LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ylen Politiikkaradion vaalitentti tarjosi perjantaina perussuomalaisten puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Riikka Purralle hyvän mahdollisuuden muistuttaa talouden realiteeteista. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa roimasti, vaikka valtio velkaantuu yhä.
On hyvä ymmärtää, että yleiskatteinen hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa tänä vuonna 2,2 miljardia viime vuoteen nähden, kertoi Riikka Purra.
– Se on merkittävä rahamäärä. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmasosa valtion koko budjetista.
Purra muistutti myös hyvinvointialueiden vallankäytöstä.
– Varsinaiset päätökset yleiskatteeseen rahoituksen sisällä tekevät hyvinvointialueet itse. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä korvamerkintöjä sinne tai kertoa esimerkiksi, että älkää säästäkö omaishoidosta, säästäkää vaikka aluevaltuuston rahoista tai laittomasti maassa olevien palveluista.
– Ei. Nämä päätökset tehdään hyvinvointialueilla, joista kahdeksassatoista kahdestakymmenestäyhdestä on oppositiopuolueilla enemmistöasema.
Purra muistutti myös alueilla tehtävän oikeita toimia.
– Ylijäämäisiä budjetteja ollaan tekemässä, toiminta menee oikeaan suuntaan. Ei ole mitään syytä antaa sellaista signaalia, että nyt voi tiputtaa hanskat. Meillä on hyvin selkeä sapluuna, millä tätä toimintaa edistetään. Alueet ovat aika nuoria, ja joka tapauksessa rahoituslakia pitää muuttaa. On selvää, että tällä hallituksella on vielä paljon tekemistä. Ja seuraavalla hallituksella – tämä malli ei ole lainkaan valmis. Prosessi jatkuu.
– Kaikki näissäkin lähivaaleissa, sekä hyvinvointialueilla että kunnissa, perustuu talouteen. Julkisen talouden on oltava kunnossa, jotta pystytään rahoittamaan palveluita ja etuuksia. Ja vaikka tiedetään, että haasteita on siellä täällä, niin kuntatalous näistä julkisen talouden sektoreista voi kaikkein parhaiten.
Purran mukaan perussuomalaiset ottaa huomioon realiteetit.
– Se, että väestö siirtyy yhä vahvemmin kaupunkeihin ja ruuhka-alueille, on sellainen tosiasia, joka tietenkin pitää ottaa huomioon. Ihminen, joka päättää muuttaa hyvin syrjäiselle alueelle, varmasti itsekin ymmärtää, että siellä ei voi olla aivan samalla tavalla lähellä palveluita kuin kaupungeissa.
– Siitä huolimatta meidän selvä kantamme on, että ihmisellä pitää olla mahdollisuus asua missä päin tahansa Suomea ja saada riittävät palvelut. Mutta esimerkiksi digitaalisia ja sähköisiä palveluja tullaan käyttämään yhä enemmän. Meillä ei riitä resurssit turvaamaan aivan samanlaisia palveluja mihin tahansa.
– Mutta on tärkeää, että kaikilla on pääsy niihin välttämättömiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru paheksuu erityisesti keskustan asennetta Satakunnan aluevaltuuston kustannuksiin.
Oppositiopuolueet pyrkivät toistuvasti pelottelemaan sillä, että Suomessa hoitoon ei muka enää pääsisi. Tätä teki tänään Ylen aamussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää huomauttaa, että Suomessa pääsee edelleen hyvin hoitoon, kuten hyvinvointialueet ovat itsekin raportoineet.
Länsi-Uudenmaan aluehallitus päätti perussuomalaisen jäsenen Arja Juvosen esityksestä kokouksessaan 3.2.2025 puoltaa sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jossa lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei jatkossa enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville ihmisille.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (PS) osallistui Turussa Länsi-Suomen hyvinvointialueiden edustajien keskustelu- ja kehittämistilaisuuteen. Tapaamisen teemoina olivat alueen ajankohtaiset haasteet sekä tulevaisuudennäkymät.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
