

KUVAKAAPPAUS/YLE
Yli puoli miljoonaa ihmistä on työtä vailla – keskustan kansanedustajan mielestä Suomessa on huutava työvoimapula
Yleisradion eilisessä vaalitentissä tuli selväksi, että keskusta, kokoomus ja vihreät ovat valmiita avaamaan työmarkkinat halpatyövoiman maahantuonnille, joka johtaa kaksien työmarkkinoiden syntymiseen, palkkojen kiihtyvään madaltumiseen ja työvoiman ylitarjontaan.
Eilen illalla Yleisradion työelämää koskevassa vaalintentissä kuultiin yhdeksältä eduskuntavaaliehdokkaalta selkeitä linjaeroja koskien puolueiden näkemystä halpatyövoiman maahantuonnista.
Kokoomuksen Elina Lepomäeltä kysyttiin yleisellä tasolla tarvitseeko palkkatyöllä tulla toimeen vai riittääkö, että palkka on täydennys henkilölle maksettavan sosiaaliturvan lisäksi.
– Kyllä mä uskon, että tulevaisuudessa meidän on mentävä sellaiseen malliin, että me voidaan yhdistää sosiaaliturvaa ja työssäkäyntiä, Lepomäki vastasi.
Keskusta valmis halpatyövoiman maahantuonnille
Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni olisi valmis luopumaan EU:n ulkopuolelta tulevasta työvoiman tarveharkinnasta.
Tarveharkinta tarkoittaa lupamenettelyä, eli sitä, että tiettyihin työtehtäviin palkataan ensisijaisesti suomalaisia ihmisiä, jotka jo valmiiksi ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Tämän järjestelmän keskusta on valmis purkamaan.
– Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, koska muuten palveluammateissa kaikki työt eivät tulisi tehdyiksi, Kulmuni esitti.
Kulmuni jopa uskalsi nostaa esille kuluneen kliseen ja väitti, että monella alalla kärsitään ”huutavasta työvoimapulasta.”
Myös kokoomuksen Lepomäki on työvoiman tarveharkinnan poistamisen kannalla.
Myrkkyä suomalaiselle duunarille
Perussuomalaisten Ville Tavio osoitti, miksi perussuomalaiset suhtautuu nihkeästi työperäiseen maahanmuuttoon ja vastustaa työvoiman tarveharkinnasta luopumista.
Tavio neuvoi kiinnittämään huomiota Suomessa jo nyt olevaan työvoimareserviin.
– No, se (tarveharkinnan poisto) on oikeasti huono asia suomalaisen duunarin kannalta. Koska meillä on tälläkin hetkellä yli puoli miljoonaa työtöntä, me (perussuomalaiset) haluamme, että työt tehdään suomalaisin voimin, ensisijaisesti heidän koulutuksensa kautta, Tavio sanoi.
Hän lisäksi muistutti, että puoli miljoonaa työtöntä aiheuttaa suomalaisille veronmaksajille vuosittain jopa kymmenen miljardin euron kustannukset.
Turvallisuuspoliittisestikin arveluttavaa
Tavio lisäksi huomautti EU-alueella yrityksille saatavilla olevista työntekijöistä.
– Me olemme jo EU:ssa, missä on työvoiman vapaa liikkuvuus. Ja jos puhutaan saatavuusharkinnasta, niin on pohdittava, olisiko meille turvallisuuspoliittisesti järkevää, että me esimerkiksi avataan Pietarin talousalueen markkinat tänne Suomeen. Se koskisi siis venäläistä työvoimaa. Ja sitten se koskisi irakilaista tai afrikkalaista työvoimaa, jossa kierretään oleskelulupasääntöjä.
Lepomäki vääristeli, että Suomessa useamman vuoden olleiden, työn perässä tulleiden ihmisten työllisyysaste muka olisi 90 prosenttia.
Lepomäki ei huomioi sitä, että Suomeen on jo nyt vaikea houkutella sellaisia työntekijöitä, jotka pystyisivät elättämään itsensä omalla palkallaan.
Suomen Perusta –ajatuspajan syksyllä julkaisemassa tutkimuksessa osoitetaan, että tulijoiden nettotulonsiirrot muuttuvat jo muutaman vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin tuhansia euroja negatiivisemmiksi kuin kantaväestöllä. Monet työn perässä tulleet ovat silloin jääneet työttömiksi.
Huoltosuhde tuskin paranee vihreiden opeilla
Vihreät suhtautuvat varsin myönteisesti kaikkeen työperäiseen maahanmuuttoon. Kansanedustajaehdokas Maria Ohisalo yritti perustella työn perässä tulevaa maahanmuuttoa kestävyysvajeella, huoltosuhteen heikkenemisellä ja syntyvyyden laskemisella.
– Tarvitaan nimenomaan tarveharkinnasta luopumista ja työskentelylupakäytäntöjen helpottamista, Ohisalo sanoi.
Ohisalo ei ota huomioon Suomessa jo olevaa työttömien määrää, joiden työttömyysetuuksien maksaminen on veronmaksajien varassa. Työperäinen maahanmuutto ei myöskään vähennä työttömyyttä sellaisessa tilanteessa, jossa avoimeen työpaikkaan voidaan palkata työnhakija, joka on jo valmiiksi Suomessa.
Huoltosuhde tuskin paranee vihreiden opeilla, jos Suomeen saapuvat halpatyöläiset samanaikaisesti vastaanottavat runsaasti tulonsiirtoja, mutta maksavat vain vähän veroja tai eivät ollenkaan.
Hyödyt yrityksille, haitat veronmaksajille
Työvoiman tarveharkinnan poisto olisi tosiasiassa huono asia suomalaiselle työelämälle. Se tarkoittaisi käytännössä työmarkkinoiden avaamista halpatyövoimalle matalan tason tehtäviin, joissa ihminen ei elä palkallaan. Tällöin veronmaksajat joutuvat tulonsiirroilla täydentämään matalapalkka-alalle tulleiden toimeentuloa.
Lisäksi työvoiman kasvava ylitarjonta matalapalkka-aloilla on omiaan madaltamaan kaikkien alalla työskentelevien palkkakehitystä.
Tarveharkinnan poistossa voittajia olisivat yritykset, jotka saisivat puoli-ilmaista työvoimaa. Häviäjiä olisivat veronmaksajat sekä samalla alalla työskentelevät suomalaiset duunarit.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on aiemmin arvioinut, että elinkeinoelämän sekä kokoomuksen ja keskustan ilmeisenä tarkoituksena on palkkoja polkemalla luoda Suomeen kahdet työmarkkinat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Katri Kulmuni kahdet työmarkkinat työntekijät palkka tulonsiirrot halpatyövoima Maria Ohisalo Työperäinen maahanmuutto Elina Lepomäki Ville Tavio TYövoiman tarveharkinta Sosiaaliturva Suomen Perusta vihreät perussuomalaiset Keskusta Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Yhteiskuntatieteiden tohtori lyttää Hesarin ja ETK:n laskelmat massamaahanmuuton tarpeellisuudesta: Tekoäly vie työpaikkoja – halpatyövoimasta jää valtavasti elätettäviä

Perussuomalaisten Immonen ja Puisto: Ulkomainen halpatyövoima ei ratkaise kohtaanto-ongelmaa

Rkp:n Henriksson puolusti halpatyövoiman maahantuontia – Halla-aho kuittasi: ”Yrityksen velvollisuus on maksaa työntekijöidensä palkat, se ei ole veronmaksajien tehtävä”

Antikainen vaatii ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








