

LEHTIKUVA
Raha ratkaisee: Osa irakilaisista suostui palaamaan kotiin Liettuasta tonnilla
Liettua houkuttelee kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita palaamaan omiin kotimaihinsa tarjoamalla ankean majoituksen, jossa saa ruuan mutta ei taskurahaa. Käteistä rahaa saa kouraan vasta siinä vaiheessa, kun suostuu vapaaehtoisesti lähtemään maasta. Suomessa pohditaan vuoden 2015 jäljiltä maahan jääneiden ”paperittomien” laillistamista. Olisiko Suomella opittavaa Liettuan menettelystä?
Valko-Venäjän masinoima turvapaikanhakijakriisi on hieman laantunut, mutta Baltian maat ja Puola joutuvat puimaan sen seurauksia vielä pitkään. Liettuassa on tuhansia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita houkutellaan lähtemään kotiin käteiskorvausta vastaan. Summan nostaminen tuhanteen euroon sai monet lähtemään vapaaehtoisesti kotiin.
Liettua on lennättämässä yhteensä 272 turvapaikanhakijaa takaisin näiden kotimaihin, kertoo nettilehti Breitbart. Kyse on pääosin irakilaisista turvapaikanhakijoista, jotka ovat suostuneet ottamaan vastaan Liettuan tarjoaman tuhannen euron korvauksen vapaaehtoisesta kotiinpaluusta. Paluukyytejä lähtee myös Venäjän ja Intian suuntaan.
Tiukka linja turvapaikkojen myöntämisessä
Liettua oli ensimmäisiä Valko-Venäjän hybridioperaation kohteeksi joutuneita maita. Marraskuussa Suomen Uutiset kertoi, että Liettuaan oli viime vuonna siihen mennessä tullut noin 4 200 laitonta siirtolaista. Liettua piti kuitenkin tiukkaa linjaa, joten turvapaikka oli myönnetty vain kahdeksalle hakijalle.
Osa turvapaikanhakijoista suostui jo silloin lähtemään takaisin kotiin 300 euron korvausta vastaan. Mutta kun kotiinpaluurahan summa nostettiin joulukuussa tonniin, vapaaehtoinen kotiinpaluu alkoi Infomigrants-sivuston mukaan kiinnostaa yhä useampaa turvapaikanhakijaa. Suurin osa lähtijöistä on jo saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.
Jokainen kotiinpaluu on selvää säästöä Liettualle
Tonnin kotiinpaluuraha menee EU:n piikkiin, kertoo Liettuan sisäministeriö. EU on osoittanut Liettualle 29,6 miljoonan euron summan siirtolaiskriisin ratkaisemiseen.
Näiden palautusten jälkeen Liettuan vastaanottokeskuksiin jää vielä kolmisen tuhatta turvapaikanhakijaa. Suurin osa heistä on irakilaisia, mutta joukossa on pariakymmentä muutakin kansalaisuutta.
Liettuan sisäministeri Agnè Bilotaite arvioi, että jokainen maahan jäävä siirtolainen tulee aiheuttamaan Liettualle vähintään 11 000 euron kustannukset joka vuosi, joten lentolippujen ostaminen ja kotiinpaluukorvausten maksaminen tarkoittaa Liettualle selvää säästöä.
Sisäministeri ja Helsingin Sanomat vaativat ”paperittomien” laillistamista
Suomessa on viime aikoina pohdittu, miten vuosina 2015–2016 tulleet ”paperittomat” saataisiin vihdoinkin pois maasta. Sisäministeriö julkisti torstaina selvityksen, jossa ehdotettiin ratkaisuksi noin 3 000 Suomessa laittomasti oleskelevan henkilön oleskelun laillistamista kertaluonteisena toimena.
Kyse on henkilöistä, jotka ovat tehneet useita turvapaikkahakemuksia ja -valituksia ja jääneet maahan kielteisistä turvapaikkapäätöksistä huolimatta. Helsingin Sanomat vaatii pääkirjoituksessaan, että ”ongelma on ratkaistava, silmien sulkeminen ei enää riitä”.
– Ministeriö on nyt esittänyt, että tämä ryhmä voisi laillistaa oleskelunsa tiettyjen sääntöjen mukaan. Niiden, joille tämä esitys ei kelpaa, on nyt esitettävä oma vaihtoehtonsa, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
Olisiko Suomella opittavaa Liettualta?
Yksi ratkaisu olisi Liettuan malli: kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet laitetaan säilöönottokeskuksiin, joissa tarjotaan vain ruoka, majoitus ja perustarvikkeet. Käteistä rahaa annetaan vasta siinä vaiheessa, kun henkilö suostuu lähtemään vapaaehtoisesti kotiin. Vaihtoehtoina olisivat siis ankeat olot ilman rahaa tai tukku käteistä kouraan ja ilmainen lento kotiin.
Euroopan komissio on antanut ehdotuksen väliaikaisista toimenpiteistä, joita Latvia, Liettua ja Puola voisivat soveltaa turvapaikkakriisin hallintaan. Näihin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa se, että ”aineelliset vastaanotto-olosuhteet voitaisiin rajata perustarpeisiin, joilla tarkoitetaan ruokaa, vettä, vaatteita, riittävää terveydenhoitoa ja tilapäistä majoitusta”.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- säilöönottokeskukset Agnė Bilotaitė Liettua Valko-Venäjä vapaaehtoinen kotiinpaluu laiton siirtolaisuus Latvia kotiinpaluuraha Irak Puola Vastaanottokeskukset Viro Turvapaikanhakijat EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sisäministerin valtiosihteerin mukaan Suomen itärajan aitaaminen maksaisi saman kuin kehitysapu vuodessa

Immonen: Siirtolaisia ei pidä päästää Valko-Venäjän rajan yli – ”Rajat voidaan sulkea, ja ne tulee sulkea maahantunkeutumiskriisin iskiessä”

Liettualla tiukka linja: Turvapaikka vain kahdeksalle yli kahdesta tuhannesta hakijasta

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin toistuminen on todellinen uhka – Purra: ”Itsenäisellä valtiolla on velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle ja kuka ei

Immonen: Kansainvälisten sopimusten nyrjähtänyt tulkinta on uhka suomalaisten turvallisuudelle

Täysimittainen sota Ukrainassa tietäisi suurempaa pakolaisaaltoa Eurooppaan kuin vuonna 2015

Antikainen: Hybridiuhkien torjuminen saatava lakiin – myös kaksoiskansalaisuuteen ja ulkomaalaisten maakauppoihin saatava rajoituksia

Liettua uhmaa EU-tuomioistuimen päätöstä – aikoo puolustaa rajojaan jatkossakin
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








