

LEHTIKUVA
Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia
Eduskunta aloitti tänään keskustelun hallitusohjelmasta. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti ryhmäpuheenvuorossaan heikon julkisen talouden korjaamisen välttämättömyyttä.
– Suomen julkisen talouden tilanne on kestämätön. Uusi hallitus tulee ohjelmallaan korjaamaan tilanteen ja oikaisemaan suunnan. Me haluamme jättää lapsillemme maan, joka säilyy pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, varmistaen samalla työnteon ja yrittämisen edellytykset, Riikka Purra aloitti.
Suomessa vallitsee Purran mukaan laaja yhteisymmärrys talouden tilanteen vakavuudesta.
– Maamme velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ja tulevan EU:n talouskurisopimuksen noudattaminen edellyttävät valtiovarainministeriön arvion mukaan kuuden miljardin euron sopeutustoimia tällä vaalikaudella, ja näinkin sopeuttamisurakkaa riittää seuraavallekin hallitukselle.
Ratkaisuja on löydettävä sisältä
Purra huomautti, että talouskasvu tulee arvioiden mukaan olemaan heikkoa, eikä hallitus pysty vaikuttamaan kaikkiin muuttujiin.
– Hallitus ei pysty toimillaan muuttamaan maamme väestörakennetta, kansainvälistä taloussuhdannetta, Venäjän ulkopolitiikkaa tai Italian velkasuhdetta. Menojen kasvua hillitsemällä ja joustavuudella me tulemme selviämään edessä häämöttävistä haasteista ilman, että suomalaiset joutuisivat kohtuuttoman eteen.
– Maallemme on myös jätettävä taloudellista liikkumavaraa yllätysten varalta. Etenkin turvallisuuspoliittinen vaikea tilanne haastaa jatkuvasti myös meidän talouttamme, Purra korosti.
Oikeudenmukaisuutta ja vastuuta
Purran mielestä oikeudenmukaisuudella on poliittisessa puheessa usein tarkoitettu kansalaisten ja jopa kansakuntien tulojen ja varallisuuden tasaamista eli lopputulosten tasa-arvoa.
– Oikeudenmukaisuudeksi voidaan kuitenkin kutsua – ja minä haluan kutsua – ihmisten ja kansakuntien oikeutta oman työnsä hedelmiin ja vastuuta omista taloudellisista sitoumuksistaan, Purra huomautti.
– Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että veronmaksajan rahat ovat valtion ja että valtio päättää, mitä rahalla tehdään. Tai että kaikkea, siis kaikkea, rahoitetaan veronmaksajan rahalla. Velaksi.
Ei pelkkiä tukia ja oikeuksia
Purra totesi, ettei kehityksen päätepisteenä voi olla yhteiskunta, jossa ihminen saa mahdollisimman paljon tukia ja kaikkeen on vain oikeuksia.
– Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia. Kullekin kykyjensä ja voimiensa mukaan.
– Kansalaisten ja kansakuntien vastuun lisääminen omasta taloudestaan on myös oikein. Tämä vähentää moraalikadon, vapaamatkustamisen ja kilpailukyvyttömyyden tapaisia ongelmia. Siirtymä vasemmalta oikealle on tosiasia, ja sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia, Purra ennusti.
Käytännön tekoja
Hallitusohjelma tähtää julkisen talouden tasapainottamiseen menoleikkauksin, rakenteellisin uudistuksin sekä työllisyyden kasvattamisen kautta. Ohjelman toimenpiteet eivät Purran mukaan ole ideologisia, vaan pohjaavat valtiovarainministeriön arvioihin ja taloustieteeseen.
– Emme kutsu menolisäyksiä tulevaisuusinvestoinneiksi tai kovempaa verottamista oikeudenmukaisuudeksi. Emme kuvittele, että velka ei tulisi maksettavaksi tai että lainattu raha olisi ilmaista. Olemme palanneet normaalin talouden ymmärryksen aikakaudelle, Purra sanoi.
Kannustava verotus
Purran mukaan palkkatuloverotuksen keventäminen lisää työnteon kannustimia ja vahvistaa ostovoimaa. Verokevennyksissä painotetaan pieni- ja keskituloisia, kun taas kaikkein suurituloisimpien osalta jatketaan solidaarisuusveroa eli korotettua veroprosenttia.
– Työllisyyden paraneminen tulee vähentämään sosiaaliturva- ja työttömyysmenoja, ja kasvattamaan verotuloja. Tämä osaltaan vähentää tarvetta menoleikkauksille, Purra korosti.
Hallitus ei nosta polttoainehintoja
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Hallitus takaa ohjelmassaan, ettei se tule nostamaan pumppuhintoja. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.
– Kasvavien valmisteverotuottojen ja seuraamusmaksujen ohjaaminen hintakompensaatioon varmistaa, että pumpulla tankkaava suomalainen huokaisee kerrankin helpotuksesta. Pitkien välimatkojen maassa tämä turvaa elämisen ja yrittämisen edellytyksiä. Ensimmäistä kertaa Suomen hallitus tekee vain sellaista ilmastopolitiikkaa, että se ei nosta arjen kustannuksia eikä heikennä kilpailukykyä, Purra linjasi.
Lääkehintojen vaikutus pieni
Julkisuudessa on esitetty huolia lääkkeiden kallistumisesta. Purra muistutti, että arvonlisäveroasteen nousu neljällä prosenttiyksiköllä tarkoittaa valtiovarainministeriön laskelman mukaan, että pienituloisimmalla kymmenyksellä lääkemenot kasvavat keskimäärin 2,3 eurolla kuukaudessa.
– Lääkekatto eli vuosiomavastuu on edelleen noin 600 euroa vuodessa, mikä suojaa lääkkeitä paljon tarvitsevia hintojen nousulta.
Ei sairaana töihin – turhat poissaolot pois
Ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi omavastuupäiväksi on herättänyt pelkoja tulojen pienenemisestä ja sairaana töihin tulemisen yleistymisestä. Purra huomautti, että mikäli työehtosopimuksessa on sovittu, että ensimmäinen sairauspäivä on palkallinen, se on jatkossakin palkallinen.
– Tarkoituksena on vähentää turhia poissaoloja, ja kyllä, niitäkin on. Kenenkään ei haluta tulevan sairaana töihin, Purra totesi.
– On tärkeää ymmärtää, että todellisuudessa aiheettomat, ilman lääkärintapaamista tehdyt lyhyet sairauspoissaolot ovat pois työnantajan ja siten myös työntekijöiden pussista. Tarkoitus ei ole aiheuttaa tarpeetonta haittaa, vaan vähentää väärinkäytöksiä sekä ohjata varmuuden vuoksi sairauslomaa ottaneita epävarmoja työntekijöitä suoran vapaapäivän sijaan esimerkiksi etätöihin tai korvaaviin työtehtäviin.
– Lapsen sairastumisen takia kotiin jäävä työntekijä on oikeutettu samoihin etuuksiin kuin aiemminkin, Purra sanoi.
Ohjelma tuo suomalaista työtä
Purra pitää itsestäänselvänä, että ”talouden tilanteen perintönä tälle hallitukselle jättäneet tahot” tulevat arvostelemaan hallituksen ohjelmaa ankarasti.
– Maltti on valttia, eikä pelottelu ole aiheellista. Luotan siihen, että kansalaiset, lehdistö ja talouden asiantuntijat tulevat saamaan ison kuvan kohdalleen ja pystyvät näkemään hallitusohjelman vievän meitä oikeaan suuntaan. Kaikilla sektoreilla.
– Tämä hallitusohjelma tuo maahan työpaikkoja, suomalaista työtä ja työllisyyttä, rohkeampia yrityksiä ja investointeja, kansalaisille parempaa ostovoimaa, Purra luetteli.
Mittava infrapaketti
Hallitusohjelma tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös investoinneilla. Hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää rautatieverkon kehittämistä eri puolella maata ja muita työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.
– Koko maassa. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen suunnataan potista 1,6 miljardia euroa. Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Hallitus huomioi myös alempiasteisen tieverkon. 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys käynnistyy heti, Purra kertoi.
Infrapaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä. Velkaa ei siis Purran mukaan investointeihin oteta, eikä valtion omaisuuden määrä muutu, vaan se vaihtaa muotoaan.
– Omaisuuden myynnit keventävät samalla valtion sijoitusriskejä ja siirtävät painopistettä finanssisijoittajuudesta valtion perustehtäviin keskittymiseen. Tämä hallitus keskittyy monessa muussakin asiassa perusasioihin ja perustehtäviin, niihin, jotka oikeamielisen poseeraamisen ja hyvesignaloivan retoriikan aikakaudella jäivät kovasti jalkoihin, Purra perusteli.
Eläkkeisiin ei kosketa
Purran mielestä huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, mikä ei muutu.
– Kokonaisveroaste ei nouse. Yritysten yhteisöveroaste ei nouse. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Maakuntaveroa ei tule. Eläkkeisiin ei kosketa.
– Valtiontaloutta ohjaa jatkossa kehysjärjestelmä, joka asettaa katon pääluokkakohtaisille menoille ja lisätalousarvioille – tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus aikoo myös noudattaa menokattoja, Purra huomautti.
Talouden korjaamiselle vahva mandaatti
Julkisen talouden saattaminen kestävälle polulle on Purran mielestä välttämätöntä.
– Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta ei ole mahdollista tinkiä. Heikoimmassa asemassa olevat tulee huomioida, samalla kun kansalaisten ja yritysten – kuten myös muiden EU-maiden – vastuuta itsestään ja taloudestaan on mahdollista lisätä.
Purra totesi, että kansa on antanut vahvan mandaatin Suomen julkisen talouden tasapainottamiselle siten, että valtion menot asetetaan tärkeysjärjestykseen.
– Aitoa hyvinvointia ei ole se, että mikäli vain voidaan verottaa enemmän tai velanotto on mahdollista, verotetaan ja velkaannutaan lisää, ja rahat käytetään äänestäjiä miellyttävällä tavalla. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Me katsomme kokonaisuutta, rakkaan isänmaamme etua, Purra sanoi.
– Vaikka hallitusohjelmamme tavoitteet ja toimenpiteet ovatkin kohdallaan, hyväkin suunnitelma on vain niin hyvä kuin sen toteutus, Purra muistutti.
Kannamme vastuumme
Purra myönsi, että linjauksien muuttaminen hallituksen esityksiksi ja lainsäädännöksi vie aikansa. Osa rakenteellisista uudistuksista tuo hyötyä viiveellä ja epäsuorasti työpaikkojen ja talouskasvun muodossa.
– Tällöin toimien hyödyllisyyttä tai välttämättömyyttä on helppo epäillä. Oppositio varmasti tekisi monet asiat toisella tavalla ja saattaa sen tiettäväksi kaikin mahdollisin keinoin.
– Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo tämän ohjelman takana yhtenäisenä. Kannamme vastuumme ja osallistumme yhteisen laivamme luotsaamiseen pois karikoilta. Monet asiat muuttuvat, ja juuri niin pitää ollakin, Purra sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- väyläverkko infrahankkeet velvollisuudet sairauspoissaolot työn kannustimet rakenteelliset uudistukset valtion velka menoleikkaukset valtiontalous polttoaineiden hinta suomalainen työ ja yrittäminen oikeudenmukaisuus veronmaksajat hyvinvointi Eläkkeet Investoinnit Riikka Purra Talouskasvu Suomi Sosiaaliturva hallitus verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ei kehitysapua Venäjää tukeville maille – hallitusohjelman linjaukset noudattavat kansan tahtoa

Maa- ja metsätaloustuottajat, hevosalan toimijat ja Suomen Yrittäjät antavat tunnustusta hallitusohjelmalle – ”On ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän johto: Hallitusohjelmassa moneen asiaan täyskäännös – ja hyvä niin

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Työn verotus kevenemässä – palkasta jää enemmän käteen

Eduskunnan puhemieheksi valittu Halla-aho: ”Keskustelu, joka kunnioittaa myös omista poikkeavia mielipiteitä ja arvoja, voi viedä meitä lähemmäs yhteisiä näkemyksiä”

Hallitus ei nosta polttoainehintoja – Purra: ”Pumpulla tankkaava suomalainen huokaisee kerrankin helpotuksesta”

Painopiste siirtyy epäolennaisuuksista valtion perustehtäviin: Väyläverkkoon ja rautateille tulossa miljardien investointi

Keskustalaisilla ei ole varaa arvostella hallitusohjelmaa – ”Keskusta vei äänestäjiään kölin alta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








