

LEHTIKUVA
Purra moittii Marinin hallitusta siitä, että se ei kykene luopumaan mistään: ”Jokainen hallituspuolue saanut omat lempilehmänsä”
Suurimpien puolueiden johtajat SDP:n Sanna Marin, kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Riikka Purra esittivät eilen MTV:n pääministeritentissä keinoja julkisen talouden sopeutustoimiksi. Demarien talouslinja perustuu edelleen pitkälti toiveajattelulle, sillä puolue laskee sen varaan, että talous lähtee kasvamaan ja työllisyys kehittymään, vaikka merkkejä talouskasvusta ei ole. Perussuomalaiset sen sijaan haluaa laatia selvän tiekartan julkisten menojen vähentämiseen, jotta myöhemmin myös verotusta olisi mahdollista keventää.
Julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä on lähes jopa 14-15 miljardia vuodessa. Koska talouskasvu on hidasta, julkisen talouden ongelmia ei ole mahdollista hoitaa pelkästään luottamalla talouskasvuun.
Perussuomalaisten Riikka Purra painotti MTV:n pääministeritentissä, että kevään hallitusneuvotteluissa on välttämättä päästävä sopimukseen siitä, millaisista valtion menoista säästöjä tehdään ja mitä muutoksia tehdään lakisääteisiin valtion ja kuntien tehtäviin.
Perussuomalaiset ei halua kiristää verotusta, vaan päinvastoin keventää verotusta ja siten vahvistaa kansalaisten ostovoimaa. Purra kuitenkin korosti, että veronalennuksiin ei ole mahdollista mennä heti.
– Perussuomalaiset haluaa keventää verotusta. Siihen ei kuitenkaan ole vielä varaa ennen kuin on olemassa selvä tiekartta valtion menojen vähentämiseen.
– Perussuomalaiset leikkaisi ensin niitä menoja, jotka ovat toissijaisia suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Silti seuraavalla hallituskaudella joudutaan tekemään myös vaikeita päätöksiä. Luonnollisesti myös perussuomalaiset joutuu joustamaan, mikäli olemme hallituksessa, Purra sanoi.
Talouskasvuun tarvittaisiin konkretiaa
Sanna Marinin johtaman SDP:n talouslinjaa on moitittu toiveajatteluun perustuvaksi, sillä demarit laskee pitkälti sen varaan, että talous lähtee kasvamaan ja työllisyys kehittymään – vaikka merkkejä talouskasvusta ei juuri ole.
Marin kuitenkin esitti eilen samaa toiveikkuuteen perustuvaa demareiden talouspolitiikkaa.
– Meidän pitää tavoitella 2 prosentin talouskasvua vuodessa ja 80 prosentin työllisyysastetta. Näillä olisi mahdollista tasapainottaa julkista taloutta jopa neljä miljardia vuodessa.
Mikäli demareiden toiveet eivät toteudukaan eikä talouskasvua nähdä, silloinkaan ei olisi Marinin mukaan oikea aika leikata.
– Me tarvitsemme elvyttävää finanssipolitiikkaa taantumassa. Tarvitaan työllisyyttä vahvistavia toimia. Jos julkisesta taloudesta leikataan, tilanne vain pahenee.
Kokoomuksen Petteri Orpo huomautti Marinille, että talouskasvuun tarvitaan enemmän konkreettisia toimia.
– Tilanne on karmea. Tarvitaan työllisyystoimia sekä myös rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan lisää tuottavuutta suureksi painuneeseen julkiseen sektoriin, Orpo sanoi.
SDP:n mielestä koskaan ei ole oikea aika leikata
Purra moitti sosialidemokraattien talouspolitiikan linjaa, jossa elvyttävää finanssipolitiikkaa suositaan myös nousukaudella. Mitään tosiasiallisia leikkauksia julkisiin menoihin demarit eivät ole esittäneet.
– Käytännössä sosialidemokraattien lääke on aina, tilanteesta riippumatta, lisätä valtion menoja. Se on yksi syy siihen, miksi tässä tilanteessa nyt ollaan, Purra sanoi.
Orpo huomautti Marinille, että Suomen talous laahaa muiden Pohjoismaiden jäljessä ja että demareiden talouslinja on toiveajattelua.
– Jos talous saataisiin kuntoon pelkällä elvytyksellä, se olisi jo kunnossa.
Marinin mukaan taantuman keskellä ei olisi oikea aika leikata julkisista menoista. Hän tosin kuitenkin yllättäen väläytti, että myös demarit olisivat talouden kasvaessa valmiita sopeutustoimiin. Tosin Marinin sopeutustoimet eivät tarkoita ylimääräisistä menoista luopumista.
– Me olemme valmiita esimerkiksi tukkimaan verotuksen porsaanreikiä, josta saadaan lisää tuloja valtion kassaan, Marin sanoi.
Marinilla tutut selitykset menojen kasvulle
Marinin hallitus on lisännyt miljardien edestä julkisia menoja, joita hän yleensä perustelee poikkeusajoilla eli koronalla ja Venäjän aloittamalla hyökkäyssodalla Ukrainaan. Sen Marin jättää kertomatta, että monet hänen hallituksensa lisämenot eivät liity millään tavalla koronaan tai sotaan.
Myös eilen Marinin argumentit olivat tutun kuuloisia:
– Puolustan niitä toimia, mitä hallitus teki globaalin pandemian aikaan. Muistaakseni myös suurimmat oppositiopuolueet tukivat sitä, että tuimme yrityksiä ja työllisyyttä. Siksi emme nähneet esimerkiksi massiivisia irtisanomisia.
Purra moitti Marinia ja hallitusta siitä, että Suomen julkinen talous on paisunut, koska hallitus ei ole kyennyt luopumaan mistään vähemmän tärkeästä.
– Taloudessa on toki tärkeitä asioita, kuten meidän hyvinvointijärjestelmämme, jossa on tehty vaikeita päätöksiä koronaan ja sotaan liittyen, niitä perussuomalaisetkin on tukenut.
– Samaan aikaan, poikkeustilanteessa, te ette ole kuitenkaan osanneet luopua mistään. Jokainen hallituspuolue on saanut omat lempilehmänsä kauppaan mukaan ja sillä on menty. Juuri se kokonaisuus on tämän tilanteen takana, Purra sanoi.
Verouudistukset olisi voitu tehdä jo tällä kaudella
Purra huomautti myös pääministerille, että hallituksella olisi ollut mahdollista tehdä Marinin tarkoittamia verotusuudistuksia jo tällä hallituskaudella, vaikkakaan ne eivät ole sama asia kuin kireä finanssipolitiikka.
– Kukaan ei vastusta sitä, että veropohjaa laajennetaan esimerkiksi suursäätiöiden pääomatuloille. Kuitenkin esittämänne verotukseen liittyvät keinot ovat niitä, joita olisi voitu tehdä jo tällä kaudella, miksi siis ette ole tehneet niitä jo nyt?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- sopeutustoimet hyvinvointijärjestelmä lempihankkeet lehmänkauppa valtion menot pääministeritentti Taantuma Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Petteri Orpo Talouskasvu finanssipolitiikka Velkaantuminen SDP hallitus työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Orpolla meni pasmat sekaisin – Purra huomautti, että kokoomuksen kannattajille kohtuuhintainen energia on selvästi ilmastokunnianhimoa tärkeämpää

Demarit haluaa verottaa yhä lisää – Purra: Veronkiristyksillä flirttailu on huolestuttavaa – ”Ostovoiman heikentäminen vain näivettää taloutta”

Demarit uskoo, että vihreä siirtymä toisi mukanaan talouskasvua – Purra pyysi saada näyttöjä: ”Vihreällä etuliitteellä veronmaksajan raha on aina halpaa”

Perussuomalaisilta talouspoliittinen ohjelma: Rahan viskominen ideologisiin kohteisiin on lopetettava – ”Veronmaksajan tulee hyötyä maksamistaan veroista”

Perussuomalaiset haluaa viedä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa Tanskan mallin suuntaan – ”Tavoitteena nolla turvapaikanhakijaa”

Jos kaipaat lisää velkaa ja lisää veroja, äänestä demareita – Sanna Marinin mielestä palkasta ei saa jäädä mitään säästöön

Leena Meri: Toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi olla, jos talous ei ole terveellä pohjalla

Katso perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin

Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








