Puolustusvaliokunnalta tukea vapaaehtoiselle maanpuolustukselle – ”Koulutus turvattava kaikissa olosuhteissa”

Puolustusvaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön lakimuutoksista, joilla turvataan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen toimintakyky. Muutosten tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa Puolustusvoimien ampuma-aseiden käyttö Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämässä ampumakoulutuksessa. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet ovat tyytyväisiä valiokunnan yksimieliseen kantaan. Perussuomalaiset teki samasta aiheesta toimenpidealoitteen alkuvuodesta.

– Vihdoin maanpuolustuskoulutukseen voidaan käyttää puolustusvoimien aseita ja ammuksia. Ukrainan sota avasi Suomessakin silmät ja voitiin yksimielisesti todeta, ettei vanhassa käytännössä ollut järkeä, jossa käytännössä MPK:n piti ostaa omat aseet ja ammukset.

– Puolustusvoimien aseita tarvitaan sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa nyt entistä kipeämmin, kun MPK:n omissa Etelä-Koreasta hankituissa rynnäkkökivääreissä on todettu heikkouksia ja kurssit ovat täyttyneet nopeasti Ukrainan sodan alettua, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen perustelee.

Ronkainen korostaa, ettei ”suomettuneisiin” lakeihin ole nyt varaa, vaan sotilaskoulutusta on voitava antaa laajasti, turvallisesti ja niin, että tarvittava kalusto löytyy riippumatta siitä, onko kouluttaja Puolustusvoimat vai Maanpuolustuskoulutusyhdistys, joka kouluttaa vapaaehtoisia Puolustusvoimien kanssa yhteensopivalla tavalla.

Ampumaratoja lisää

Lisäksi valiokunta vaati mietinnössään, että hallitus antaa kuluvan vuoden loppuun mennessä selvityksen Suomen ampumaratojen kokonaistilanteesta. Selvityksessä tulee tarkastella myös sitä, miten ampumaratojen määrää saataisiin Suomessa lisättyä nykytasosta, ympäristönäkökulmat huomioiden.

Valiokunta huomauttaa, että Puolustusvoimilla on käytössään Suomessa vain 40 ampumarataa epätasaisesti sijoiteltuina. Tarve niiden käytölle on kasvanut ja kasvamassa. Siviiliratoja puolestaan käytössä noin 670 kappaletta eri puolilla Suomea, kun valiokunnan selvityksen mukaan esimerkiksi Ruotsissa ampumaratoja on noin 3 000.

– Ampuratojen määrä tulee saada ainakin noin tuhanteen, jotta ase- ja ampumakoulutuksen tarpeisiin pystytään vastaamaan niin siviili- kuin sotilaspuolella. Ampumaratojen alasajo viimeisen 30 vuoden aikana on ollut täysin kestämätöntä, puolustusvaliokunnan jäsen Veijo Niemi (ps) moittii.

EU:n lyijykielto uhkaa vapaaehtoista maanpuolustusta

Perussuomalaiset on pitkään vaatinut järkevää suhtautumista EU:n ajamille lyijydirektiiveillä, joilla lyijyn käyttöä luodeissa ja hauleissa merkittävästi rajoitetaan. Valiokunta nyt huomauttaa, että lyijyhaulikielto on ollut Suomessa voimassa vesilinnustuksessa jo vuodesta 1996 lähtien eikä lyijyn vaarallisuus raskasmetallina ole ristiriidassa sen kanssa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset voidaan turvata, ympäristönäkökohdat asianmukaisesti huomioiden.

– EU ei ymmärrä mitään Suomen olosuhteista ja erityispiirteistä. EU:n kiellot ja kosteikkomääritelmät aiheuttavat sen, että Suomen kaltaisessa maassa lyijyhaulit olisi kaikessa käytössä kielletty hyvin laajassa osassa maata, puolustusvaliokunnan jäsen Juha Mäenpää huomauttaa.

Valmistelussa olevan lyijyridektiivin toinen vaihe aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia haasteita viranomaisille valiokunnan mietinnön mukaan. Jos lyijy-ydinluodit joudutaan korvaamaan muulla materiaalilla, valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisihallinnolle aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta, kun varusteita ja ampumatarvikkeita uusitaan.

– Lisäksi tällä hetkellä uusi direktiivi ei anna vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle poikkeuslupaa käyttää lyijyä sisältäviä ammuksia. Tämä olisi karmea isku maanpuolustukselle ja uhkaisi ajaa alas ampumaharjoitukset vapaaehtoisilta, kun korvaavat patruunat ovat joka tapauksessa merkittävästi kalliimpia, Mäenpää toteaa.