

LEHTIKUVA
Reijonen huolissaan turpeentuotannon alasajosta: ”Nouseeko sähkön hinta?”
Turve on pitkään ollut Suomessa merkittävä energianlähde. Poliittisista linjauksista johtuen turpeen käyttö on ollut välillä kasvussa ja välillä laskussa. Tällä hetkellä turpeen käyttöä energianlähteenä on vähennetty ja ollaan vähentämässä lisää. Hallitusohjelman mukaan turpeen energiakäyttö puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan turpeentuotannon alasajosta.
Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen ja energiantuotannon siirtyminen hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä luo haasteita Suomen huoltovarmuudelle. Turpeen käytön loppumisen myötä menetettäisiin turve myös huoltovarmuuspolttoaineena, sillä jos energiaturpeen normaaliaikainen käyttö loppuu, loppuu myös sen kaupallinen tuotanto, eikä ole mitä varastoida huoltovarmuustilanteita varten.
Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeä polttoaine, joten sen saatavuus tulee varmentaa entistä paremmin. Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta.
Jos turvetuotantoa ajetaan alas, niin tuotantoalueita ei kovin nopeasti saada uudelleen turvetuotantoon, mikäli siihen tulee tarve. Myös turpeen tuotantoon ja kuljetukseen käytettävä kalusto ja henkilöstön osaaminen voivat kadota nopeasti.
– Suomen omavaraisuus ja huoltovarmuus pitää huomioida myös silloin, kun tavoitellaan hiilineutraalia Suomea, toteaa Minna Reijonen.
Turpeen käyttö tukee huoltovarmuutta ja työllisyyttä
Turve on arvokas suomalainen luonnonvara, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Energiaturve on korvannut ennen kaikkea hiiltä. Turve mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden, kuten metsähakkeen ja peltobiomassojen käyttöä.
Suomeen on rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka hyödyntävät lähiympäristön energialähteitä, joista turve on yksi. Monet lämpölaitokset tarvitsevat edelleen osan polttoaineestaan energiaturpeena.
– Kun näitä laitoksia muutetaan turpeen energianpolton kieltämisen yhteydessä, maksaako kuluttaja hinnan kalliimpana energian hintana? kysyy Reijonen.
Suomessa turvetta tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla
Suomen turvemaista on turvetuotannossa ympäristöhallinnon ympäristöluparekisterin mukaan 64 000 hehtaaria eli 0,8 % Suomen turvemaista. Yhteensä turvemaita on Suomessa 9,08 miljoonaa hehtaaria.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta tarvittaessa Suomessa voidaan ottaa turvetuotantoa enemmän käyttöön, ja miten varmistetaan, että tarvittaessa tuotantoalueet saadaan nopeasti uudelleen käyttöön.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suvaitsevaiset kauhistuivat Michael Mooren uutuuselokuvasta, eikä ihme – Planet for Humans paljastaa, miten vihreällä aatteella rahastetaan – härskeimmäksi osoittautuu ex-varapresidentti Al Gore

Elomaa: Hallituksen on laitettava Caruna ja muut sähköverkkoyhtiöt kuriin

Antikainen: Sähkönsiirtomaksuille hintakatto

Maakuntien sähköyhtiöt ovat laskeneet sähkönsiirron hintoja – Carunalta ei heru armoa, se antaa vain maksuaikaa

Suomi asettanut itselleen liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet – Reijonen: ”Miksei ensin selvitetty hintaa ja kustannuksia?”

Perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet: Emme hyväksy maa- ja metsätaloutta harjoittavien ihmisten syyllistämistä ilmastopolitiikan varjolla

Perussuomalaiset ympäristövaliokunnan jäsenet: Hallitus ei ymmärrä pysäyttää ilmastopolitiikan kiristyksiä edes koronapandemian keskellä

Turvemaiden suojelu kiristymässä – lisää EU-kriteereitä ja ohjeita

Koskela: Kasvuturpeen saanti on varmistettava
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








