Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

aseellinen väkivalta

Helsingin kaduilla ihannoidaan Hamasin väkivaltaa – Antikainen: Tämä on jo turvallisuusriski

Rikollisjengien aseelliset välienselvittelyt jatkuvat Ruotsissa entiseen malliin. Poliisin mukaan näin tulee jatkumaan vielä vuosia. Koston kierre ei katkea, sillä kasvojaan ei jengipiireissä saa menettää, kertoo Svenska Dagbladet.

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna poliisi sai hälytystehtävän Rinkebyn ongelmalähiöön Tukholmassa. Kerrostalon rapusta löytyi vaikeasti haavoittunut mies, joka kuoli ampumapaikalle. Ketään ei ole pidätetty teosta epäiltynä, mutta poliisi epäilee surman olevan yhteyksissä jengiväkivaltaan.
Lauantain murha oli seitsemäs ampuma-aseella tehty ja kuolemaan johtanut veriteko Ruotsissa vuonna 2022. Uhrien määrässä menevät vielä edelle joulukuu 2019, jolloin luoteihin kuoli 10 ihmistä ja viime vuoden touko- ja kesäkuut, jolloin ammuttiin hengiltä 9 henkilöä.
&#8211; Tilanne on hälyttävä – ja sitä se on ollut jo monta vuotta, <a href="https://www.svd.se/sju-personer-skjutna-till-dods-redan--akut-lage">toteaa</a> rikoskomisario Gunnar Appelgren Svenska Dagbladetin haastattelussa.
Koston kierre ei katkea
&#8211; Jos kolmea ammutaan ja yksi kuolee, niin kaksi jää jäljelle hautomaan kostoa. Kasvojaan ei saa menettää, se on logiikka kyseisissä piireissä. Vaikka kuinka laittaisimme väkeä kaduille, niin koston kierrettä on vaikea katkaista.
Poliisi on onnistunut puhelinsalauksen murtamisen (EncroChat, SkyECC, ANOM) myötä pistämään jengirikollisia telkien taakse mutta virkavallan näkemys lähitulevaisuudesta on lohduton:
&#8211; Heidät voi saada tuomiolle vakavista huume- tai ampuma-aserikoksista, vaikka yhteyttä itse murhiin ei pystyttäisikään osoittamaan. Meidän on myös yritettävä vähentää jengien rekrytointeja. Mutta varmasti menee viidestä kymmeneen vuotta, ennen kuin tilastoissa näkyy positiivista kehitystä, arvelee Gunnar Appelgren
Ruotsissa on polisin mukaan ammuskeltu viimeisen kolmen vuoden aikana lähes päivittäin. Luoteihin on kuollut luokkaa 50 ja niistä haavoittunut noin 120 ihmistä vuosittain.
&nbsp;

Tammikuussa Ruotsissa ammuttiin hengiltä seitsemän ihmistä: ”Koston kierrettä on vaikea katkaista”

Hallitsematon maahanmuutto myönnetään yhä useammin syyksi Ruotsin yhteiskunnalliseen pahoinvointiin. Nyt asialla on maan korkein poliisiviranomainen, joka näkee maahanmuuton ja integraation ongelmat jengirikollisuuden kasvun takana.

&#8211; Vuosina 2020 ja 2021 maassamme ammuttiin 100 ihmistä vuodessa. Järjestäytyneestä rikollisuudesta, aseellisesta väkivallasta ja räjähteistä on tullut eräs Ruotsin poliisin ja koko yhteiskunnan vakavimmista haasteista, <a href="https://www.dn.se/sverige/thornberg-kopplar-gangtillvaxt-till-migration/">sanoi</a> poliisiylijohtaja Anders Thornberg Folk och Försvar -turvallisuustapahtumassa.
Thornbergin mukaan rikollinen toiminta on kasvanut erityisesti viime vuosina ja tilanne on kaikin tavoin vakava. Rikokset ovat entistä monimuotoisempia ja ulottuvat yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin. Rikolliset ovat aina vain hanakampia käyttämään väkivaltaa, ja uskollisuus rikollisverkostoillekin on jäämässä rahan varjoon.
&#8211; Huumeiden kysyntä kasvaa, tekninen kehitys ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia, kasvanut maahanmuutto ja puutteellinen integraatio, poliisiylijohtaja luetteli syitä rikollisuuden kasvulle.
Asunnot, autot ja kellot valtiolle
Poliisiylijohtaja näkee toki mahdollisuuksia taistella rikollisjengejä vastaan. Sosiaalipalveluita pitää tukevoittaa ja apua on oltava saatavilla jokaisella Ruotsin 61 ongelmallisesta alueesta vuorokauden ympäri. Järjestäytyneestä rikollisuudesta lätkäistäviä rangaistuksia tulisi niitäkin koventaa.
Valtiopäiville on Dagens Nyheterin mukaan tulossa vuoden sisällä useita lakiesityksiä jengirikollisuuden kahlitsemiseksi. Näitä ovat muun muassa jengirikollisuudesta annettavien rangaistusten koventaminen, rikollisella toiminnalla hankitun omaisuuden kuten autojen, asuntojen ja kellojen sujuva takavarikointi sekä todistajien suojeluun liittyvät toimet.
Keskiviikkona valmistui jo selvitys rikollisella toiminnalla hankittujen voittojen takavarikoinnista.
&nbsp;

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Tukholman alueella on viimeisen viiden vuoden aikana ammuttu hengiltä sata ihmistä. Kynnys tappavan väkivallan käyttöön on olematon, kun tasavahvat ja heikosti johdetut jengit taistelevat huumekaupan ja liitännäisrikollisuuden satumaisista voitoista.

Rikollisjengejä tai -verkostoja on Tukholman alueella luokkaa 52 ja niissä jäseniä noin 1 500. <a href="https://stage.sudev.fi/rikollisilla-on-pelkastaan-tukholmassa-kaytossaan-1-300-pistoolia-konepistoolia-ja-automaattikivaaria/">Ampuma-aseita</a> jengeillä on käytössään saman verran kuin jäseniä. Eritasoisia konflikteja on parhaillaan menossa viitisentoista.
Sen sijaan, että tekisivät jengiväkivallalle jotakin, viranomaiset keskittyvät <a href="https://www.dn.se/sthlm/jamnstarka-gang-driver-pa-dodliga-skjutningarna-i-stockholm/">tutkimaan</a> ja tilastoimaan asiaa. Kuolemaan johtaneet ammuskelut ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 2012 Tukholmassa ammuttiin hengiltä kolme ihmistä ja vuonna 2020 uhrien lukumäärä oli jo 25.
Poliisin oman fundeerauksen mukaan osasyy murhiin on se, että virkavalta on pidättänyt useita jengien johtohahmoja. Valtatyhjiöillä on tapana täyttyä, eli jengin johtajan kadotessa kiven sisään seurauksena on valtarakennelman muutoksia sekä jengin sisällä, että suhteissa muihin alan toimijoihin. Konflikteja ratkotaan sitten ampumalla.
Maailma muuttuu ja rikolliset sen mukana
&#8211; Vielä 1990-luvun moottoripyöräjengien aikakaudella järjestelmä oli kovin toisenlainen. Niissä piireissä pidettiin ehkä tapaaminen, ennen kuin aseet puhuivat. Nykyiset ongelmalähiöiden jengit voivat sen sijaan tehdä päätöksiä hyvin, hyvin nopeasti. Porukalla ei ole enää samalla tavalla johtajaa, selvittää tutkija Jonas Öberg Ruotsin rikostutkimuslaitokselta (Brå).
&#8211; Puhutaan tavallaan myös väkivallan inflaatiosta. Ennen uhkailtiin, sitten ammuttiin polveen ja vasta lopuksi päähän, Öberg kuvailee muutosta.
Tärkein tekijä jengien käyttäytymisen muutoksessa on siten tappavan väkivallan hyväksyminen osaksi normaalia reagointia ensisijaiseksi toimintamalliksi.
Rikolliseksi kasvetaan vaihtoehtoja vailla
Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Anna Rise on samoilla linjoilla rikollisverkostojen muuttuneesta normistosta. Ongelmalähiön lapsi saattaa kasvaa kohtalokkaasti sisään rikolliseen kulttuuriin vailla muita vaihtoehtoja.
Yhteenkuuluvaisuuden kaipuu ja luonteva ympäristö imevät lapsen rikollispiireihin, joiden toimintamallit leimaavat koko elämää. Tästä seurauksena on ollut muun muassa lasten ja nuorten tekemien ryöstöjen massiivinen kasvu. Ongelmalähiöiden lapset <a href="https://stage.sudev.fi/nuorten-tekemat-ryostot-kasvaneet-rajusti-maahanmuuttajat-ryostavat-kantaruotsalaisten-lapsia/">ryöstävät</a> kantaruotsalaisten lapsia. Aseetkin ovat kiinteä osa arkea.
&#8211; Asenne aseisiin on muuttunut täysin. Ennen vain kovan statuksen omaavat ”coolit” tyypit kantoivat asetta, eivätkä lapset saaneet edes koskea niihin. Nyt käytetään alaikäisiä säilyttämään ja kuljettamaan aseita ja jopa tekemän murhia niillä, Rise toteaa.
Aseiden helppo saatavuus on sen seurauksena muuttanut niiden käyttökulttuuria. Myös rikollisjengien jäsenten keskinäiset välit ovat muuttuneet. Muinoin lojaalius oli päivän sana, eikä olisi tullut kuuloonkaan, että jengiläinen olisi pettänyt rikollistoverinsa. Tänään kaikkien on oltava varuillaan, sillä kehenkään ei voi enää luottaa.
&nbsp;

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

Aseellinen väkivalta lisääntyy Ruotsissa, vaikka muualla Euroopassa se vähenee. Syitä on toki useita, mutta ampujat tulevat lähes poikkeuksetta tietyistä osista maailmaa. Göteborgin poliisipäällikkö kirjoittaa mielipideartikkelissa asioista kerrankin niiden oikeilla nimillä.

Ruotsin rikostutkimuslaitos julkaisi taannoin <a href="https://www.bra.se/download/18.1f8c9903175f8b2aa70c9a1/1621930903076/2021_8_Dodligt_skjutvapenvald_i_Sverige_och_andra_europeiska_lander.pdf">raportin</a>, jossa Ruotsi sijoittuu synkeälle ykköstilalle kuolemaan johtaneissa ampumisrikoksissa.
Erityisen suuri ero tilastoissa eurooppalaisten maiden välillä on 20-29-vuotiaiden kohdalla: Ruotsissa kuolee vuosittain luoteihin 18 ihmistä miljoonaa asukasta kohden. Muualla Euroopassa murheellinen suhdeluku on nollan ja neljän välillä.
&#8211; Ampujilla saattaa olla yhteisiä piirteitä, kuten yliaktiivisuus, epävakaa persoonallisuus ja puutteellinen impulssikontrolli, kirjoittaa Göteborgin poliisipäällikkö Erik Nord Göteborgs Postenin <a href="https://www.gp.se/debatt/erik-nord-d%C3%A4rf%C3%B6r-har-sverige-flest-d%C3%B6dsskjutningar-i-europa-1.48357661">mielipideartikkelissa</a>.
”Ampumisilla on yhteys maahanmuuttoon”
&#8211; Heidän kotiolonsa ovat usein puutteelliset johtuen hyväksikäytöstä, sairauksista tai rikollisesta perhetaustasta. Jos väkivaltaisessa kodissa kasvaneesta lapsesta tulee väkivaltainen, niin se ei ole uutinen kenellekään.
Nord sanoo, ettei ole myöskään salaisuus, että jengirikollisten ja rikollisverkostojen tekemillä ampumisilla ja räjäytyksillä on yhteys vuosikymmeniä jatkuneeseen maahanmuuttoon.
&#8211; Olen voinut seurata kehitystä yksilötasolla ja periaatteessa kaikki jengiampujat sekä ampumisten uhrit ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta.
Kulttuurisyyt ja poliisipula taustalla
Kulttuurisyyt voivat Nordin mukaan olla osa selitystä aseväkivallan kasvulle. Konfliktien ratkaisumallit voivat muualta tulleilla johtaa kostoon, fyysisen voiman käyttöön ja yleiseen kovuuteen. Sukupuolten väliset suhteet taasen voivat perustua tiukkaan sosiaaliseen kontrolliin, joka jo itsessään saattaa johtaa konflikteihin.
Nord vertaa toisiinsa Saksan ja Ruotsin tilannetta, jossa maahanmuuton kehityskulku on ollut saman tyyppinen. Selkeänä erona on poliisien lukumäärä, joka Ruotsissa on selkeästi vähäisempi. Saksassa on kolme poliisia tuhatta asukasta ja Ruotsissa tuskin edes kahta. Vuoteen 2025 mennessä poliisien lukumäärä tosin nousee Ruotsissa 2,4 virkavallan edustajaan tuhatta asukasta kohden.
&#8211; Eräs osa selitystä synkeälle kehitykselle voi ollakin poliisivoimien niukkuus, joka on vuosien ajan pahentunut ja näkyy nyt kuolemaan johtavana aseellisena väkivaltana.
Ongelmat lakaistaan maton alle
Ampumisten syitä ruotiessaan Nord ottaa esille myös ruotsalaisten omintakeiset arvot ja arvostukset. Ruotsissa yksilönvapaus on viety äärilaitaan ja kansalaisten toimille on ominaista tiukka rationalismi.
Kyseiset arvot ovat ruotsalaisille niin luontevia ja kiinteä osa identiteettiä, että niiden suodattavaa vaikutusta käyttäytymiseen ei arjessa edes huomata.
&#8211; Arvomme voivat estää meitä keskustelemasta epämukavista asioista, vaikkapa kulttuuristen tekijöiden merkityksestä. Ongelmat sen kun kasvavat ja me katsomme muualle.
&#8211; Perustavaa laatua olevien arvojen muuttaminen ei ole helppoa, mutta jo muutoksen mahdollisuuden tiedostaminen voisi auttaa asiallisen keskustelun syntymistä sen sijaan, että lakaisemme ikävät kysymykset maton alle.
&nbsp;

Göteborgin poliisipäälliköltä selvät sävelet: ”Jengiampujat ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta”

Ruotsi on ainut maa Euroopassa, jossa ihmisten tappaminen ampuma-aseella yleistyy. Surmat liittyvät lähes poikkeuksetta rikollisten keskinäisiin välienselvittelyihin. Syy silmittömään väkivaltaan on arvoitus maan viranomaisille.

Vuosien 2014-2017 välisenä aikana vain Kroatiassa surmattiin ampumalla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa, todetaan Ruotsin rikostutkimuslaitoksen (Brå) <a href="https://www.bra.se/om-bra/nytt-fran-bra/arkiv/press/2021-05-26-dodligt-skjutvapenvald-har-okat-i-sverige-men-inte-i-ovriga-europa.html">tutkimuksessa.</a>
Vuonna 2018 Ruotsi oli jo surullisen tilaston ykkönen. Nousu tilastohuipulle on tapahtunut vain muutaman vuoden aikana.
&#8211; Ruotsin kehitykselle ei löydy vertaa mistään muusta maasta, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/eK96Va/bra-sverige-hade-nast-hogst-niva-av-dodsskjutningar-i-europa">sanoo</a> Brå:n tutkija Klara Hradiolova-Selin.
&#8211; Valitettavasti tämä vahvistaa sen, minkä olemme omin silmin nähneet, toteaa puolestaan Ruotsin eteläisen poliisialueen päällikkö Håkan Jarborg.
Väkivalta kasvanut räjähdysmäisesti
Vielä muutama vuosi sitten Ruotsi kuului niihin Euroopan maihin, jossa kuolemaan johtavat väkivalta oli suhteellisen <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/mBAV8v/svensk-okning-av-dodsskjutningar-unik-i-europa">harvinaista</a>. Sitten tapahtui nopea muutos. Tutkimuksen kohteena olleen neljän vuoden aikana vain Kroatiassa tapettiin ampuma-aseilla enemmän ihmisiä kuin Ruotsissa. Tutkimuksessa oli mukana 22 maata.
Ammuskelut alkoivat Ruotsissa yleistyä 2000-luvulla ja varsinainen tilastoloikka tapahtui vuoden 2013 jälkeen. Synkeät luvut ovat jatkaneet kasvuaan ja vuosi 2020 oli kokonaisuudessaan mittaushistorian <a href="https://stage.sudev.fi/ruotsissa-tapettiin-vuonna-2020-enemman-ihmisia-kuin-koskaan-mittaushistorian-aikana/">väkivaltaisin:</a> tilastoiduissa 366 ammuskelussa kuoli 47 ja haavoittui 117 ihmistä. 80 prosenttia aseellisesta väkivallasta tapahtui rikollisten keskinäisissä välienselvittelyissä.
Taistelua huumereviireistä
Selvityksestä ei löydy selvää vastausta siihen, miksi Ruotsin kehitys on niin poikkeavaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Brå listaa kuitenkin kolme seikkaa, joilla voi olla merkitystä aseellisen väkivallan kasvulle.
Kyse on huumekaupasta, rikollisryhmien välisistä yhteentoista ja tietyissä väestöryhmissä tunnetusta syvästä epäluottamuksesta viranomaisia kohtaan.
Samat riskitekijät ovat tosin tunnettuja monessa muussakin vertailumaassa. Ruotsin ainutlaatuinen kehitys on kuitenkin arvoitus maan viranomaisille. Brå tarjoaa erääksi selitykseksi myös ”inflaatiota”. Kun ampuma-aseita käytetään yhä useammin, niin ammuskelut johtavat taas uusin aseellisiin yhteenottoihin.

aseellinen väkivalta

Helsingin kaduilla ihannoidaan Hamasin väkivaltaa – Antikainen: Tämä on jo turvallisuusriski

Tammikuussa Ruotsissa ammuttiin hengiltä seitsemän ihmistä: ”Koston kierrettä on vaikea katkaista”

Poliisiylijohtaja vetää yhtäläisyysmerkit maahanmuuton ja kasvavan jengirikollisuuden välille

Ennen uhkailtiin, nyt tapetaan välittömästi – väkivalta on kärsinyt inflaation rikollisjengeissä

Göteborgin poliisipäälliköltä selvät sävelet: ”Jengiampujat ovat lähtöisin Balkanilta, Lähi-idästä ja Pohjois- tai Itä-Afrikasta”

Ruotsissa ammutaan eniten ihmisiä Euroopassa – nousu tilastohuipulle on ollut hämmästyttävän nopeaa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025