

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero
Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen mukaan maan perustuslaki sanelee Puolassa viimeisen sanan. EU-lait tunnustetaan korkeammaksi siinä tapauksessa, että tarkasteltu laki on nimenomaisesti ja selkeästi kirjattu EU:n perussopimukseen. Perustuslakituomioistuimen linjaus on lainvoimainen vasta Puolan hallituksen tiedonannon jälkeen.
Puolalaiset kriitikot, jotka haluavat nähdä maansa perustuslain alisteisena EU-lakien nähden, ovat väläyttäneet linjauksen tarkoittavan Puolan lainopillista EU-eroa. Väite on ennenaikainen kahdestakin syystä.
Ensinnäkin perustuslakituomioistuimen linjaus ei ole vielä Puolan virallistama. Toiseksi, Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Müller kertoi maan tunnustavan EU-lakien korkeamman arvon, kunhan se on kirjattu tarkoin EU-perussopimukseen.
Linjaus on kiinnostava laajemmin juuri siitä syystä, että tällä haavaa EU-lakeja on tulkittu väljästi ja selektiivisesti. Löysällä tulkinnalla kun voi perustella minkä tahansa päätöksen sekä kumota samat päätökset erilaisella tulkinnalla. Esimerkiksi kreikkalaispoliitikoiden hövelit ja velalla maksetut eläkelupaukset rinnastettiin luonnonkatastrofiin.
Onko Puola itsenäinen valtio?
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński kertoi perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen, että toisenlainen linjaus olisi merkinnyt sitä, ettei Puola ole itsenäinen valtio.
Hänen mukaansa demokratia olisi ”huiputusta ja puhdasta fiktiota”, jos EU voisi halutessaan muokata Puolan omia lakeja mielensä mukaan.
Maan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta totesi tuomioistuimen linjauksen olevan vetoomus EU:lle lopettaa unionin omat sääntörikkomukset. Hänen mukaansa EU:lla ei ole toimivaltaa Puolan oikeudellisiin asioihin.
Syyllistämispeliä
Puolan ja EU:n välisen kiistan panokset ovat korkeat. Kumpikin osapuoli joutuu kuitenkin miettimään tarkoin seuraavaa liikettään, ettei kumpaakaan syytetä mahdollisesta vahingosta.
Osapuolet pyrkivät myös painostamaan vastapuolta perääntymään. Kiistassa kyse on pitkälti syyllistämispelistä. Vallalla on kylmän sodan ajoilta tuttu kauhun tasapaino.
Euroopan komissio joutuu miettimään toimivaa strategiaa niskuroivan Puolan ruotuun saamiseksi. Komissio ei tietenkään halua romuttaa EU-myönteistä ilmapiiriä. Toisaalta komissio ei voine ummistaa silmiään.
Komission keinot vähissä
Puolan hallitus on linjannut, ettei maa aio erota EU:sta. ”Polexit” kuitenkin roikkuu uhkana komission yllä.
Komission päänsärky on, ettei sen useasti toistunut painostuskeino eli raha välttämättä toimi. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi aiemmin viikolla, ettei maa tarvitse EU:n pandemiarahoja, koska maan talouspolitiikka on tukevalla pohjalla.
EU:lla ei ole myöskään keinoa antaa jäsenmailleen potkuja EU:sta. Puola voi Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin käynnistää EU-eron parlamentin enemmistöpäätöksellä. Pallo on nyt Euroopan komission kenttäpuolella ja sen seuraava siirto vaatii ilmiömäistä luovuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus

Hollantilaismeppi pitää jäsenmaita ideoiden hautausmaana – Huhtasaari: Tyyppillinen kommentti, jolla pyritään kasvattamaan EU:n valtaa

Valko-Venäjän kyyninen diktaattori kampittaa Eurooppaa laittomilla siirtolaisilla – irakilaisnuorukaiset ovat maksaneet jopa 10 000 dollaria hukkareissusta

Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan pääministeri Morawiecki oikeuslaitoskiistasta: EU on tienhaarassa

FT: Puola ei alistu EU:n uhkailuille, mutta lupaa hajoittaa tuomarien kurinpitoelimen

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








