen on nollakorkojen vallitessakin reippaasti yli tonnin kuussa. Korkojen nousuun onkin harvemmalla sitten varaa. Mutta kauppa käy sillä hyville alueille on tunkua. Harva tulee miettineeksi sitä, että aikanaan harmaahapsella voi olla kourassaan vain luu.
Vanhoihin lähiöihin muuttajista puolet vieraskielisiä
Vantaalla myynnissä on yksiöitä ja kaksioita, joiden runsaan 2 000 euron neliöhinta ei peitä edes taloyhtiöiden tulevien putki- ja julkisivuremonttien kuluja. Vuodessa hinnat ovat laskeneet 1,6 prosenttia. Tilanne on raastava, sillä pankit tuskin luotottavat hankkeita, joiden takausarvo on miinusmerkkinen. On mahdollista, että pääkaupunkiseudun ensimmäiset slummit ovat pian totta lähiöissä, joissa talojen korjaaminen saatikka uusien rakentaminen ei kannata.
Kiinteistönvälittäjät kertovat epätieteellisessä kyselyssä Vantaan matalien asuntohintojen syyksi sen, että kerrostalot ovat usein peräisin 1960-1970 -luvuilta ja niissä suuret remontit ovat tekemättä. Ja toki on myös niin, että runsas sosiaalinen vuokra-asuminen näyttäisi laskevan omistusasuntojen hintoja kyseisillä alueilla. Siksi &#8211; ainakin juhlapuheissa &#8211; päättäjät periaatteessa suosivat eri asumismuotojen sekoittamista syrjäytymisen välttämiseksi.
Vantaan Sanomat <a href="https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1499115">kertoi</a> jo vuosi sitten, että lähes puolet Vantaan vanhoihin lähiöihin muuttajista on vieraskielisiä. Siis muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Vantaan kaupungin tilastopalveluyksikön mukaan vuonna 2008 heitä oli 22,8 prosenttia ja 2017 jo 46,8 prosenttia muuttajista. Syyksi mainitaan muun muassa vanhojen lähiöiden edullinen ja monipuolinen asuntokanta sekä tulijoiden monesti suuret perhekoot. Toki syynä on varmasti sekin, että Vantaan väestönkasvusta 70-80 prosenttia on jo pitkään koostunut vieraskielisistä.
Helsinkiin muutetaan paljon ulkomailta
Helsingin Sanomat teki jälleen ulkojournalistisen kvanttihypyn <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007722952.html">jutussaan</a> ”Osittain selittämätön ilmiö jakaa maakuntien asukkaita Helsingin eri alueille”. Jutun tarkoituksena oli ilmeisesti kertoa, mistä päin kullekin asuinalueelle on muutettu. Selittämätöntä jutussa oli se, ettei siinä puhuttu sanaakaan jutun varsinaisesta uutisesta, joka kertoo siitä, mistä kaukaa kaupungin asukkaat oikeasti ovat lähtöisin. Savolaisten ja karjalaisten osuus kaupungin väestössä on nimittäin prosenttien ja niiden osien luokkaa.
Runsaaseen kymmeneen lähiöön on HS:n hakukoneen mukaan useimmiten muutettu ulkomailta tai puntit ovat tasan pääkaupungin sisäisen muuttoliikkeen kanssa. Näitä seutuja ovat Meri-Rastila, Itäkeskus, Kallahti, Kivikko, Kurkimäki, Itä-Pasila, Vesala, Malminkartano, Kontula, Reimarla, Pihlajisto, Jakomäki, Kannelmäki ja Viikin tiedepuisto. Kyseisisillä alueilla <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/asumistuen-saajat-keskittyvat-selvasti-tiettyihin-lahioihin-katso-kartasta-helsingin-asumistukikeskittymat/110e43e8-b104-4847-80c4-40a172f1a475">asumistukea</a> saadaan keskimääräistä enemmän ja omistusasunnot ovat pääosin muuta Helsinkiä edullisempia.
Eliitin ylistämät hipsterikaupunginosat Kallio, Vallila ja Hermanni eivät ole ulkomailta muuttaneiden suosiossa ja niissä asunto-osakkaiden omaisuusarvot kasvavat kohisten. Hyvinvointi onkin usein edellytyksenä rajat ylittävälle suvaitsevaisuudelle.
&nbsp;

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee uskoo koronaviruksen etenemisen hidastuvan, jos Suomessa laittomasti maassa oleville tarjotaan oleskelulupia ja asuntoja. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion mielestä ehdotus on vastuuton.
Hussein al-Taee on vahvasti sitä mieltä, että laittomasti maassa olevat ulkomaalaiset ovat tällä hetkellä erittäin haavoittuvaisessa asemassa ja että heidän auttamisekseen yhteiskunta voisi tarjota oleskelulupia ja asuntoja.
Esittää koronavirusta turvapaikkaperusteeksi
Erityisesti demarikansanedustaja on huolissaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista, joita arvioidaan olevan Suomessa useita tuhansia.
&#8211; Sdp:n Hussein al-Taee esittää koronavirusta uudeksi turvapaikkaperusteeksi niistä maista saapuville, joissa terveydenhoito ei ole riittävää. Eli kutakuinkin kaikki maailman maat, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio kirjoittaa Facebookissa.
Ajaa maanisesti siirtolaisten oikeuksia
Tavion mielestä ehdotus on käsittämätön, vaikkakaan ei yllättävä.
&#8211; Al-Taee on aiemminkin eduskunnassa ottanut päätehtäväkseen ajaa maanisesti lisää siirtolaisuutta ja siirtolaisten oikeuksia Suomeen, mutta nyt hän kirjaimellisesti tekisi Suomen terveydenhuollosta avoimen koko maailmalle. Ja vielä pandemian aikana.
&#8211; Tätä vähemmän suomalaisista piittaavaa politiikkaa on enää vaikea keksiä, sanoo Tavio.
&nbsp;

SDP:n al-Taee hidastaisi koronaviruksen etenemistä tarjoamalla laittomasti maassa oleville asuntoja – Tavio: ”Tätä vähemmän suomalaisista piittaavaa politiikkaa on enää vaikea keksiä”

Reetta ja Niina seisovat lokakuun lohduttomuudessa teltallaan Asunnottomien yössä. Kaupungin pimeys on lähes läpitunkematon ja sade kastelee harvat kadulla kävijät. Tässä ollaan aivan ytimessä, sisäilmakodittomien asialla.

&#8211; Sisäilmakodittomat ovat hyvin huonosti tunnettuja vielä Suomessa ja erittäin huonosti huomioituja myös. Meille suunnattuja palveluita ei ole ja me ollaan kaikkien turvaverkkojen sekä palveluiden ulkopuolella, Reetta sanoo.
Sisäilmakoditon voi olla monivammainen
Reetta sekä ”tiimikaverinsa” Niina viestittivät asiastaan myös päättäjille ja pyysivät heitä käymään teltallaan Asunnottomien yössä. Yksi tulikin: perussuomalaisten Ari Koponen.
&#8211; Tietyt asunnottomuuteen perehtyneet henkilöt ovat sanoneet, etteivät he ole tulleet ajatelleeksikaan tällaista syytä asunnottomuuteen. Kun olemme keskustelleet, niin he ovat olleet hyvin kartalla ja ymmärtäneet, mistä tässä tosiasiassa on kysymys, kun puhutaan vaikeista asunnottomuuden muodoista. Jotkut ovat itse kertoneet olevansa tässä ryhmässä. Eli hyviä kommentteja ja keskusteluja on ollut, Niina kertoo.
Sisäilmasairas on kaikessa lyhykäisyydessään henkilö, joka on sairastunut huonosta sisäilmasta. Ei ainoastaan lievästi oireileva, vaan eriasteisesti oikeasti sairas.
&#8211; Voi olla astmaa, mutta voi olla myös monenlaisia muita sairauksia. Mitä vakavammaksi se sairaus käy ja varsinkin kun nyt puhutaan sisäilmakodittomista, niin kodittomilla on tyypillisesti monia muitakin sairauksia, valistaa Niina.
Hajusteetonta asuntoa vaikea löytää
Sisäilmasairaille sopivia asuntoja on harvakseltaan ja mahdollisuudet saada asunto riippuu sairaan omasta taloudellisesta tilanteesta sekä turvaverkoista.
Vuokramarkkinoilla hankinnan tekee hankalaksi se, että tarjolla olevat asunnot ovat hajusteellisia.
&#8211; Asunnon löytyminen on vaikeaa, koska monet asunnot ovat hajusteellisia, siellä on pesty hajusteellisilla pesuaineilla ja semmoista. Hajusteille tai kemikaaleille herkistymisen takia on lähes mahdoton tehtävä löytää sopivaa asuntoa. Hajusteettomia, esteettömiä asuntoja ei yksinkertaisesti ole oikein olemassa tällä hetkellä, Reetta toteaa.
Julkisen vallan puututtava
Suomen oloissa on erityisen karua joutua asunnottomaksi ja ulos taivasalle. Toisten nurkissa asuminen ei sekään välttämättä täytä hyvän elämän ehtoja.
&#8211; Se voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että joudut hyväksikäytetyksi, sinuun kohdistuu henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja joudut sietämään tämmöisiä asioita selvitäksesi hengissä. Ihmisellä pitää olla oikeus turvapaikkaan. Me emme voi turvautua normaaleihin turva- tai ensikoteihin, koska niissä käytetään hajusteita ja me sairastutaan niissä vielä pahemmin. Me tarvitaan erityisesti sisäilmasairaille sopivia asuntoja, Reetta listaa.
&#8211; Tilannetta ei voi ohittaa, vaan julkisen vallan täytyy ja siihen on mahdollista kehittää ratkaisuja, hän jatkaa.
Taas toisten nurkkiin
Niina on menossa Asunnottomien yöstä suoraan sukulaisten luokse. Hän on ollut asunnoton astman ja muun sisäilmasairauden takia viisi ja puoli vuotta.
Reetta on lapsensa kanssa ollut asunnottomana kolme ja puoli vuotta, homekodin jälkeen. Hänkin on menossa sukulaisten nurkkiin yöksi:
&#8211; Ei ole omaa kotia, minne lähteä. Tilanne on myös se, että omassa kunnassani kerrotaan, etteivät he voi auttaa. Menen minne tahansa kysymään apua, niin he kertovat, etteivät voi auttaa. Minusta ei saisi olla näin.

asunnot

Kapuloita oligarkkien rattaisiin: ”Londongrad” on pian muisto vain

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Helsingin kaupungin asunnot Oy kysyy hakijan äidinkieltä, mutta ei suostu luovuttamaan tietoja luottamushenkilöille – ”Miksi tietoa kysytään, jos sitä ei saa hyödyntää päätöksenteossa?”

Sosiaalinen maahanmuutto johtamassa alueiden ja koulujen eriytymiseen ja jakautumiseen – ”Näkyy suoraan jo asuntojen markkinahinnoissa”

Perussuomalaiset: Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta puhuvat luontoarvot sekä järki

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

SDP:n al-Taee hidastaisi koronaviruksen etenemistä tarjoamalla laittomasti maassa oleville asuntoja – Tavio: ”Tätä vähemmän suomalaisista piittaavaa politiikkaa on enää vaikea keksiä”

Asunnottomien yön terveiset: Sisäilmakoditon tarvitsee esteettömän asunnon

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025