

LEHTIKUVA
Polvinen Hukkajoen raakkutuhosta: Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä
Kainuussa sattui elokuussa ikävä ja kaikille jo tutuksi käynyt vahinko Hukkajoella. Uhanalainen jokihelmisimpukka joutui metsäkoneen yliajamaksi, ja onnettomuus herätti paljon meteliä mediassa. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen pitää raakkuvahinkoa ikävänä, mutta muistuttaa metsäteollisuuden merkityksestä maakuntien toimeentulon ja elinmahdollisuuksien kannalta.
Syitä vahingolle selvitetään, ja korjaaviin toimenpiteisiin varmasti ryhdytään vahingon toistumisen välttämiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen uskoo, että raakut ja luonto saavat siltä osin rauhansa. Tekeville sattuu ja opiksi täytyy ottaa.
Luontovahinko kuitenkin pysyi asiakeskeisenä vain vajaan viikon ennen kuin ympäristöaktivistit huomasivat tilaisuutensa tulleen.
– Kainuustakin lähti syyttäviä sormia heristelemään jokaiseen ilmansuuntaan. Kyytiä saivat niin metsäkonekuljettaja, hakkuuyritys, metsänomistaja kuin Stora Ensokin. Joukkohysterian rakentaminen metsäteollisuutta vastaan lähti täyteen vauhtiin, Polvinen kertoo.
Eduskuntaan on tullut lukemattomia vaatimuksia niin suoraan kansalaisilta kuin julkisenkin sanan kautta suojelun lisäämiseksi, metsäteollisuuden paheksumiseksi ja erilaisten suojaetäisyyksien rakentamiseksi hakkuiden vähentämiseksi.
Mahdollistanut elokapinallistenkin elintason
Kun tarkastellaan suomalaisen metsänomistajan ja metsäteollisuuden toimintaa maailmanlaajuisesti, niin suomalainen omistajuus ja yrittäjyys alalla ovat maailman huippua. Metsä kasvaa hakkuita nopeammin, ja tieto metsien monimuotoisuudesta ja luontoarvoista ovat keskeisiä tekijöitä päätöksenteossa.
– Maassamme on aivan tarpeeksi suojeltua metsää. Kehä kolmosen ulkopuolinen kansanosa on oppinut luonnon merkityksen kaikissa muodoissaan osaksi suomalaisuutta, ja sen hyödyntäminen on kaikella tavalla arvokasta.
– Kun elokapinalliset istuvat Mannerheimintiellä lisäsuojelun ja paheksunnan ilmapiiriä rakentamassa, siinä unohtuu helposti se, että heidänkin elämänsä, koulutuksensa, terveydenhoitonsa ja jopa risutelttansa alla oleva tie on mahdollistettu isolta osin metsäteollisuuden viennin rahoilla, Polvinen muistuttaa.
Suomi elää metsästä
Metsäteollisuuden vienti oli vuonna 2023 12,1 miljardia euroa, mikä vastasi 16 %:a Suomen tavaraviennistä. Jos rinnalle otetaan Suomen opetuksen ja kulttuurin vuosibudjetti, 8 miljardia euroa, niin päästään kiinni siihen yhteiskunnalliseen mittakaavaan, jonka yli-innokas raakkuminen riskeeraa.
– Sitä, että esimerkiksi varhaiskasvatus, opetus, tiede, peruskoulu, korkeakoulu ja osaaminen eivät olisi mahdollisia tällä tasolla ilman maamme metsäteollisuuden vientituloja.
– Sanonta ”jäitä hattuun” sopii tähänkin. Metsäteollisuutta ei pidä vaarantaa osana raakkuvahingon pesuvettä. Metsäteollisuus tuo leipää maakuntiin, perheille toimeentuloa ja elämisen mahdollisuuksia. Cityvihreät ja innokkaimmatkaan sormea heristävät maaseutupäättäjät eivät saa vaarantaa näitä elämisen edellytyksiä maakunnissamme.
– Suomi elää metsästä ja näin sen kuuluukin. Ja niin tänään kuin huomennakin metsäalan yrittäjä ja työntekijä voivat käydä päivän askareisiinsa ammatistaan ylpeänä, tietäen rakentavansa Suomea toimialalla, joka pitää Suomen pyörät pyörimässä kestävästi ja luontoa kunnioittaen myös tulevaisuudessa, Polvinen sanoo.

KUVA PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- raakkuvahinko Hukkajoki Mikko Polvinen ympäristöaktivismi maaseudun elinvoimaisuus metsien suojelu Elokapina Stora Enso ympäristövahingot maakunnat Vienti Metsäteollisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turpeella on edelleen oma roolinsa huoltovarmuudessa

Ilmastovuosikertomus puhututtaa: ”Ilmastotoimien vaikutus maatalouden kannattavuuteen huomioitava”

Björn Wahlroos kritisoi Ylen ykkösaamussa ilmastopolitiikkaa: Suomessa ei ole enää raaka-ainetta metsäteollisuudelle

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








