

MATTI MATIKAINEN
PS: Kotitalouksien sähköveroja laskettava EU:n minimitasolle
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että kaikissa ilmastopoliittisissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun – eikä mitään ratkaisuja pidä tehdä ideologisista syistä.
Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto esitteli Työmiehen tuumaustunnilla perussuomalaisten tänään julkaistua ympäristö- ja energiapoliittista ohjelmaa, jota on valmisteltu keväästä saakka.
– Perussuomalaisen ympäristö- ja energiapolitiikan lähtökohta on se, suomalainen luonto on korvaamaton. Meillä on kauniit järvet ja metsät, puhdas ilma ja lähiluonto, mikä on maailman mittakaavassa hyvin etuoikeutettu ja ainutlaatuinen asuinympäristö. Tämän ymmärtää viimeistään silloin, kun lähtee Suomesta pois pidemmäksi aikaa.
– Näemme myös, että luonnonvarojemme, kuten metsien, veden ja mineraalien ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys tulee jatkossa kasvamaan, koska maailmassa on resurssiniukkuutta. Kansallisvarallisuus on siis pidettävä omissa käsissä. Aito luontosuhde on suomalaisuuskasvatusta parhaimmillaan ja vastavoima luonnosta vieraantuneille aatteille.
Perussuomalaisten mielestä suomalainen ympäristöosaaminen on saatava paremmin käyttöön.
– Meillä on paljon teknologista osaamista, mitä voisimme viedä ja hyödyntää entistä paremmin. Esimerkiksi Kiinassa, missä itse olen asunut, on valtava tarve vesiteknologialle ja erilaisille älykkäille ratkaisuille, Puisto kertoo.
Suomi ei ole ilmastopahis
Perussuomalaisten ohjelmassa esitetään, että ilmastopolitiikassa taakanjaon epäkohdat on korjattava
– Suomi ei ole ilmastopahis. Keskeistä siis on se, että suurimmat saastuttajat saadaan mukaan talkoisiin. Suomen kilpailukyvystä huolehtiminen on samalla hyvää ilmastopolitiikkaa, jonka pitää nimenomaan perustua teknilliseen ja taloudelliseen realismiin.
Energia- ja ilmastopolitiikan kaikissa ratkaisuissa on tarkasteltava kokonaistaloudellisia vaikutuksia läpi koko ketjun, joten ideologisista syistä ei pidä tehdä tehottomia tai jopa vahingollisia ratkaisuja.
– Haluamme korostaa, että ilmastonmuutos on järjestelmätason ongelma, joka on ratkaistava ensisijaisesti energiatuotannon ja maailmantalouden järjestelmätason muutoksilla. Voimme kuitenkin toimia hyvänä esimerkkinä modernista yhteiskunnasta joka sovittaa fiksusti yhteen taloudelliset ja ympäristölliset näkökulmat, Puisto kertoo.
Asumisen ja liikkumisen kustannuksia ei voi enää nostaa
Puisto painottaa, että on tärkeää pitää esillä niitä asioita, jotka voimakkaimmin lisäävät globaaleja päästöjä.
– Näitä ovat maailman väestöräjähdys, fossiilisten polttoaineiden nopea käytön kasvu kehittyvissä maissa ja teollisuuden siirtyminen runsaasti fossiilista energiaa käyttäviin kehittyviin maihin, joista tavarat sitten rahdataan öljyn voimalla muualle maailmaan.
– Varoittava esimerkki on Saksa, joka tehnyt periaatepäätöksen luopua sekä ydinvoimasta että kivihiilestä. Tämä epärealistinen tavoite on johtanut siihen, että Saksassa on jouduttu lisäämään runsaasti hiilivoiman käyttöä.
Niin kutsutun energiakäänteen jälkeen energian hinta on noussut, mutta päästöt ovat pysyneet korkealla.
– Myös realiteetit on aina pidettävä mielessä, kuten se, että Suomen olosuhteissa lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään kalliimpaa, jolloin veronmaksajan kustannettavaksi jäävät paitsi kalliimmat asumiskustannukset, myös alati kohoavat asumistukikustannukset.
Järkeviä ja kustannustehokkaita ilmastotoimia
Ilmastotoimia on suunniteltava järkevästi ja kustannustehokkaasti.
– Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on elinehto. Maailman mittakaavassa keskeistä on saada suurimmat saastuttajat mukaan ilmastopolitiikkaan, sillä niiden osalta tehty ympäristöinvestointi tuottaa suurimman tuloksen.
– Nyt ilmastosopimuksia toteutetaan maanosien välisesti nurinkurisesti siten, että siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa edullisempia, edellytetään minimaalisia päästövähennyksiä. Vastaavasti siellä, missä päästöinvestoinnit ovat suhteessa kaikkein kalleimpia, vaaditaan maksimaalisia vähennyksiä. Myös epäsuhtaa ilmastorahastoissa on korjattava.
Suomen hiilipäästöt henkilöä kohden ovat eurooppalaista keskitasoa vaikka meillä on suuri lämmitystarve, ja pitkät etäisyydet.
– Lisäksi Suomessa on runsaasti energiaintensiivistä teollisuutta, kuten paperi- ja metalliteollisuutta, joiden tuotteet menevät suurelta osalta vientiin.
Aikaan sidottujen lupausten suhteen, kuten fossiilisista polttoaineista luopumiseen määräaikaan mennessä täytyy olla kriittinen.
– Jos tavoitteita halutaan asettaa, on parasta ilmoittaa ne kasvihuonekaasupäästöjen vähennysmäärinä, ja jättää keinot valittaviksi sen mukaan, mikä on edullisinta ja kannattavinta, Puisto sanoo.
Sähkön siirtohinnoittelun oltava kohtuullista
Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittisessa ohjelmassa esitetään, että EU:n sisäisen taakanjaon epäkohdat on korjattava. EU:n ulkopuolelta tulevalle tuonnille perussuomalaiset kannattaa ilmastotullia.
– Kannatamme ominaispäästöjärjestelmää, jossa sovitaan sektorikohtaiset rajat, jossa ylittävästä toiminnasta maksetaan sakkomaksuja.
Energiapolitiikassa perussuomalaiset kannattaa monipuolista, hajautettua ja omavaraista energiatuotantoa
– Kotitalouksien sähköveroja tulee laskea EU:n minimitasolle, Ruotsin tapaan. Sähkön siirtohinnoittelu on pidettävä kohtuudessa. Tärkeää on myös se, että verkkoyhtiöt pidetään kotimaisessa omistuksessa.
Perussuomalaiset kannattaa ydinvoimaa Suomen sähkön perustuotannon selkärankana.
– Olemme myös myönteisiä uusille teknologiamahdollisuuksille ydinvoiman suhteen, kuten pienvoimaloille. Energia-alan tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa panostaa. On tärkeää muistaa se, että poliitikot eivät aina tiedä parhaita ratkaisua, vaan usein erilaiset innovaatiot syntyvät paikallistasolla.
Liikenteen toimiin tarvitaan järkeä
Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa autoilu etenkin haja-asutusalueilla ja maaseudulla on usein välttämätöntä. Perussuomalaiset kannattaa autoveron laskemista alemmaksi, jolloin samalla saadaan uudistettua autokantaa.
– Olemme myös kritisoineet biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, eli että sitä ei pitäisi tehdä muita EU-maita korkeammin tai aikaisemmin.
Mitä sähköautoihin tulee, Puisto muistuttaa, etteivät myöskään sähköautot ole täysin päästöttömiä.
– Vaikka sähköautoilla ei ole paikallispäästöjä, muita päästövaikutuksia saattaa olla. Lisäksi tällaisten autojen tuotannossa ja akkuteollisuudessa tarvitaan erilaisia metalleja kuten kobolttia ja nikkeliä. Kuitenkin sähköautot ovat tulevaisuutta, ja myös me haluamme olla siinä mukana, eli perussuomalaiset kannattaa täyssähköautojen vapauttamista arvonlisäverosta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- polttoaineet ympäristö- ja energiapolitiikka Sähköautot päästötavoitteet sähkönsiirto sähkövero Kivihiili Autoilu Sakari Puisto ilmastopolitiikka Suomi perussuomalaiset Asuminen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten ympäristö- ja energiapoliittinen ohjelma on julkaistu

PS:n puoluehallitus: autoilijoiden niskat yritetään taittaa, vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia

Perussuomalaiset lähtevät yhteisistä ilmastoneuvotteluista: ”Tavoitteet ovat utopistisia eikä kukaan puhu maksajista”

Putkonen: Perussuomalaiset ovat ainoita, jotka taistelevat suomalaisten teollisuustyöpaikkojen puolesta – ”SDP petti duunarit olemalla vihreämpi kuin vihreät itse”

Kenen hartioille ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset kasataan? Halla-aho puolusti puheenjohtajien paneelissa lähiruokaa ja duunariperheen oikeutta lomalentoon

Elomaa: Sähkönsiirtohinnat kuriin kansallisella ohjelmalla – ”Haastan kaikki puolueet mukaan”

Financial Times: Perussuomalaisten rajun kannatusnousun takana selkeä vaihtoehtoinen ympäristöpolitiikka

Puisto: Väestörakenne on muuttumassa kiihtyvällä tahdilla – ”Uhkana on se, että Suomi kehitysmaalaistuu”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








