

LEHTIKUVA
Ranskalaistutkijat: Kännykkäkielto ei riitä – rajat tarvitaan kaikkeen ruutuaikaan, myös televisioon
Älypuhelimet kokonaan pois alle 13-vuotiailta ja somenkäyttökielto alle 18-vuotiaille, ehdottivat ranskalaiset neurologit ja psykiatrit vapun tienoilla julkaistussa tutkimuksessaan. Paljon julkisuutta saaneen tutkimuksen oli tilannut presidentti Macron esikuntineen, ja tutkimuksesta uutisoitiin Suomessakin laajasti.
Ranskalaistutkijoiden raporttiin kannattaa tutustua pintaa syvemmältä. Se on mielenkiintoinen monin tavoin ja sisältää useita mediassa vähemmälle huomiolle jääneitä seikkoja.
Neurologi Servane Moutonin luotsaama tutkijajoukko ehdottaa muun muassa kokonaan ruutuvapaita – siis myös televisiottomia – vyöhykkeitä esimerkiksi liikennevälineissä ja ravintoloissa.
Raportissa siis kiinnitetään huomiota siihen, että monissa kodeissa ja julkisissa tiloissa televisio on jatkuvasti auki. Tällainen taustaärsyke ei tee hyvää aikuisillekaan, mutta lasten älyllisen kehityksen ja keskittymiskyvyn kannalta se voi olla suoranaisesti vahingollista.
Ei mitään digilaitteita alle kuusivuotiaille
Pahinta on kuitenkin koukuttavilla algoritmeillaan voittoa tekevien teknofirmojen ylivalta lapsiin ja nuoriin, muistuttavat tutkijat. He eivät halua syyllistää vanhempia ja opettajia, mutta kehottavat äitejä ja isiä laittamaan omankin kännykkänsä laatikkoon tai muuhun sille varattuun piilopaikkaan esimerkiksi silloin, kun he tulevat töistä kotiin ja liittyvät lastensa seuraan. Televisionkin voi välillä pistää kiinni.
Mouton kollegoineen huomauttaa myös, että varhaiskasvatuksessa, vaikkapa päiväkodeissa, ei ole mitään syytä antaa alle kuusivuotiaille minkäänlaisia digilaitteita, elleivät ne ole lapsen käytössä esimerkiksi jonkin aistivamman kompensoimiseksi.
Ranskassa laki kieltää kännykät kouluissa
Teini-ikäisille ranskalaistutkijat suosittelevat sellaisia kännyköitä, joilla ei pääse verkkoon lainkaan. Silloin puhelin toimii siinä tehtävässä, mihin se on tarkoitettu: yhteydenpitoon vanhempiin ja ystäviin sekä turvallisuuden luomiseksi.
Ranska kuuluu niihin sivistysmaihin, joissa laki kieltää kännykät kouluissa. Ruotsissa vastaava laki säädettiin tänä keväänä, ja tarkoitus on, että siirtymäajan jälkeen kännyköitä ei länsinaapurin kouluissa saa näkyä edes välitunneilla.
Suomessakin on keskusteltu koulujen oppituntien suojelusta kännykkälailla. Suomen Uutiset on parhaillaan selvittämässä, miten asia etenee – ja jos ei etene, mistä syystä.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Servane Mouton ruutuaika lasten suojeleminen koulurauha lastenkasvatus Digilaitteet koulut ja päiväkodit Algoritmit kännykkäkielto Varhaiskasvatus Sosiaalinen media Emmanuel Macron Ranska Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi häätää puhelimet peruskoulusta – ruotsidemokraatit ja porvarihallitus yksimielisiä

Opettajat vaativat kännyköitä pois tunneilta ja kuria kouluun – Ari Koponen: ”Pelkkä hyvä ohjelma ei opettajia auta, nyt vaaditaan tekoja”

Seppänen koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta: Mitä jos joka viikko kysyisimme lapsilta, onko kaikilla luokassa edes yksi kaveri?

Reijonen kannatti Euroopan neuvostossa kännykkäkieltoa kouluihin

Kännykkälaki etenee – vai eteneekö?

Kännyköiden käyttöä kouluissa rajoitetaan – Koponen: ”Viimein muutkin kuin perussuomalaiset ovat heränneet”
Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.

Sara Seppänen kännyköiden käytöstä kouluissa: ”Meillä on käynnissä ihmiskoe lasten aivoilla”
Suomen vahva asema koulutuksen mallimaana on luisumassa yhä heikompaan suuntaan. Viesti etenkin peruskoulutuksen kentältä on voimistunut, ja ongelmat tuodaan näkyvämmin myös opetushenkilökunnan taholta esiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen odottaa uudelta opetusministeri Anders Adlercreutzilta nopeita tekoja mobiililaitteiden käytön rajoittamiseksi koulupäivän aikana.
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








