Ruotsissa virinnyt ympäristökeskustelu sai uutta vauhtia, kun poliitikoilta kysyttiin kantaa lentomatkustamiseen. Svenska Dagbladetin gallupissa enemmistö valtiopäiväedustajista on sitä mieltä, että ruotsalaiset voivat tulevaisuudessa matkustaa lentämällä enemmän kuin tänään. Ruotsidemokraatit ja opposition allianssipuolueet suhtautuvat myönteisimmin lentämisen kasvuun.
Kuten Suomen Uutisissa eilen kerrottiin, Ruotsin ympäristöpuolue eli vihreät on hanakasti ajamassa liikkumistapojen muutosta, jotta Pariisin ilmastosopimuksen päästötavoitteet saavutettaisiin.
Vihreiden näkemys ei saa laajempaa kannatusta valtiopäiväedustajien joukossa. 60 prosenttia 170 tavoitetusta edustajasta vastasi myöntävästi kysymykseen, voivatko ruotsalaiset tulevaisuudessa matkustaa enemmän lentämällä kuin tänään. 40 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että lentomatkustamista voidaan lisätä, jos vastaavasti kasvatetaan biopolttoaineiden käyttöä.
Vain vihreät ja vasemmistopuolue ovat Expressen-lehden mukaan periaatteessa sitä mieltä, että lentomatkustamista pitää vähentää. Ruotsidemokraatit ja opposition allianssipuolueet ovat taasen sillä kannalla, että lentomatkustamista voi huoletta lisätä.
Tutkijan marjat ovat tässäkin kysymyksessä happamia. Lentomatkustamisen problematiikkaan syvällisesti perehtynyt Jonas Åkerman näkee nykyisen kehityksen mahdottomana.
-Lentomatkustaminen tuplaantuu seuraavan 15-20 vuoden aikana ja maapallon lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen on silloin mahdotonta, Åkerman huomauttaa. Biopolttoaineet eivät hänen mukaansa riitä korvaamaan fossiilisia polttoaineita.
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
