PS-edustajat jätelakiesityksestä: ”Isku toimialan yrittäjiä ja työllistäjiä kohtaan”

Eduskunnassa keskusteltiin viime viikolla hallituksen esityksestä laeiksi jätelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustajat varoittivat jo ennakkokritiikkiä saaneen esityksen olevan uhka erityisesti pienille ja keskisuurille jätehuoltoyrityksille ja niiden jopa tuhansille työntekijöille.

Esityksellä kaavaillaan toteutettavaksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman strategiseen kokonaisuuteen ”Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” sisältyviä kirjauksia, joilla lisätään jätteen kierrätystä ja siten vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

Nykyinen kaksoisjärjestelmä syrjäytettäisiin

Tavoitteena olisi, että yhdyskuntajätteestä valmisteltaisiin uudelleenkäyttöön tai kierrätettäisiin 55 painoprosenttia vuonna 2025, 60 painoprosenttia vuonna 2030 ja 65 painoprosenttia vuonna 2035. Myös pakkausjätteiden kierrätystavoitteet kiristyisivät.

Kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi hallitus esittää uusia, nykyistä selvästi tiukempia kuntiin, jätteen haltijoihin ja pakkausten tuottajiin kohdentuvia jätteiden erilliskeräysvelvoitteita. Jätteitä ammattimaisesti kerääviä velvoitettaisiin edistämään jätteiden uudelleenkäytön valmistelua.

Tähän saakka kiinteistön haltijalla on ollut lain turvaama mahdollisuus sopia jätteenkuljetuksesta kuljettajan kanssa kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen sijaan. Kunnan järjestämisvastuulla olevien erilliskerättävien jätteiden kuljettamisen osalta hallitus ehdottaa kuitenkin nykyisen kaksoisjärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja saostus- ja umpisäiliölietteen osalta kunta voisi edelleen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä päättää, että kiinteistön haltijan on järjestettävä kuljetus.

Tuhannet jätealan työpaikat vaarassa

Perussuomalaisten kansanedustajat kiittelivät kiertotalouden edistämistä mutta kritisoivat hallituksen esitystä muilta osin.

– Arvioiden mukaan sadat, jopa tuhannet jätehuollon työpaikat ja useat yritykset ovat vaarassa. Tilanne olisi surkea missä tahansa tilanteessa, mutta korona-Suomessa se on erityisen ikävä. Markkinat keskittyvät, kilpailu vähenee, ja etenkin pienempien yritysten toimintamahdollisuudet heikkenevät. Mitä järkeä tässä on? Riikka Purra ihmetteli.

– Käytännön esimerkit kertovat, että kunnan keskitetyt hankinnat eivät ole helppoja pienille yrityksille, ja monessa maakunnassa on saatu huonoja kokemuksia keskittämisestä. Sen seurauksena esimerkiksi yksi ulkomainen toimija on voittanut kilpailutuksen. Miten olisi espanjalainen biojätteen suuryhtiö ja kuskit Latviasta ja Liettuasta? Ei mikään uhkakuva vaan hyvin todennäköistä, ja tätä hallitus siis hakee.

Yritysten rakentama järjestelmä hopealautasella jäteyhtiöille

Yritysten kohtalo puhutti myös Sheikki Laaksoa:

– Yritykset ovat vuosikymmeniä tehneet töitä tämän asian eteen. Ne ovat rakentaneet tämän järjestelmän, tämän koko systeemin. Ne ovat mättäneet tähän kymmeniä, satoja miljoonia omia rahojaan. Nyt tämä järjestelmä otetaan vain ykskaks pois ja annetaan hopealautasella kunnan jäteyhtiöille, hän kummasteli ja muistutti, ettei kierrätystavoite pienimmässäkään määrin vaarantuisi siitä, että kaksoisjärjestelmä pidettäisiin voimassa.

Jätteenkuljetuksen tasapuolisuutta vaalittava

Sakari Puistoa häiritsi kaksoisjärjestelmän horjumisen ohella esityksen tuominen kiireellisenä eduskuntaan.

– Kiireellisyys koskee nimenomaan esitykseen sisältyvää EU-elementtiä, mutta tämän esityksen keskeistä sisältöä on myös kansallinen järjestelmä, joka ei ole kiireellinen ja joka on poliittinen päätös.

Puisto laati useiden muiden perussuomalaisten kansanedustajien kanssa vuonna 2019 aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa he pyrkivät varmistamaan, että kunnallisen ja kiinteistönhaltijan sopiman jätteenkuljetuksen tasapuolisuutta vaalitaan. Edelleen he nostivat esiin molempien kuljetusjärjestelmien säilyttämisen eri jätejakeittain ja sen, että molempien kuljetusjärjestelmien tulee täyttää samat laatuvaatimukset.

Myös yrittäjien tekemät investoinnit ja omaisuudensuoja ovat vaarassa esityksen myötä, mikä huolettaa Puistoa. Hän peräsi ministeriltä istunnossa vastausta myös siihen, mikä on esityksen merkitys pk-yrittäjille, työllisyydelle, kilpailulle, markkinoille ja kuluttajille.

Monopolisoituneita kuntayhtiöitä ja paisuvia jätemaksuja

– Marinin hallitus tuntuu olevan intoa täynnä päästessään laatimaan esityksiä ympäristöasioihin liittyen. Liika hätiköinti voi johtaa siihen, etteivät asiat sitten toimikaan käsikirjoituksen mukaisesti käytännön tasolla. Hallituksen olisi laitettava jäitä hattuun ja varmistettava, ettei esityksillään nakerra kohtuuttomasti kotimaista työtä ja yrittäjyyttä tai aiheuta merkittävää kustannusten nousua tavalliselle suomalaiselle, Ritva ”Kike” Elomaa varoitti.

– Monopolisoitunut kuntayhtiö määrittää toimialueelleen palveluntarjonnan ja hinnoittelun ilman minkäänlaista kilpailua. Asukkailla ei ole vaikutusmahdollisuutta, ei muuta kuin maksaa paisuvia jätemaksuja. Koska kunnallinen yhtiö ei hanki kalustoa operatiivisia toimia varten, se kilpailuttaa alalla toimivia yrityksiä alueellaan, Mikko Lundén säesti.

– Jokainen meistä tietää, että pääosin hinta ratkaisee kilpailutuksen voiton. Suomessa on tuhoutunut useita jopa 40—50 vuotta toimineita hyviä alan yrityksiä pätkäkilpailutuksessa vain ehkä muutaman sentin hintaerolla.