

LEHTIKUVA
Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti
Kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maamme toimintakyvyn säilyttämiseksi. Reijonen toivookin hallitukselta lisäpanostuksia tiestön kunnossapitoon erityisesti Lapin ja Itä-Suomen alueilla.
Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Raideliikenteellä ei voi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollistakaan rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin.
Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta suhteessa rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä sekä katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.
– Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Minna Reijonen.
Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen, joka voi päällysteiden epätasaisuuden vuoksi kasvaa jopa 10 %.
– Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelkaa pitäisi saada purettua, toteaa Reijonen.
Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, joilla myös liikkuu paljon raskasta kalustoa.
Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa
Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo perustuu parlamentaaristen päätösten osalta usein asukaslukuun, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreissä mitattuna enemmän asukasta kohden harvemmin asutuilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Reijosen mielestä voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin asukasluvun sijasta maakuntien pinta-alan mukaan. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioida.
Tieliikenteestä saadaan myös paljon verotuloja
– Tieliikenteestä kerätään paljon vero- ja muita tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon, toteaa Reijonen.
Reijonen kysyikin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessään, onko mietitty, miten tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja voisi jakaa enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja pinta-alaan kuin asukaslukuun perustuen.
– Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen? Reijonen kysyi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tierahat harvaanasutut maakunnat tavaraliikenne maantieverkko hiilidioksidipäästöt korjausvelka Itä- ja Pohjois-Suomi verotulot kirjallinen kysymys tieliikenneverkko maakunnat Raideliikenne Minna Reijonen Lappi tiestö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Marinin hallitus syö teollisuuden kilpailukykyä kaikkialta – ”Täysin kestämätöntä”

Wihonen: Tiestö rapautuu entisestään – soratietkö tulevaisuuden liikkumisväyliä?

Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – ”Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”

Peltokangas: Tieverkko kuntoon – rahat ilmastoposeerauksesta ja haitallisesta maahanmuutosta

Reijonen: Ministeriö jätti taas antamatta vastauksen ajallaan

Reijonen vaatii hallitusta ottamaan hiilineutraalisuustavoitteissaan huomioon myös tiestön korjaustoimet: ”Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko”

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: ”Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Reijonen ehdottaa ministerikiintiötä – ”Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








