Purra jäsentää Suomen valintoja kolmen valtioviisaan kautta: Mauno Koivisto painotti selviytymistä, J. K. Paasikivi painotti pienvaltiorealismia, Urho Kekkonen painotti malttia.
Suomi elää aikaa, jossa kansainvälinen voimapolitiikka on palannut ja taloudellinen liikkumatila kaventunut. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistutti tänään pitämässään UKK-Seuran alustuksessa, että pienen maan selviytyminen ja menestys eivät synny haaveajattelusta vaan kyvystä nähdä todellisuus sellaisena kuin se on.
Puheen kärkeen ministeri nosti J. K. Paasikiven perinnön ytimen: paasikiviläinen realismi ei ole alistumista vaan kykyä lukea maailmaa realistisesti. Nato-jäsenyys ja EU eivät poista maantiedettä eivätkä vapauta Suomea vastuusta huolehtia omasta selviytymisestään.
Pienvaltiorealismi tarkoittaa ministerin mukaan kykyä tunnistaa omat rajat ja voimatasapainot. Maailmaa ei voi muuttaa, mutta siinä voi navigoida. Ratkaisuja on etsittävä neuvotellen ja oma kansallinen etu edellä, myös Nato- ja EU-Suomessa.
– Selviytyminen on ollut suomalaisen identiteetin ydin läpi historian. Suomi ei ole rakentanut imperiumeja, vaan jättänyt jokaisen sukupolven jälkeen maan hieman parempaan kuntoon. Nyt kyse ei ole sodasta, vaan ennen kaikkea taloudellisesta selviytymisestä. Uhka ei näyttäydy äkillisenä romahduksena tai radikaalina sokkina vaan hitaana turtumisena, Purra kertoi.
Kolmas peruspilari on maltti vaurastua. Purra viittaa Urho Kekkosen klassiseen kysymykseen ja kääntää sen tähän päivään: onko Suomella malttia antaa kansalaisten ja yritysten vaurastua?
Puheessa korostui yrittäjien ja yksityisen sektorin ratkaiseva rooli talouskasvussa. Ministerin mukaan valtion tehtävä ei ole tehdä talouskasvua, vaan luoda sille edellytykset. Valtio ei innovoi, ei keksi, ei myy, ei tee talouskasvua, mutta se voi rakentaa toimintakentän, jossa yritykset uskaltavat investoida ja kasvaa.
– Suomen tuleva turvallisuus nojaa yhä vahvemmin taloudelliseen kantokykyyn. Ilman kasvua, investointeja ja työllisyyden paranemista eivät puolustusmenot, Nato-jäsenyys tai EU-tuki yksin riitä. Siksi sääntelyn keventäminen, byrokratian purku ja yrittäjyyden kannustaminen ovat pohjimmiltaan toimivaa ja tervettä turvallisuuspolitiikkaa.
– Kuten 70-luvullakin, Suomi elää selviytymisen vuosia. Taitava toiminta muuttuvassa maailmassa antaa mahdollisuuden jättää tuleville sukupolville maa, josta voi olla ylpeä, Purra totesi puheenvuoronsa lopuksi.
Puhe pidettiin tänään UKK-Seuran alustuksena, ja se on kokonaisuudessaan luettavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Puolustusministeriön rakennuksen julkisivu töhrittiin vaaleanpunaisella maalilla lauantain vastaisena yönä. Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä törkeä vahingonteko. Rikoksen tekijäksi on ilmoittautunut palestiinalaisia tukeva Palestine Action -järjestö, joka uhkaa “eskaloida toimintaansa”, ellei Suomi katkaise suhteitaan Israeliin ja peru asekauppoja.
Maailmanpoliittinen tilanne on murroksessa, ja turvallisuusympäristö on muuttunut Suomen kannalta yhä epävarmemmaksi. Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Tomi Immonen kiittää hallitusta sen aloittamista toimista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
